Tätä teemme
-A A +A

Kansainvälinen yhteistyö

Kuurojen Liitto on maailmanlaajuisesti arvostettu yhteistyökumppani.

Kehitysyhteistyö

Kuurojen Liitto tekee laajamittaista kehitysyhteistyötä kuurojen ihmisoikeuksien puolesta eri puolilla maailmaa.
Hyödyllisiä linkkejä

Suurin osa maailman kuuroista asuu kehitysmaissa. Ennakkoluulot, köyhyys ja viittomakielisen vertaisryhmän ja koulutuksen puute hankaloittavat kehitysmaiden kuurojen elämää. Pahimmillaan kuuro voi olla kieletön, vailla koulutusta ja elää eristyksessä jopa omassa perheessään. Suomen Kuurojen Liitto haluaa kantaa vastuunsa kuurojen elinolojen parantamisesta myös Suomen rajojen ulkopuolella.  Liitto onkin noussut kansainvälisesti tunnetuksi viittomakielen ja kuurojentyön asiantuntijaksi.

Kehitysyhteistyöllä pyritään vahvistamaan kohdemaan viittomakielen lainsäädännöllistä asemaa ja kehittämään viittomakielistä tiedonsaantia. Viittomakielen tulkkipalvelut ja kuurojen opetus ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Usein oman järjestön perustaminen on käynnistänyt kuurojen aseman kehityksen.

Vammaiskumppanuus on yhdeksän suomalaisen vammais- ja potilasjärjestön yhteistyöjärjestö. Kuurojen Liitolla on käynnissä useita kehitysyhteistyöhankkeita Balkanin alueella, Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa osana Vammaiskumppanuusohjelmaa. Hanketyön lisäksi Kuurojen Liitto pyrkii vaikuttamaan kehityspolitiikkaan kuurojen ihmisoikeuksien parantamiseksi. Työtä tehdään yhteistyössä kumppanimaiden sisarjärjestöjen kanssa.

Kuurot ja viittomakieli kehitysmaissa

Viittomakielten asema kehitysmaissa on usein hyvin heikko. Vain pieni osa kuuroista lapsista kehitysmaissa käy koulua ja heistä vain murto-osa saa opetusta viittomakielellä.

Tieto kuuroudesta on monissa maissa vielä hyvin puutteellista ja kuuroutta häpeillään. Pahimmillaan kuuroa lasta jopa piilotellaan. Erityisen huono asema on kuuroilla naisilla ja tytöillä. 

Monissa maissa kuuroilla ei ole täysiä kansalaisoikeuksia. He eivät saa esimerkiksi äänestää tai mennä naimisiin toisen kuuron kanssa. Suurin osa kuuroista elää lisäksi suuressa köyhyydessä. 

Viittomakielten asema kehitysmaissa on usein hyvin heikko. Joissakin maissa viittomakieltä ei ole edes päässyt kehittymään, koska kuuroilla ei ole ollut kontaktia toisiinsa. Viittomakielten huonosta asemasta seuraa se, että kuuroilla ei ole viittomakielisiä roolimalleja.

Vain pieni osa kuuroista lapsista kehitysmaissa käy koulua ja heistä vain murto-osa saa opetusta viittomakielellä. Edes siellä missä on kuurojen kouluja tai erityisluokkia, opettajat osaavat harvoin viittoa. Harvat kuurot onnistuvat tämän takia käymään koulun loppuun. 

Jos lapsella ei ole omaa kieltä, se vaikuttaa hänen älylliseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseensä. Hänen mahdollisuutensa ymmärtää ympäröivää maailmaa on hyvin heikko ja aikuisena hänellä voi olla vaikeuksia suoriutua arkipäivän toimista itsenäisesti. 

YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimus korostaa kansalaisten oikeutta käyttää omaa kieltään sekä lapsen oikeutta omaan kieleen. Näiden oikeuksien toteutuminen on kehitysmaiden kuurojen kohdalla usein hyvin kaukana. Viittomakielten aseman vahvistuminen on tärkein kuurojen asemaa parantava tekijä myös kehitysmaissa. Tässä kehitysyhteistyöllä on keskeinen rooli.

