Tietoa liitosta
-A A +A

Kuurojen Liitto

Kuurojen Liitto on viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Liitto valvoo ja edistää kaikenikäisten kuurojen yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista ja toimii jäsenyhdistyksiensä kattojärjestönä.
  • Kuuromykkäin kolmannen yleisen kokouksen osanottajat yhteiskuvassa Helsingin Johanneksen kirkon edustalla vuonna 1905.
    Kuuromykkäin kolmannen yleisen kokouksen osanottajat yhteiskuvassa Helsingin Johanneksen kirkon edustalla vuonna 1905.
Yli satavuotiaalla Kuurojen Liitolla on pitkät perinteet ja juuret syvällä kuurojen yhteisössä. Kuuron taiteilijan Albert Tallrothin ajatus siitä, että kuuron tulee itse auttaa asiaansa, on ollut liiton toiminnan kantava ajatus alkuvaiheista nykypäivään asti.

Albert Tallroth

Taiteilija Karl Albert Tallroth (1871–1899) on yksi suomalaisen kuurojenyhteisön merkkihenkilöistä. Hänen paljon siteerattu ajatuksensa oli se, että kuurojen täytyy itse auttaa itseään, eikä odottaa kuulevien apua. Tallrothin rooli oli merkittävä erityisesti yhdistystoiminnan käynnistämisessä. Hän oli perustamassa useita yhdistyksiä eri puolille Suomea.

Puusepänkoulutuksen saanut Tallroth oli myös aktiivinen viittomakielisen ilmaisun kehittäjä. Hän käänsi runoja viittomakielelle ja ohjasi viittomakuoroja. Kuurojen yhteisössä Tallrothin runo Nuorten rukous on hyvin tunnettu. Siinä viitataan lämpimään maahan, jonka katsotaan viittaavan erityisesti kuurojen yhteisöön; kansaan, jolla ei ole omaa maata, mutta yhteinen, lämmin yhteisö.

Tallroth unelmoi kuurojen keskusjärjestön perustamisesta, mutta hän kuoli vain 27-vuotiaana, eikä ehtinyt nähdä haaveensa toteutuvan. Lyhyen elämänsä aikana hän ehti kuitenkin tehdä merkittävän jäljen kuurojenyhteisön historiaan.

Nuorten rukous

Oi suuri Luoja, henki ikuisuuden,
Sä ääretön, jok’ kaiken tenhoat,

Puhalla tänne tuuli pehmoisuuden
Ja lämpimällä täytä maailmat.

Puhalla tunteihimme puhdas henki
Ja lietso rakkautta sydämiin,
Ojenna niin sä ohjat aatostenkin
Ne että nousisivat korkeuksiin.

Puhdistaa tahdot johtamalla meitä
Elomme uhkuvoimin etsimään

Kirkkaita ihanteita, kultateitä
Ikuisen onnen maahan lämpimään.

- Albert Tallroth -

Kuurojen itsensä perustama liitto on Suomen vanhin vammaisjärjestö. Vuosikymmenten kuluessa kuurojen kielellisten ihmisoikeuksien edistämisestä on tullut liiton toiminnan ydin. Kuurojen Liitto on viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö, joka valvoo ja edistää kuurojen yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista. Kuurojen Liitto toimii lisäksi jäsenyhdistyksiensä kattojärjestönä.

 Kuurojen Liiton perustamiskokouksessa vuonna 1905 käsiteltiin alaikäisten lasten opetusta ja kuurojen työelämää. Yli sata vuotta myöhemmin liiton strategisissa tavoitteissa pyritään muun muassa edistämään lasten ja nuorten oikeutta viittomakieliseen oppimisympäristöön ja parantamaan kuurojen asemaa työmarkkinoilla. - Työ jatkuu.

Kuurojen kulttuurissa viittomakielen merkitystä kuvataan usein sillä, että viittomakieli on soihtu, joka tuo valon pimeyteen. Kokemus kuurona elämisestä ylittää paitsi sukupolvien, myös kansallisuuksien rajat. Kuurojen Liitto jatkaa soihdunkantajan roolia toimimalla aktiivisesti kuurojen kansainvälisissä järjestöissä. Liiton oma, laaja kehitysyhteistyö tähtää kuurojen ja viittomakielten aseman parantamiseen.

