Tätä teemme
-A A +A

Edunvalvonta

Valvomme viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutumista elämän eri osa-alueilla. Keskeisiä edunvalvonnan kohteita ovat viittomakielisten mahdollisuus asioida ja saada tietoa omalla äidinkielellään.

Laaja-alaista edunvalvontatyötä

Viittomakieliset kohtaavat edelleen lukuisia haasteita arjessaan: neuvoloissa, päivähoidossa, kouluissa, työelämässä ja kunnallisissa palveluissa. Viranomaiset tekevät päätöksiä usein puutteellisilla tiedoilla ja riittämättömällä lainsäädännöllisellä ohjauksella. Suomenruotsalaisten viittomakielisten mahdollisuus saada palveluita omalla kielellään on erityisen hankala.

Kuurojen Liiton tehtävä on valvoa ja edistää kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista. Liitto auttaa ja neuvoo omaa jäsenistöään sekä tiedottaa viittomakielisten toiveista ja tarpeista palveluiden tuottajille ja viranomaisille.

Kuurojen Liitto osallistuu aktiivisesti lainsäädännön valmistelutyöhön ja seuraa tarkkaan esimerkiksi YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen ratifiointityötä. Edunvalvontatyötä tehdään koko maan kattavasti yhdessä jäsenyhdistysten, sisarjärjestöjen ja muiden organisaatioiden kanssa.

Kuurojen Liiton kielipoliittinen edunvalvonta pohjautuu Suomen perustuslain 17 § 3 momenttiin, jossa todetaan: "viittomakieltä käyttävien --- oikeudet turvataan lailla."

Kuurojen Liiton lausunnot ja kannanotot

Lausunto HE-luonnokseen vammaisuuden perusteella myönnettävistä erityispalveluista (2017)
Lausunto Yleisradion julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioivalle parlamentaariselle työryhmälle (2016)
Yhteistyövetoomus liikennepalveluiden esteettömyydestä (2016)
TV-ohjelmien siirtovelvoitetta koskeva lausunto Liikenne- ja viestintäministeriölle.(2016)
Verkkosivujen esteettömyys - Kuurojen Liiton lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle (2016)

Kuurojen Liiton asiantuntijalausunto liittyen valtioneuvoston kirjelmään eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta (saavutettavuusdirektiivi).

Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi (2016)
Kuurojen Liiton kirje maahanmuuttoviranomaisille (2015)

Kuurojen Liiton kirje maahanmuuttoviranomaisille koskien Suomeen tulevien kuurojen pakolaisten asemaa.

Kuurojen Liiton vetoomus mediamarkkinoita arvioivalle työryhmälle (2015)
Lausunto hallituksen esitykseen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (2015)
Lausunto perustuslakivaliokunnalle viittomakielilaista (2015)
Kuurojen Liiton lausunto vammaislainsäädännön uudistamistyöhön (2015)
Kuurojen Liiton eduskuntavaaliteesit 2015

VIITTOMAKIELI ON PERUSOIKEUS

Viittomakieliset kohtaavat edelleen lukuisia haasteita arjessaan: neuvoloissa, päivähoidossa, kouluissa, työelämässä ja kunnallisissa palveluissa. Viranomaiset tekevät päätöksiä usein puutteellisilla tiedoilla ja riittämättömällä lainsäädännöllisellä ohjauksella. Arki ei saa olla jatkuvaa kamppailua – valtion on suojattava ja edistettävä myös sen viittomakielisten kansalaisten oikeuksia.

Valmistellun v iittomakielilain tavoitteena on turvata viittomakieltä käyttävän tosiasialliset mahdollisuudet käyttää omaa kieltään. Tämä edellyttää erityislainsäädännön korjaamista monilta osin sekä uusia toimintarakenteita hallinnonalojen välille, jotta oikeuksien hajanainen sijainti lainsäädännössä ei vesittäisi hyvää tarkoitusta. Hallinnonrajat ylittävän yhteistyön turvaamiseksi julkisen vallan tulee asettaa yhteistyöelin, joka huolehtii siitä, että ehdotetut toimenpiteet myös käynnistyvät.
 