Yhteistyöhankkeet

Kuurojen Liiton kehitysyhteistyön lähtökohtia ovat järjestötoiminnan vahvistaminen, edunvalvonta- ja viittomakielityö sekä laaja-alainen strateginen yhteistyö julkisen sektorin kanssa.
Ladattavat tiedostot

Deaf People in Albania in 2015 -raportti

Deaf People in Albania julkaisun kansilehti

Kuurojen Liitto, Albanian kuurojen liitto sekä Albanian tilastokeskus toteuttivat vuonna 2014-2016 hankkeen, jonka tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta kuurojen ja viittomakielisten parissa tehtävän haastattelututkimuksen erityispiirteistä. (Kuurospesifi haastattelututkimus - laadullinen tilannekrartoitus ja edunvalvontatyökalu 2014-2015) Hankkeessa selvitettiin muun muassa viittomakielisten kuurojen elämäntilannetta, koulutuksen ja lukutaidon tasoa sekä työllisyyttä. Tutkimuksen aineistonkeruun tekivät viittomakieliset kuurot Albaniasta.

Hankkeen tavoitteena on ollut luoda järjestöille työkaluja haastattelututkimuksen toteuttamiseen ja yhteistyöhön tilastoviranomaisten kanssa.

Raportti on julkaistu lokakuussa 2016 ja siitä tullaan pitämään seminaari Suomessa syksyllä 2017.

 

Kehitysyhteistyöhankkeissa työ alkaa usein siitä, että kumppanimaan järjestötoimintaa aletaan rakentaa. Kehitysyhteistyössä erityisen tärkeää on edunvalvonnan ja koulutuksen edistäminen. Edunvalvonnalla pyritään vaikuttamaan viranomaisiin ja suuren yleisön asenteisiin. Sillä pyritään parantamaan myös kuurojen työllistymismahdollisuuksia.

Hankkeissa tehdään viittomakielityötä, eli viittomakieltä kerätään, tallennetaan ja tutkitaan, sekä tuotetaan viittomakielistä aineistoa ja opetusmateriaalia. Viittomakieltä ja kuurotietoisuutta opetetaan sekä kuuroille että heidän perheilleen, koulutetaan tulkkeja sekä kehitetään kuurojen lasten perusopetusta.

Albania

Albanian kuurojen liiton edunvalvonta-, järjestö-, viittomakieli- ja tulkkikoulutuksen tukeminen 2016-2018

Hankkeessa tuetaan koulutuksen avulla Albanian kansallisen kuurojen liiton jäsenorganisaation rakentumista ja edunvalvontaa. Hankkeessa kehitetään viittomakielen tutkimusta, opetusta ja tulkkikoulutusta.

Albaniassa kuuroilla ei ole samanlaisia osallistumismahdollisuuksia kuin kuulevalla väestöllä, vaikka viittomakielen asema kuurojen ensimmäisenä kielenä tunnustettiinkin laissa vuonna 2014. Kehittämällä edunvalvontaa Albanian kansallinen kuurojen liitto pystyy jatkamaan  esimerkiksi lainsäädäntöön vaikuttamista, jolloin kuurojen asemaa voidaan paremmin turvata. Viittomakielen tutkimuksen, opetuksen ja tulkkikoulutuksen kehittämisellä parannetaan kuurojen oikeuksia saada opetusta ja tietoa viittomakielellä. Hankkeesta hyötyvät kansallisen kuurojen liiton lisäksi kaikki sen piirissä olevat kuurot ja heidän läheisensä sekä avainministeriöiden, mm. sosiaali- ja opetusalan viranomaiset.

Hanke on jatkoa Suomen ja Albanian kuurojen liittojen yhteistyölle, joka on alkanut vuonna 2000. 

Tämä hanke on osa Vammaiskumppanuusohjelmaa ja sitä rahoittavat Suomen ulkoministeriö ja Kuurojen Liitto.