Liiton historia

Suomen kuurojen järjestäytyminen sai alkunsa Carl Oscar Malmin vuonna 1846 Porvooseen perustamasta kuurojen koulusta. Myöhemmin Malmin oppilaan David F. Hirnin aloitteesta perustettiin ensimmäinen kuurojen yhdistys Turkuun vuonna 1886. Yhdistyksiä syntyi pian eri puolille Suomea, ja Kuurojen Liiton perustamiskokous pidettiin vuonna 1905

Liiton tarkoitus oli yhdistää hajallaan eri puolilla Suomea sijainneiden kuurojenyhdistysten voimat. Nykyäänkin kuurojen yhdistykset ovat liiton toiminnan kivijalka. Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää kerran vuodessa kokoontuva liittokokous, johon yhdistysten edustajat eri puolilta maata kokoontuvat.

Kuurojen Liitto on kuurojen itsensä perustama. Nykyäänkin liiton hallitus, puheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja noin puolet liiton työntekijöistä ovat kuuroja. Alusta lähtien liiton toiminnassa on kuurojen rinnalla ollut mukana viittomakielisten aseman edistämisestä kiinnostuneita kuulevia.

Hyödyllisiä linkkejä

Carl Oscar Malm

Suomen viittomakielten ja kuurojenkoulun isänä pidetään Carl Oscar Malmia (1826–1863), joka perusti kotikaupunkiinsa Porvooseen maamme ensimmäisen kuurojenkoulun vuonna 1846.

Tukholmassa koulunsa käynyt Malm käytti opetuksessaan aluksi ruotsalaista viittomakieltä, josta aikanaan kehittyi kaksi kieltä – suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.

Koulussa käytetty viittomakieli vakiintui kuurojen keskuuteen ja loi pohjan kuurojen yhteisön synnylle ja yhdistystoiminnalle.

Nykyään Suomessa vietetään viittomakielen päivää C.O. Malmin syntymäpäivänä, 12. helmikuuta.

Liiton missio, visio ja arvot

Hyödyllisiä linkkejä
Ladattavat tiedostot

Missio

Kuurojen Liiton tehtävänä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen.

Visio

Viittomakieli elää vahvana moniarvoisessa, monikielisessä ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kuurojen Liitto on alansa johtava etu- ja palvelujärjestö sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Arvot

Kuurojen Liiton arvot ovat:

  • Ihmisarvon kunnioittaminen
  • Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
  • Asiakaslähtöisyys
  • Luotettavuus
  • Yhteisöllisyys
  • Dynaamisuus

Kuurojen Liitto on 43 jäsenyhdistyksen valtakunnallinen keskusliitto, joka työllistää yli sata ihmistä.

Jäsenyhdistysten edustajat kokoontuvat vuosittain sääntömääräiseen liittokokoukseen. Liittokokous käyttää organisaation ylintä päätösvaltaa. Sen valitsema hallitus vastaa Kuurojen Liiton käytännön toiminnasta yhdessä johtoryhmän kanssa.

Kuurojen Liitto on tiimiorganisaatio, jonka toiminnot on jaettu kolmen osaston kesken; palvelu-, kehittämis- ja hallinto-osastoon. Osastot jakautuvat yksiköiksi ja yksiköt puolestaan tiimeiksi.

Kuurojen Liiton hallitus

Liiton asioita hoitaa hallitus. Hallituksen tehtävät on määritelty liiton säännöissä. Hallitus on liiton sääntömääräisenä toimeenpanevana päätöksentekoelimenä vastuussa liittokokoukselle Kuurojen Liiton toiminnasta ja hallinnosta kokonaisuudessaan. Toisaalta hallituksen tulee tukea johtoa ja toimihenkilöitä itsenäiseen päätöksentekoon ja valtuuksiensa laajamittaiseen käyttöön.
  • Kuurojen Liiton hallitus kuvassa
    Kuurojen Liiton hallitus 2017-2018: Bror-Erik Majors, Nina Sivunen, Jaana Aaltonen (pj.), Rami Kiiskinen, Ronja Tammisara, Arja Peltokorpi, Jarkko Helminen ja Jari Malkamäki. Kuvasta puuttuvat Salla Fagerström ja Cecilia Hanhikoski.

Hallituksen kokoukseen tarkoitetut asiat tulee toimittaa hallituksen sihteerille Tiina Hedrenille viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta sähköpostilla (etunimi.sukunimi@kuurojenliitto.fi) tai kirjeitse.