KUUROJEN LIITTO RY ESITTÄÄ HALLITUSOHJELMAAN:

Perustetaan hallinnonalat ylittävä yhteistyöelin, viittomakieliasiain neuvottelukunta, seuraamaan ja valvomaan viittomakielilain ja erityislakien toimeenpanoa. On luotava vastaava seurantajärjestelmä kuten muilla perustuslaissa mainituilla kieliryhmillä jo on.
Käynnistetään kansallisia viittomakieliä koskeva kattava toimenpideohjelma.
Osana toimenpideohjelmaa käynnistetään viittomakielilakityöryhmän mietinnössä esitetyt kehittämishankkeet ja selvitykset: suomenruotsalainen viittomakieli, varhaiskasvatus ja opetus, tiedonsaanti, tulkkipalvelut ja tietoisuuden lisääminen. Viittomakielisten omakieliset palvelut ovat tärkeä osa tätä.
Kehitetään edelleen viittomakielisiä koskevaa erityislainsäädäntöä
Valtionhallinnon alaisuuteen perustetaan viittomakielikoordinaattorin tehtävä. Hän vastaa toimenpideohjelman valmistelusta ja eri hallinnonalojen yhteistyöstä

TAUSTAA

VARHAISKASVATUSTA JA OPETUSTA VIITTOMAKIELELLÄ

Viittomakielisten lasten koulupolkua on pohjustettava laadukkaalla viittomakielisellä varhaiskasvatuksella – myös viittomakielisten vanhempien kuulevien lasten sekä sisäkorvaistutteen saaneiden lasten osallistumismahdollisuuksia on lisättävä. Tietoa lasten tilanteesta ei tällä hetkellä ole riittävästi.

  • Selvitetään viittomakielisten ja kuurojen lasten tilanne kuntoutuksessa ja varhaiskasvatuksessa.
  • Korjataan lainsäädäntöä siten, että se turvaa kuuron lapsen oikeuden saada viittomakieli äidinkieleksi. On myös varmistettava vanhempien mahdollisuus riittävään viittomakielen opiskeluun.
  • Viittomakieli huomioitava varhaiskasvatuslaissa.

Opetushallituksen selvityksessä (2014:11) käy ilmi, että läheskään kaikki äidinkieleltään viittomakieliset eivät ole päässeet viittomakielisen opetuksen piiriin. Laadukas opetus on perusoikeus, josta ei voi tinkiä.

  • Käynnistetään viittomakieltä käyttävien opetusta koskeva hanke (OM 42:2014 ja OPH 2014:11).

OMAKIELISET PALVELUT SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEKSI

Omakielisiä palveluja tarvitsevat erityisen paljon vanhukset ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaat – kaikissa tilanteissa tulkin käyttö ei ole mahdollista. Taloudelliset kustannukset eivät ole suuret tämän ryhmän osalta - virheelliset hoitopäätökset johtavat suurempiin kustannuksiin.

  • Selvitetään viittomakielisten palvelujen järjestämistä osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamistyötä.

TULKKAUSPALVELUT

Tulkkauspalvelusta annettu laki (133/2010) on kuurojen elämässä erittäin keskeinen, mutta sen käytännön toteutus ontuu ja tulkkauspalveluja on Kelan toimesta ryhdytty kustannussyistä rajoittamaan.

  • Kehitetään tulkkauspalvelua asiakkaita ja heidän yksilöllisiä tarpeitaan paremmin huomioivaan suuntaan.
  • Kehitetään tulkkauspalveluiden seurantajärjestelmää.
  • Selkeytetään tulkkauspalvelulakia ensi- ja toissijaisuuden osalta.

SUOMENRUOTSALAINEN VIITTOMAKIELI

Suomenruotsalainen viittomakieli on erittäin uhanalainen eikä kieltä käyttävillä ole mahdollisuutta saada opetusta omalla kielellään. Ongelmallista on myös se, ettei suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkeja kouluteta lainkaan.

  • Tehdään selvitys suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien kokonaistilanteesta sekä toimenpideohjelma opetuksen, kielen tutkimuksen ja tulkkien saatavuuden parantamiseksi (OM 42/2014).

TYÖLLISTYMINEN

Kuurojen työllisyysaste on jatkuvasti heikompi kuin väestöllä keskimäärin. Yksilötasolla tästä aiheutuu taloudellisia ja hyvinvoinnin ongelmia.