Yhteistyökumppani
Albanian kuurojen liitto ANAD

Kuurojen Liiton yhteyshenkilö
Inkeri Lahtinen
etunimi.sukunimi@kuurojenliitto.fi

Etiopia

Etiopian kuurojen naisten kapasiteetin vahvistaminen ja HIV/AIDS -hanke 2016–2018

Hankkeessa edistetään kuurojen naisten asemaa ja pyritään vähentämään HIV-tartuntojen määrää Etiopian kuurojen keskuudessa.

Kuurojen on vaikea saada tietoa tartuntataudeista viittomakielellä ja HIV-tartuntojen määrä etiopialaisten kuurojen keskuudessa onkin muun maan keskiarvoa suurempi. Hankkeen tavoitteena on lisätä kuurojen naisten tietoisuutta seksuaaliterveydestä ja naisten oikeuksista sekä edistää heidän toimeentulomahdollisuuksiaan. Hankkeesta hyötyvät ennen kaikkea kahdeksan kohdealueen kuurot naiset, mutta myös kuurot miehet saavat koulutusta naisten oikeuksista sekä HIV/AIDS:ista.

Hanke on jatkoa Suomen ja Etiopian kuurojen liittojen yhteistyölle, joka on alkanut vuonna 2004. 

Tämä hanke on osa Vammaiskumppanuusohjelmaa ja sitä rahoittavat Suomen ulkoministeriö ja Kuurojen Liitto.

Yhteistyökumppani
Etiopian kuurojen liitto ENAD 

Kuurojen Liiton yhteyshenkilö
Katarina Butera
etunimi.sukunimi@kuurojenliitto.fi

Kambodzha

Kuurojen yhteisön vahvistaminen ja kuurotietoisuuden lisääminen Kambodzhassa 2016 – 2018 (vaihe 3)

Kambodzhassa on arvioiden mukaan n. 50.000 kuuroa tai huonokuuloista, joista vain muutama prosentti käyttää viittomakieltä, on päässyt opetuksen piiriin tai edes tavannut toista kuuroa. Suurin osa kuuroista elää äärimmäisessä köyhyydessä.

Tämänhetkinen hanke on jatkoa jo vuonna 1999 alkaneelle yhteistyölle kambodzhalaisen kuurojen yhteisön kanssa ja osa pitkän tähtäimen yhteistyösuunnitelmaa. Hankkeen avulla pyritään saamaan kambodzhalaisista kuuroista itsenäisempiä sekä tiiviimpi osa yhteisöjään hankkeen toteutusalueilla Phnom Penhissä, Kampong Chamissa ja Kampotissa.

Hankkeen tavoitteena on lisätä kuurotietoisuutta kambodzhalaisessa yhteiskunnassa tarjoamalla tietoa kuuroudesta, kuurojen oikeuksista sekä viittomakielestä. Hankkeella tavoitellaan myös kollektiivisen kuurojen identiteetin kehittymistä vahvistamalla kuurojen yhteisöä. Hankkeen tavoitteena on myös kambodzhalaisten kuurojen lisääntynyt itsenäisyys sekä parantuneet elinolot.

Tämä hanke on osa Vammaiskumppanuusohjelmaa ja sitä rahoittavat Suomen ulkoministeriö ja Kuurojen Liitto.

Yhteistyökumppani
Maryknoll Cambodia 

Kuurojen Liiton yhteyshenkilö
Johanna Karinen
etunimi.sukunimi@kuurojenliitto.fi

Kosovo

Kosovon kuurojen liiton edunvalvonta-, järjestö-, viittomakielen-, tulkkikoulutuksen ja kuurojen opetuksen kehittämisen tukeminen 2016–2018

Hankkeessa tuetaan Kosovon kuurojen liittoa kouluttamalla paikallisyhdistyksiä, tukemalla edunvalvontaa ja hallintoa, kehittämällä viittomakielen tutkimusta ja opetusmateriaalien tuotantoa, tulkkikoulutusta sekä viittomakielen opettajien ja luokka-avustajien koulutusta.

