9.6.2018

Liittokokous 2018 julkilausuma: Kuurojen Liitto vaatii viittomakielisiä osaamiskeskuksia

Hyvä viittomakielialan palveluosaaminen laskee soten kustannuksia  

Viittomakielisten suurimpana huolenaiheena sote-uudistuksessa on edelleen palveluiden saanti omalla kielellään. Myös viittomakielisestä tiedottamisesta on pula. Nämä huolet tulivat vahvasti esille Kuurojen Liiton, Suomen Kuurosokeiden ja Kuurojen Palvelusäätiön järjestämissä kuudessa alueellisessa foorumissa, joissa viittomakieliset eri puolelta Suomea kertoivat tarpeistaan sote- ja maakuntauudistuksessa. Foorumeissa paikalla oli myös maakuntien valmistelutyöstä vastaavia asiantuntijoita, jotka saivat tärkeää tietoa viittomakieltä käyttävästä asiakasryhmästä - osa ensimmäistä kertaa.   

Sote-valmistelu on tähän mennessä huomioinut viittomakieltä käyttävät heikosti. Kuurojen Liitto esittää, että maakuntatason valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin asioihin: 

  • Maakuntien tulee huolehtia viittomakielisten kielellisistä oikeuksista ja palveluista viittomakielilain velvoittamalla tavalla.   
  • ​Uudistuvat palvelut ja niiden digitalisoidut ratkaisut on suunniteltava saavutettaviksi myös viittomakielisille.  
  • ​Maakunnan on huolehdittava tiedottamisesta viittomakielillä (suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli).    
  • ​Maakunnat kutsuvat tarvittaessa viittomakieliset mukaan sekä kieliasioiden että vammaisasioiden suunnitteluun.  

Kuurojen Liitto vaatii, että viittomakieltä käyttävien kielellisten ja vammaisoikeuksien varmistamiseksi maahamme perustetaan viisi viittomakielen osaamiskeskusta.   

Viittomakielen osaamiskeskukset koordinoisivat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä maakuntien yhteistyöalueilla ja huolehtisivat myös asiakaspalvelutehtävistä viittomakielellä. Osaamiskeskusten alaisuudessa voisi toimia myös viittomakielen tulkkausta koordinoiva yksikkö.   

Kustannustehokkuuden ja palveluosaamisen kannalta nämä alueellisesti keskitetyt viittomakielen osaamiskeskukset ovat tarkoituksenmukaisempia kuin kaikkiin maakuntien omiin sote-keskuksiin (18) hajautettu malli.      

Viittomakieltä käyttävien kuurojen, kuurosokeiden ja muiden viittomakielisten ryhmien osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet tulisi uudistuksessa turvata perustamalla kunkin viittomakielen osaamiskeskuksen yhteyteen myös seuranta- ja kehittämistoimielin, sillä vammaisneuvostojen toiminta ei kata tämän kieli- ja kulttuuriryhmän kielellisten oikeuksien kehittämiseen liittyviä tarpeita.