  • Tehdään selvitys kuurojen työllistymisen esteistä ja toimenpideohjelma niiden poistamiseksi.
Lausunto hallintovaliokunnalle hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta (2015)
112_lausunto.pdf PDF, 490.27 KB
Kuurojen Liiton lausunto Yleisradion vuoden 2014 toiminnasta
Kuurojen Liiton lausunto uudistuvasta sosiaalihuoltolaista (2014)

Viite: STM061:00/2014

Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Kuurojen Liiton ja Kuurojen Palvelusäätiön kannanotto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnokseen (2014)
Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös kanteluun tulkkipalvelusta (2014)

Kuurojen Liitto ja seitsemän muuta kuulovamma-alan järjestöä tekivät kantelun Kelan tulkkauspalvelusta 29.11.2013. Kantelussa pyydettiin selvittämään toimiiko Kela tulkkauspalvelusta annetun lain hengen ja tarkoituksen mukaisesti ja rikkovatko käytännöt asiakkaiden oikeuksia.

Eduskunnan oikeusasiamies antoi asiasta päätöksen 30.12.2014.

Kuurojen Liitto ry:n lausunto/Arviomuisto viittomakielilain tarpeesta (2013)

Viittomakielen lautakunta oli mukana laatimassa Suomen viittomakielten kielipoliittista ohjelmaa (2010), jossa viittomakielilain  säätäminen määritettiin keskeisimmäksi lähitulevaisuuden tavoitteeksi.

Arviomuistio on laaja ja varsin kattava, ja perustuu viittomakielilain valmisteluun olennaisesti kytkeytyviin dokumentteihin. Muistiossa on tuotu esille runsaasti esimerkkejä siitä, millaiset asiat käytännössä nyt toimivat, mitkä eivät, mikä näiden suhde on lainsäädäntöön ja kuinka viittomakielilaki voisi parantaa tilannetta.

Kielelliset oikeudet

Jokaisella on oikeus käyttää äidinkieltään tai ensikieltään. Kuurolle luontevin kieli on viittomakieli. Suomessa on kaksi kansallista viittomakieltä: suomalainen ja suomenruotsalainen. Kuurojen Liitto pyrkii edistämään viittomakielisten ihmisten mahdollisuuksia saada palveluja omalla viittomakielellään.

Omalla viittomakielellä tuotettu palvelu on kuurolle paras palvelu. Tämä koskee varsinkin ryhmiä, joilla on erityistarpeita, kuten lasten, vanhusten ja mielenterveysongelmaisten palveluita. Jokaisella kuurolla on lain takaama mahdollisuus käyttää tulkkauspalvelua maksutta. Viittomakielen tulkin kanssa toimiminen on kuitenkin vasta toissijainen vaihtoehto.

Kuurojen Liitto pyrkii vaikuttamaan kielellisten oikeuksien toteutumiseen monella elämänalueella. Tärkeitä alueita ovat varhaiskasvatus, koulu, työelämä ja yhteiskunnan tarjoamat palvelut. Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma vuosille 2010–2015 nostaa esille erityisesti viittomakielilain tarpeen, viittomakieliasiain neuvottelukunnan perustamisen, viittomakielisten peruspalveluiden turvaamisen sekä YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen soveltamisen Suomeen. Näiden tavoitteiden etenemistä voi seurata liiton edunvalvontablogissa.

Hyödyllisiä linkkejä
Ladattavat tiedostot

Viittomakielisen äidin arkikokemus

"Löysin kotoamme paljon leluja, jotka eivät olleet meidän. Kun aloin selvittää asiaa, kävi ilmi, että lapseni luuli saaneensa ne päiväkodista omaksi, vaikka oli ollut tarkoitus vain lainata niitä. Hoitaja ei ollut varmistanut, mitä lapseni tarkoittaa. Hän vain nyökytteli lapseni viittomiselle…" - 6- ja 4-vuotiaiden ja kuukauden vanhan lapsen viittomakielinen äiti (Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma).