Viittomakielisten tulkkauspalveluiden saanti on heikkoa ja lukutaidottomuus on kymmenen kertaa kuulevaa väestöä yleisempää. Tulkkauspalveluiden puute eristää kuurot yhteiskunnasta ja lukutaidottomuus aiheuttaa kuuroille muun muassa työttömyyttä ja sen myötä köyhyyskierteen. Kuurojen liiton tukemisella vahvistetaan sen kykyä valvoa palvelutuotannon toteuttamista. Kuurojen opetuksen laatua kehittämällä edistetään puolestaan kuurojen mahdollisuuksia jatko-opintoihin ja parempaan työllisyyteen. Hankkeesta hyötyvät kuurojen liiton lisäksi kaikki sen piirissä olevat kuurot ja heidän läheisensä sekä avainministeriöiden, mm. sosiaali- ja opetusalan viranomaiset.

Hanke on jatkoa Suomen ja Kosovon kuurojen liittojen yhteistyölle, joka on alkanut vuonna 2003. 

Kosovon ja Suomen kuurojen liittojen yhteistyönä on syntynyt ensimmäinen Kosovon viittomakielinen sanakirja ja maan viittomakieli on saanut virallisen aseman. Vuosille 2013-2016 Kosovon hallitus on hyväksynyt viittomakielisen toimintaohjelman, jonka tavoitteena on perustaa viittomakielen tulkkipalvelukeskus ja varmistaa viittomakielisten pääsy opetukseen omalla äidinkielellään.

Tämä hanke on osa Vammaiskumppanuusohjelmaa ja sitä rahoittavat Suomen ulkoministeriö ja Kuurojen Liitto.

Yhteistyökumppani
Kosovon kuurojen liitto, KAD 

Kuurojen Liiton yhteyshenkilö
Inkeri Lahtinen
etunimi.sukunimi@kuurojenliitto.fi

Malawi

Malawin kuurojen liiton järjestön kehittämis- ja koulutushanke

Hankkeessa vahvistetaan Malawin kansallista kuurojen liittoa hallituksen, henkilöstön ja paikallisyhdistysten koulutuksen avulla.

Kuuroilla ei ole Malawissa yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia, eikä viittomakielen asemaa kuurojen ensimmäisenä kielenä ole tunnustettu, vaikka Malawi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten oikeuksista. Kuurouteen liittyy edelleen vahvoja ennakkoluuloja.

Hankkeen vaikuttamis- ja tiedottamistyöllä muovataan yhteisön asenteita ja vaikutetaan päätöksentekoon, palvelujen kehittämiseen ja oikeuksien toteutumiseen. 

Hankkeesta hyötyvät ensisijaisesti kuurot, heidän läheisensä ja kansallinen kuurojen liitto, joka pystyy parantamaan järjestöllistä kapasiteettiaan. 

Hanke on jatkoa Suomen ja Malawin kuurojen liittojen yhteistyölle, joka on alkanut vuonna 2008. 

Tämä hanke on osa Vammaiskumppanuusohjelmaa ja sitä rahoittavat Suomen ulkoministeriö ja Kuurojen Liitto.

Yhteistyökumppani
Malawin kuurojen liitto MANAD

Kuurojen Liiton yhteyshenkilö
Ossi Oinonen
etunimi.sukunimi@kuurojenliitto.fi

Uganda

Ugandan viittomakieli- ja edunvalvontahanke

Hankkeen tavoitteena on parantaa kuurojen, heidän perheenjäsentensä sekä julkisten palvelujen työntekijöiden taitoa kommunikoida viittomakielellä. Parantuneet viittomakielen käyttötaidot ja kielen vakiintunut asema edesauttavat kuurojen lasten kehitystä ja kuurojen integroitumista yhteiskuntaan. Viittomakielen aseman parantuminen edistää myös kuurojen mahdollisuuksia saada palveluita ja tietoa viittomakielellä. Hanke toimii alueilla, joilla kuuroilla ei ennestään ole järjestäytynyttä toimintaa, ja missä valtaosalla kuuroista on heikot tai olemattomat viittomakielen taidot.

