Liittokokous 2018 julkilausuma: Kuurojen Liitto vaatii viittomakielisiä osaamiskeskuksia

Hyvä viittomakielialan palveluosaaminen laskee soten kustannuksia.

Viittomakielisten suurimpana huolenaiheena sote-uudistuksessa on edelleen palveluiden saanti omalla kielellään. Myös viittomakielisestä tiedottamisesta on pula. Nämä huolet tulivat vahvasti esille Kuurojen Liiton, Suomen Kuurosokeiden ja Kuurojen Palvelusäätiön järjestämissä kuudessa alueellisessa foorumissa, joissa viittomakieliset eri puolelta Suomea kertoivat tarpeistaan sote- ja maakuntauudistuksessa. Foorumeissa paikalla oli myös maakuntien valmistelutyöstä vastaavia asiantuntijoita, jotka saivat tärkeää tietoa viittomakieltä käyttävästä asiakasryhmästä - osa ensimmäistä kertaa.   

Sote-valmistelu on tähän mennessä huomioinut viittomakieltä käyttävät heikosti. Kuurojen Liitto esittää, että maakuntatason valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin asioihin: 

  • Maakuntien tulee huolehtia viittomakielisten kielellisistä oikeuksista ja palveluista viittomakielilain velvoittamalla tavalla.   
  • ​Uudistuvat palvelut ja niiden digitalisoidut ratkaisut on suunniteltava saavutettaviksi myös viittomakielisille.  
  • ​Maakunnan on huolehdittava tiedottamisesta viittomakielillä (suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli).    
  • ​Maakunnat kutsuvat tarvittaessa viittomakieliset mukaan sekä kieliasioiden että vammaisasioiden suunnitteluun.  

Kuurojen Liitto vaatii, että viittomakieltä käyttävien kielellisten ja vammaisoikeuksien varmistamiseksi maahamme perustetaan viisi viittomakielen osaamiskeskusta.   

Viittomakielen osaamiskeskukset koordinoisivat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä maakuntien yhteistyöalueilla ja huolehtisivat myös asiakaspalvelutehtävistä viittomakielellä. Osaamiskeskusten alaisuudessa voisi toimia myös viittomakielen tulkkausta koordinoiva yksikkö.   

Kustannustehokkuuden ja palveluosaamisen kannalta nämä alueellisesti keskitetyt viittomakielen osaamiskeskukset ovat tarkoituksenmukaisempia kuin kaikkiin maakuntien omiin sote-keskuksiin (18) hajautettu malli.      

Viittomakieltä käyttävien kuurojen, kuurosokeiden ja muiden viittomakielisten ryhmien osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet tulisi uudistuksessa turvata perustamalla kunkin viittomakielen osaamiskeskuksen yhteyteen myös seuranta- ja kehittämistoimielin, sillä vammaisneuvostojen toiminta ei kata tämän kieli- ja kulttuuriryhmän kielellisten oikeuksien kehittämiseen liittyviä tarpeita. 

TUTUSTU MYÖS NÄIHIN SISÄLTÖIHIN

Kuurojen Liiton SuomiAreena-keskustelun tallenne nyt katsottavissa
Kuurojen Liiton, Suomen Romanifoorumin ja SámiSoster ry:n yhteisessä SuomiAreena-keskustelussa pohdittiin muun muassa...
Katso lisää
Liiton aluetyöntekijät lomautettuna heinäkuun
Liiton palveluohjauksen kaikki aluetyötekijät ovat lomautettuna heinäkuun ajan. Kesän muina ajankohtina voit kääntyä...
Katso lisää
Tapahtumarikas vuosi 2017
Kuurojen Liiton vuoden 2017 toimintaa esittelevä vuosikirja on nyt selattavissa liiton verkkosivuilla.
Katso lisää
Hämeenlinnan kulttuuripäivät jäävät sydämiin
Kuurojen liiton kevään supertapahtuma, kuurojen valtakunnalliset kulttuuripäivät, on saatettu onnellisesti päätökseen....
Katso lisää
Ryhmäkuva lapsista kesäleirillä.
Töihin sope-kurssille!
Tule töihin Kuurojen Liiton sopeutumisvalmennuskurssille.
Katso lisää
Työelämän tietopaketti viittomakielellä
Mietitkö, mikä olisi sinulle sopiva ammatti koulun jälkeen? Oletko ollut jo pitkään samassa työssä tai työttömänä tai...
Katso lisää