Hallituksen jäsenet 2017-2018
Sähköposti: etunimi.sukunimi@kl-hallitus.fi

Jaana Aaltonen, puheenjohtaja
+358 50 4355 587 (txt)

Jari Malkamäki, varapuheenjohtaja
+358 50 5504 796 (txt)

Salla Fagerström
+358 50 5013 877 (txt)

Cecilia Hanhikoski
+358 40 4118 824 (txt)

Jarkko Helminen
+358405447810 (txt)

Rami Kiiskinen

Bror-Erik Majors

Arja Peltokorpi

Nina Sivunen
+358 45 1252 266 (txt)

Ronja Tammisara
+358469516540 (txt)

Ladattavat tiedostot

Yhteistyökumppanit ja talous

Kuurojen Liiton toiminnan mahdollistavat rahoituskumppanit. Liitolla on toiminnassaan lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita.
Hyödyllisiä linkkejä

Kuurojen Liiton toiminta ulottuu alueellisesta edunvalvonnasta kansainväliseen yhteistyöhön. Aluetoiminnassa yhteistyötä tehdään kuntasektorin, seurakuntien ja sisarjärjestöjen kanssa. Valtakunnallisesti Kuurojen Liitto on mukana useissa kielelliseen edunvalvontaan ja vammaisten ihmisoikeuksiin keskittyvissä toimielimissä.  Yhteistyökumppaneina on sosiaalialan järjestöjä, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja sekä eri alojen ministeriöitä. Yhteistyötä tehdään myös eduskunnan viittomakielten verkoston kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään ennen kaikkea kuurouteen ja vammaisten ihmisoikeuksiin liittyvissä asioissa.

Kuurojen Liiton talous

Kuurojen Liiton toiminnan päärahoittaja on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Liitto saa toimintaansa tukea lisäksi eri ministeriöistä, kuntien sosiaalitoimilta ja veikkausvoittovaroista. Projektiluontoisesti yhteistyökumppaneinamme ovat erilaiset säätiöt ja yritykset. Kuurojen Liitto tekee myös omaa varainhankintaa. Lahjoitusvaroilla tuetaan liiton leiritoimintaa ja kehitysyhteistyötä.

Kuurojen Liitto on konserni, johon kuuluu Kiinteistö Oy Valkea talo ja KL-Support Oy. Lisäksi Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu Oy HUMAK on liiton osakkuusyhtiö.
Kuurojen Liitto omistaa Kuurojen kansanopiston, joka toimii liiton tavoin Valkeassa talossa Helsingin Pohjois-Haagassa.

 

Julkilausumat

Liittokokousjulkilausuma 2017: Onko viittomakieli unohtunut sote-järjestämislaista?

Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle maaliskuussa 2017. Hallituksen esitys sisältää useita lakeja, mutta vuonna 2015 voimaan astunut viittomakielilaki ja Suomen vuonna 2016 ratifioima YK:n vammaissopimus tuntuvat esityksen tekijöiltä unohtuneen.

Laadultaan hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluu asiakaslain ja potilaslain mukaan asiakkaan äidinkielen ja kulttuuritaustan huomioiminen. Lisäksi perustuslaissa sekä viittomakielilaissa on useita erityissäännöksiä viittomakielen edistämisestä. Näiden perusteella on selvää, että viittomakieli tulisi mainita sote-järjestämislain 6 §:ssä.  Viittomakieli tulee huomioida järjestämislaissa vähintäänkin siinä merkityksessä, että viranomaisten tulee edistää viittomakielen saatavuutta järjestettäessä sosiaali- ja terveyspalveluita.

Vammaisten henkilöiden terveydenhuollon palveluiden tulee olla saman laatuisia ja -laajuisia kuin muidenkin.  Jotta potilaan potilaslaissa sekä vammaisyleissopimuksessa säädetty oikeus voi täysimääräisesti toteutua, on välttämätöntä, että viittomakielinen henkilö saa tiedon vaihtoehdoista sellaisessa muodossa, että hän sen ymmärtää. Paras tilanne tällöin olisi se, että tieto on saatavissa suoraan viitottuna; esimerkiksi mielenterveyspotilaat, muistisairaat ja vanhukset eivät aina kykene käyttämään tulkkausta.

Jos viittomakielistä palvelua ei ole saatavilla, on tulkkauksesta huolehdittava. Tulkkauspalvelun tulee olla riittävää ja sopivaa siten, että viittomakielisen henkilön oikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Useissa laissa on säännöksiä henkilön oikeudesta hyvään hoitoon ja huolenpitoon, oikeudesta tulla kuulluksi ja oikeudesta saada tietää palveluun liittyvistä vaihtoehdoista. Nämä kaikki säännökset, kuten myös viittomakielilain säännökset, tulee ottaa huomioon sote-järjestämislain valmistelussa ja voimaansaattamisessa.