Hankkeen toisena tavoitteena on auttaa hankealueiden kuuroja järjestäytymään sekä ajamaan omia etujaan. Hankkeessa tehdään edunvalvontatyötä sekä paikallisella että kansallisella tasolla kuurojen ja viittomakielen aseman puolesta. Vaikuttamis- ja tiedottamistyöllä muovataan yhteisön asenteita ja vaikutetaan päätöksentekoon, palvelujen kehittämiseen ja oikeuksien toteutumiseen. 

Hanke on jatkoa Suomen ja Ugandan kuurojen liittojen yhteistyölle, joka on alkanut vuonna 2008. 

Tämä hanke on osa Vammaiskumppanuusohjelmaa ja sitä rahoittavat Suomen ulkoministeriö ja Kuurojen Liitto.

Yhteistyökumppani
Ugandan kuurojen liitto UNAD 

Kuurojen Liiton yhteyshenkilö
Katarina Butera
etunimi.sukunimi@kuurojenliitto.fi

Viittomakielityö kehitysyhteistyössä – käsikirjahanke 2013 - 2015

Hankkeessa tuotetaan käsikirja viittomakielityöstä kehitysyhteistyössä. Käsikirjaan kootaan Kuurojen Liiton ja muiden asiantuntijatoimijoiden viittomakielityössä havaitsemia parhaita käytänteitä ja oppimiskokemuksia.  Käsikirja julkaistaan verkkojulkaisuna englanniksi ja kansainvälisellä viittomisella.

Tavoitteena on lisätä tietoisuutta yhteisöpohjaisesta lähestymistavasta ja viittomakielen merkityksestä kuurojen parissa tehtävässä kehitysyhteistyössä.

Tavoitteena on myös voimaannuttaa kuurojen yhteisöjä ja antaa kuuroille välineitä työskennellä kielellisten oikeuksiensa puolesta. Käsikirjasta hyötyvät sekä kuurojen yhteisöt että toimijat joiden kehitysyhteistyön kohderyhmänä ovat kuurojen yhteisöt ja/tai viittomakieleen liittyvät toiminnot. 

Hankkeen toteuttaa Kuurojen liitto yhteistyössä Albanian ja Kosovon kuurojen liiton kanssa. 

Jakelu toteutetaan Suomen Kuurojen Liiton, Kuurojen Maailmanliiton ja vammaiskumppanuusohjelman verkkosivujen ja verkostojen kautta.

Tämä hanke on osa Vammaiskumppanuusohjelmaa ja sitä rahoittavat Suomen ulkoministeriö ja Kuurojen Liitto.

Kuurojen Liiton yhteyshenkilö
Inkeri Lahtinen
etunimi.sukunimi@kuurojenliitto.fi

Kuurospesifi haastattelututkimus – laadullinen tilannekartoitus ja edunvalvontatyökalu 2014 - 2015

Kuurojen oikeuksien edistämisen yksi keskeinen haaste kaikkialla maailmassa on tilastollisesti luotettavan ja laadullisesti kattavan tiedon puute kuuroista ja viittomakielistä. Hankkeessa tuotetaan kuuroille soveltuva kysymyssarja ja toteutetaan pilottina laadullinen haastattelututkimus kuurojen elämäntilanteesta. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti sitä, miten YK:n vammaisten oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa mainitut oikeudet toteutuvat kuurojen koulutuksessa, työllistymisessä, tulkkauspalveluissa ja tiedonsaannissa.

Tavoitteena on lisätä tietoisuutta kuurojen ja viittomakielisten parissa tehtävän haastattelututkimuksen erityispiirteistä. Tavoitteena on myös antaa myös kuurojen järjestöille käytännön työkaluja haastattelututkimuksen toteuttamiseen ja yhteistyöhön tilastoviranomaisten kanssa. Tutkimuspilotin parhaista käytänteistä tuotetaan käsikirja verkkojulkaisuna englanniksi ja kansainvälisellä viittomisella. Näin kuurojen järjestöt saavat käytännön materiaalia tukemaan työskentelyä kielellisten oikeuksien puolesta. Tutkimuspilotista ja käsikirjasta hyötyvät sekä kuurojen yhteisöt että toimijat, joiden tiedonkeruun tai toiminnan kohderyhmänä ovat kuurojen yhteisöt.