Oikeus tiedonsaantiin

Kuvittele, että avaat television ja siellä pidetään vakavin kasvoin suoraa tiedotustilaisuutta. Poliisi puhuu pitkään, mutta et ymmärrä siitä mitään. Luet teksti-tv:stä, että läheisessä kauppakeskuksessa on ammuttu, mutta et kuitenkaan ymmärrä, onko tilanne edelleen vaarallinen. Viittomakielisiin uutisiin on vielä kuusi tuntia aikaa.
Ladattavat tiedostot

Vastaava tilanne voisi olla viittomakielisen kuuron arkea. Läheskään kaikki kuurot eivät ole niin vahvasti kaksikielisiä, että suomeksi tai ruotsiksi kirjoitettu uutinen antaisi heille kattavaa kuvaa tapahtuneesta. Kuurojen Liitto pyrkii viestintäpoliittisella edunvalvonnalla vaikuttamaan muun muassa siihen, että viittomakielisen tiedon määrä yhteiskunnan verkko- ja muissa palveluissa lisääntyisi. Yksi konkreettinen tapa parantaa tiedonsaantia olisi lisätä viittomakielentulkkaus suoriin viranomaisten tiedotustilaisuuksiin sekä suomalaisella että suomenruotsalaisella viittomakielellä.

Ihannetilanteessa kielellinen informaatio on viittomakielistä, ja ei-kielellinenkin informaatio on nähtävissä olevaa, visuaalista. On selvää, että tiedon määrä mediassa on niin valtava, ettei kaikkea pystytä kääntämään viittomakielelle. Kuitenkin esimerkiksi tekstityksen lisääminen televisio-ohjelmiin lisää osaltaan merkittävästi kuurojen tiedonsaantia.

Yksi keskeinen viestintäpoliittisen edunvalvonnan osa-alue on hälytyspalveluiden saavutettavuus. Tällä hetkellä hätätekstiviestit lähetetään alueellisiin matkapuhlinnumeroihin.  Eduskunta on hyväksynyt vuonna 2015 lakimuutoksen, joka mahdollistaa tekstiviestien lähettämisen numeroon 112. Käytännössä tekstiviestejä voi kuitenkin lähettää suoraan numeroon 112 vasta kun uusi hätäkeskustietojärjestelmä valmistuu. Kuurojen Liitto seuraa 112 -hätäviestipalvelun kehitystä tarkkaan yhteistyökumppaneidensa kanssa.

Kuurojen Liitto haluaa omalta osaltaan kehittää jäsenistönsä tietoyhteiskuntavalmiuksia. Tähän pyritään esimerkiksi liiton aktiivisella viittomakielisellä tiedotustoiminnalla.

Neuvonta syrjintätapauksissa

Suomen perustuslain mukaan ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, - - - vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” (6 § Yhdenvertaisuus) Tähän perustuu Kuurojen Liiton syrjinnänvastainen työ.

Liiton toiminnassa keskeistä on seurata erityisesti tapauksia, joissa henkilö on joutunut syrjityksi viittomakielisyytensä tai kuuroutensa vuoksi. Kuurojen Liitto kerää syrjintäkokemuksia verkkolomakkeella edunvalvontatyötä varten. Näiden elävän elämän esimerkkien avulla voidaan osoittaa viranomasille ja päättäjille, millaisia tilanteita viittomakieliset arjessaan kohtaavat. Syrjintäkokemuksia käytetään esimerkkeinä aina nimettömänä ja esimerkinomaisesti.

Jos olet kohdannut syrjintää ja tarvitset neuvoja tai apua, voit ottaa yhteyttä Kuurojen Liiton asiantuntijoihin. He neuvovat, mihin sinun kannattaa ottaa seuraavaksi yhteyttä. Tällä hetkellä liitto ei kuitenkaan voi tarjota asianajopalvelua esimerkiksi oikeudenkäynteihin.

Linkki syrjintälomakkeeseen löytyy tältä sivulta.

Lisätietoa syrjinnästä ja yhdenvertaisuudesta löydät Sisäministeriön Yhdenvertaisuus-sivustolta. Linkki löytyy tältä sivulta. 

Hyödyllisiä linkkejä
Ladattavat tiedostot
Sivu päivitetty 4.3.2015

Yhteystietomme

Kuurojen Liitto
Ilkantie 4, 00400 Helsinki
+358 9 580 31
+358 9 5803 770

Tue toimintaamme