Kuurojen Liitto vaatii, että sote-järjestämislaissa huomioidaan viittomakielilaki. Sote -palveluita järjestettäessä on viranomaisten otettava huomioon viittomakielisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Asiakkaan osallisuus on turvattava kaikissa vaiheissa: palvelutarvetta arvioitaessa, päätöksenteon yhteydessä ja palveluja järjestettäessä.

Toimenpiteissä viittomakielisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi on lisäksi otettava huomioon se, että kyse on usein kahdesta syrjintäperusteesta, kielestä ja vammasta.  Vähemmistökielisyys yhdistettynä aistivammaan aiheuttaa kahdenkertaisen syrjäytymisen riskin

Helsinki 17.6.2017
Kuurojen Liiton liittokokous

Viittomakielisten nuorisopäivien 2015 julkilausuma

Kuurojen Liiton nuorisotyö järjesti valtakunnalliset viittomakieliset nuorisopäivät 2. - 4.10.2015 Vaasassa. Teema oli ”Östersjön”. Nuorisopäivien keskeiseksi puheenaiheeksi nousi suomenruotsalaisten viittomakielisten lasten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.

Äidinkielenään suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäviä on tällä hetkellä Suomessa noin sata. Näistä valtaosa kokee kuuluvansa kahteen vähemmistöyhteisöön: viittomakielisiin ja suomenruotsalaisiin. Kieli ja kulttuuri ovat yhtä, niiden taimenet istutetaan jo varhaisessa lapsuudessa. Jotta lapsi voisi varttuessaan rakentaa eheän ja turvallisen identiteetin, hänellä on oikeus oman kielen ja kulttuurin omistamiseen. Suomenruotsalaisilla viittomakielisillä lapsilla mahdollisuus täyttää kielellisiä ja kulttuurisia tarpeitaan jää vajaaksi, sillä nykyään omankielistä opetusta ei ole tarjolla.

Ihmisenkokoinen vajaus kasvatus- ja opetustyössä

Varhaiskasvatuksella ja peruskoulutuksella on suuri rooli lapsen kielellisessä kehityksessä ja henkisessä hyvinvoinnissa ja kasvussa. Suomenruotsalaista viittomakieltä taitavista opettajista on pulaa. Nykyään suomenruotsalaiset viittomakieliset lapset ovat hajaantuneet integraatio-opetukseen joko ruotsin- tai suomenkieliseen perusopetukseen. On silkkaa arpaonnea, jos joku lapsi onnistuu saamaan kouluunsa suomenruotsalaista viittomakieltä taitavan aikuisen. Enemmistöllä ei tätä mahdollisuutta ole. Ruotsinkielisessä koulussa lapsi voi saada suomenruotsalaisen kulttuurin, ruotsin kielen ja sosiaalisen verkoston kiinteäksi osaksi arkeaan, mutta jos suomenruotsalaista viittomakieltä ei ole mukana, hänen identiteettinsä viittomakieliseen kulttuuriin jää vajaaksi. Vastaavasti suomenkielisessä peruskoulussa riskinä on, että lapsi saattaa muusta perheestään poiketen kadottaa suomenruotsalaisen identiteettinsä kokonaan integroiduttuaan suomalaiseen kulttuuriin, suomen kieleen ja suomalaiseen viittomakieleen.

Monet vanhemmat ovat pohtineet muitakin vaihtoehtoja, kuten Ruotsiin muuttamista. Muutto ei ole kuitenkaan ratkaisu ongelmaan, sillä se ei voisi koskaan korvata juuria, identiteettiä, omaa äidinkieltä ja kulttuuriperimää. Kunnilla, koulujen henkilökunnilla, sairaanhoitopiirien kuntoutusohjausalan työntekijöillä ja opetushallituksella on valta vastata suomenruotsalaisten viittomakielisten lasten hätään ja kantaa kriisissä vastuu.  Juuri sinä voit toimia asian eteen. Viittomakielialan asiantuntijoita, Finlandssvenska Teckenspråkigaa ja Kuurojen Liittoa, kuulemalla voidaan auttaa monta pientä elämää eheään lapsuuteen ja nuoruuteen.

Yhteisö on pieni, pirstoutunut ja parempien aikojen odottamiseen turtunut. Jos asioiden käsittelyä lykätään aina vain tuonnemmaksi, niitä ei tule käsiteltyä koskaan. Hätä on käsin kosketeltavan akuutti. UNESCO listasi suomenruotsalaisen viittomakielen vuonna 2014 maailman uhanalaisimpien kielten listalle. Asian eteen täytyy toimia nyt. Anna lapselle mahdollisuus omistaa oma kielensä ja kulttuurinsa. Huomenna voi olla jo liian myöhäistä.