Hankkeen toteuttaa Kuurojen Liitto yhteistyössä Albanian kuurojen liiton ja Albanian tilastokeskuksen kanssa. 

Jakelu toteutetaan Suomen Kuurojen Liiton, Kuurojen Maailmanliiton ja vammaiskumppanuusohjelman verkkosivujen ja verkostojen kautta.

Tämä hanke on osa Vammaiskumppanuusohjelmaa ja sitä rahoittavat Suomen ulkoministeriö ja Kuurojen Liitto.

Käsikirja “Working Together” viittomakielityöstä kehitysyhteistyössä
  • Käsikirja “Working Together” viittomakielityöstä kehitysyhteistyössä

Verkkojulkaisuun Working Together – Manual for Sign Language Work within Development Cooperation on koottu parhaita käytänteitä ja oppimiskokemuksia yhteisölähtöisestä viittomakielityöstä. Viittomakielityössä kuurojen yhteisön voimaantumisen lähtökohtana on kielen dokumentointi ja tutkiminen. Yhteisölähtöisyys tarkoittaa viittomakielityössä sitä, että kuurot viittomakieliset itse ovat aktiivisia toimijoita ja työn toteuttajia.

Viittomakielityö pitää sisällään paljon muutakin toimintaa, kuin vain viittomakielen sanakirjan tuottamista. Viittomakielityön keskiössä on kuurojen yhteisön kielellisen tietoisuuden herättäminen, sekä tietojen että taitojen lisääminen, joka tapahtuu sitä kautta, että kuurot oppivat perusasioita kielestä, kielen tutkimusmenetelmiä, sekä saavat tietoa ihmisoikeuksista. Viittomakielityö voi johtaa viittomakielen tunnustamiseen valtion taholta esimerkiksi lainsäädännön kautta.

Käsikirjan tavoitteena on opastaa kuinka viittomakielityötä tulisi toteuttaa, jotta kuurojen yhteisö saavuttaisi tarvitsemansa tieto- ja taitotason tilanteensa parantamiseksi. Tämä tapahtuu kouluttamalla yhteisöä. ’Balkanin malli’, jota esitellään käsikirjassa, on toteutettu Kuurojen Liiton kehitysyhteistyöhankkeissa Albanian ja Kosovon kuurojen yhteisöjen kanssa.

Käsikirjan lähtökohtana on ihmisoikeusnäkökulma, ja viitekehyksenä on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.  Tässä yleissopimuksessa nähdään kuurojen yhdenvertaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen sidoksissa viittomakieleen. Käsikirja noudattaa myös Kuurojen maailmanliiton (WFD:n) poliittisia suuntaviivoja/periaatteita/ lauselmia ja kannanottoja (policies??)

Verkkojulkaisun sisällöt esitetään sekä englanniksi että kansainvälisesti viittoen. Käsikirjan kohderyhmät ovat kuurot (kehitysmaissa); kouluttajat, jotka toimivat kuurojen yhteisöissä; järjestöt ja tahot, jotka rahoittavat sekä toteuttavat kehitysyhteistyöhankkeita; muita sidosryhmiä, sekä valtiontahoja, jotka tekevät kuurojen yhteisöjen kanssa yhteistyötä.

Käsikirjan on toteuttanut Kuurojen Liitto, yhteistyössä Kuurojen maailmanliiton, sekä Albanian että Kosovon kuurojen liittojen kanssa. Käsikirjan seitsemän lukua pitävät sisällään seuraavia aihealueita:

  1. Johdanto – viitekehys, kohderyhmät ja pääsanoma
  2. Perustietoa viittomakielistä sekä viittomakielityöstä
  3. Viittomakielityön käynnistäminen – alkukartoitus ja työn suunnittelu
  4. Viittomakielityössä tarvittavat elementit ja työtavat
  5. Opetusaiheita viittomakielityössä
  6. Parhaita käytänteitä ja haasteita – esim. liittyen viestintään, yhteisön osallistamiseen sekä työn toteutumiseen käytännössä
  7. Yhteenveto ”Älä tee näin” – tavallisia perusvirheitä, joita tulisi välttää

Käsikirjan löydät täältä www.slwmanual.info

 

Kansainväliset järjestöt

Kuurojen Liitto on vahvasti mukana Kuurojen maailmanliiton, Kuurojen Euroopan Unionin sekä Kuurojen Pohjoismaisen neuvoston toiminnassa.

