Ajankohtaista
-A A +A
17.6.2017

Liittokokous 2017 julkilausuma: Onko viittomakieli unohtunut sote-järjestämislaista?

Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle maaliskuussa 2017. Hallituksen esitys sisältää useita lakeja, mutta vuonna 2015 voimaan astunut viittomakielilaki ja Suomen vuonna 2016 ratifioima YK:n vammaissopimus tuntuvat esityksen tekijöiltä unohtuneen.

Laadultaan hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluu asiakaslain ja potilaslain mukaan asiakkaan äidinkielen ja kulttuuritaustan huomioiminen. Lisäksi perustuslaissa sekä viittomakielilaissa on useita erityissäännöksiä viittomakielen edistämisestä. Näiden perusteella on selvää, että viittomakieli tulisi mainita sote-järjestämislain 6 §:ssä.  Viittomakieli tulee huomioida järjestämislaissa vähintäänkin siinä merkityksessä, että viranomaisten tulee edistää viittomakielen saatavuutta järjestettäessä sosiaali- ja terveyspalveluita.

Vammaisten henkilöiden terveydenhuollon palveluiden tulee olla saman laatuisia ja -laajuisia kuin muidenkin.  Jotta potilaan potilaslaissa sekä vammaisyleissopimuksessa säädetty oikeus voi täysimääräisesti toteutua, on välttämätöntä, että viittomakielinen henkilö saa tiedon vaihtoehdoista sellaisessa muodossa, että hän sen ymmärtää. Paras tilanne tällöin olisi se, että tieto on saatavissa suoraan viitottuna; esimerkiksi mielenterveyspotilaat, muistisairaat ja vanhukset eivät aina kykene käyttämään tulkkausta.

Jos viittomakielistä palvelua ei ole saatavilla, on tulkkauksesta huolehdittava. Tulkkauspalvelun tulee olla riittävää ja sopivaa siten, että viittomakielisen henkilön oikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Useissa laissa on säännöksiä henkilön oikeudesta hyvään hoitoon ja huolenpitoon, oikeudesta tulla kuulluksi ja oikeudesta saada tietää palveluun liittyvistä vaihtoehdoista. Nämä kaikki säännökset, kuten myös viittomakielilain säännökset, tulee ottaa huomioon sote-järjestämislain valmistelussa ja voimaansaattamisessa.

Kuurojen Liitto vaatii, että sote-järjestämislaissa huomioidaan viittomakielilaki. Sote -palveluita järjestettäessä on viranomaisten otettava huomioon viittomakielisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Asiakkaan osallisuus on turvattava kaikissa vaiheissa: palvelutarvetta arvioitaessa, päätöksenteon yhteydessä ja palveluja järjestettäessä.

Toimenpiteissä viittomakielisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi on lisäksi otettava huomioon se, että kyse on usein kahdesta syrjintäperusteesta, kielestä ja vammasta.  Vähemmistökielisyys yhdistettynä aistivammaan aiheuttaa kahdenkertaisen syrjäytymisen riskin

Helsinki 17.6.2017
Kuurojen Liiton liittokokous

Yhteystietomme

Kuurojen Liitto
Ilkantie 4, 00400 Helsinki
+358 9 580 31
+358 9 5803 770

Tue toimintaamme