Kuurojen Pohjoismaiden Neuvosto (DNR)

Viittomakielisten pohjoismaisella yhteistyöllä ja Kuurojen pohjoismaisella neuvostolla Dövas Nordiska Rådilla (DNR) on pitkä historia. Neuvoston pyrkimyksenä on saada kuuroille tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa.

Kuurojen Euroopan Unioni (EUD)

Euroopassa toimii kuurojen Euroopan unioni European Union of the Deaf (EUD). Sen tavoitteena on edistää kuurojen oikeuksia ja mahdollisuuksia Euroopassa. Tällä hetkellä Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen toimii myös EUD:n puheenjohtajana.

Kuurojen maailmanliitto (WFD)

Kansalliset kuurojen liitot muodostavat yhdessä kuurojen maailmanliiton. World Federation of the Deaf (WFD) toimii kuurojen ihmisoikeuksien toteutumiseksi YK:n sopimusten hengessä.

Kuurojen Liitto on ollut vahvasti mukana maailmanliiton toiminnassa. Maailmanliiton johdossa on toiminut yli 30 vuoden ajan suomalaisia. Lähes yhtä kauan maailmanliiton toimisto on toiminut Suomessa samassa talossa Kuurojen Liiton kanssa. Tällä hetkellä Kuurojen Liiton kehittämisjohtaja Kaisa Alanne on Kuurojen maailmanliiton hallituksen jäsen.

 

 

 

Hyödyllisiä linkkejä

Liisa Kauppinen

Kuurojen Liiton entinen toiminnanjohtaja ja Kuurojen maailmanliiton kunniapuheenjohtaja, järjestöneuvos Liisa Kauppinen on 2000-luvun merkittävimpiä kuuroja. Vuonna 2013 huomattavan kansainvälisen uran tehnyt Kauppinen vastaanotti YK:n ihmisoikeuspalkinnon ensimmäisenä suomalaisena ja pohjoismaisena. Saman palkinnon aikaisempien saajien joukossa ovat esimerkiksi Martin Luther King ja Nelson Mandela. Kauppisella oli keskeinen rooli YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen valmistelutyössä. Kuurojen maailmanliiton edustajana hän onnistui neuvottelemaan sopimukseen kaikki kuurojen oikeuksia ja viittomakieliä koskevat kohdat. YK:n ihmisoikeuspalkinnon perusteissa huomioitiin myös Kauppisen työ naisten oikeuksien ja vammaisten naisten aseman edistäjänä.

Liisa Kauppinen on toiminut Kuurojen Liiton toiminnanjohtajana lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1976 vuoteen 2006 ja Kuurojen maailmanliiton puheenjohtajana 1995–2003. Jo tätä ennen hän toimi maailmanliitossa varapuheenjohtajana sekä pääsihteerinä. Kauppinen on toiminut erilaisissa neuvonantotehtävissä YK:n lisäksi WHO:ssa ja Unescossa.

Liisa Kauppinen on monien ihmisten esikuva ympäri maailmaa. Eläkkeellä ollessaan Kauppinen on tehnyt kansainvälisten tehtävien lisäksi vapaaehtoistyötä kotimaassa. Syksyllä 2014 Kuurojen Liiton haastattelussa Liisa Kauppinen mainitsi omiksi esikuvikseen vapaaehtoistyössään tapaamansa kuurot, jotka ovat joutuneet elämässään kamppailemaan vaikeuksien läpi. ”He ovat todellisia arjen sankareita”, toteaa moninkertaisesti palkittu Kauppinen.

Sivu päivitetty 14.9.2017

Yhteystietomme

Kuurojen Liitto
Ilkantie 4, 00400 Helsinki
+358 9 580 31
+358 9 5803 770

Tue toimintaamme