Kuurojen Liitto ry:n nuorisopäivien edustajat, nuorisotoimikunta ja nuorisotyö

Liittokokousjulkilausuma 2015

Kuurojen päästävä työuralle ilman syrjintää

Kuurojen Liitolle on raportoitu viittomakielisten kuurojen kokemasta syrjinnästä oppilaitosten oppilasvalinnoissa, rekrytoinneissa ja työpaikoilla. Viittomakielinen kuuro on yhdenvertaisesti työelämämme voimavara. Usein kielteinen asennoituminen on suurin este työuralle pääsyyn.

Viranomaiset, työvoimapalvelut, oppilaitokset ja työnantajat ovat avainasemassa syrjinnän estämisessä. Ennakkoluuloton suhtautuminen avaa kuuroille opintien tai työuran usein pienemmin järjestelyin kuin oletetaan.

Kuurojen Liitto korostaa seuraavaa:

* Viranomaisten tulee edistää aktiivisesti yhdenvertaisuuden toteumista viittomakielisten kuurojen työuralle pääsemisessä. Siihen velvoittavat myös tuore yhdenvertaisuuslaki, viittomakielilaki sekä YK:n vammaisia henkilöitä koskeva yleissopimus.

* Viittomakielisillä kuuroilla tulee olla yhdenvertaiset lähtökohdat tulla valituiksi oppilaitokseen tai työpaikkaan. Esimerkiksi kuuron työntekijän rekrytoinnin esteenä ei saa aiheettomasti vedota työturvallisuusmääräyksiin.

* Opinnoissa ja työelämässä tulee tarvittaessa noudattaa kohtuullisten mukautusten periaatetta turvaamaan esteetön vuorovaikutus, osallistuminen ja työtehtävien toteuttaminen. Viittomakielen tulkkausjärjestelyt, mahdollisuus vastata pääsykokeissa viittomakielillä sekä vuorovaikutusta palvelevat viestintäsovellukset ovat esimerkkejä mukautuksista.

* Työelämän tilanteissa tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan viittomakielen tulkkia. Laadun takaamiseksi työpaikalla tulisi mieluiten käyttää samoja tulkkeja ns. tulkkirinkinä. Kelan tarjoamaa etätulkkausta tulisi käyttää mahdollisuuksien mukaan hyödyksi.

* Työvoimapalveluihin tarvitaan kuurouteen ja viittomakielisyyteen perehtyneitä työntekijöitä asiantuntevan neuvonnan ja ohjaamisen turvaamiseksi. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus saada neuvontaa käyttämällään viittomakielellä. On myös tärkeää, että viittomakieliset kuurot yrittäjät saavat tarvitsemaansa tukea ja neuvontaa.

Jokaisen kansalaisen työuran alkuun pääseminen ja työllistyminen ovat koko yhteiskunnan etu. Kuurojen työllistymisen edistämiseksi tuleekin laatia myös kattava selvitys kuurojen asemasta työmarkkinoilla sekä toimenpideohjelma sen parantamiseksi.

Helsinki, 7. kesäkuuta 2015

Kuurojen Liiton liittokokous

Liittokokouksen 2014 julkilausuma

Kuurojen Liiton liittokokousjulkilausuma

VIITTOMAKIELISTEN LASTEN OPETUSTA KEHITETTÄVÄ

Opetushallituksen ja Kuurojen Liiton tekemän selvityksen mukaan äidinkieleltään viittomakielisiä kuuroja oppilaita on perusopetuksessa alle 100. Oppilaat ovat hajallaan eri puolilla Suomea. Viittomakielistä opetusta tai opetusta viittomakielessä äidinkielenä saa vain erittäin pieni osa näistä lapsista. Vain kolmessa koulussa on enemmän kuin viisi viittomakielistä tai kuuroa oppilasta. Yhteensä viittomakieltä käyttäviä oppilaita on noin 40 eri koulussa. Selvityksessä olivat ensimmäistä kertaa mukana myös perhetaustansa vuoksi viittomakieltä äidinkielenään tai toisena kielenä käyttävät kuulevat oppilaat.

Selvityksestä käy ilmi, että kuuro lapsi sijoitetaan kouluun edelleen lääketieteellisen diagnoosin perusteella. Perheet eivät aina voi itse osallistua koulun valitsemiseen halutessaan lapsen viittomakieltä käyttävään kouluun. Mikäli kotikunta ei myönnä maksusitoumusta, lapsi jää lähikouluun. Siellä hän usein kokee olevansa taustansa vuoksi yksin. Hänen kielellisiä ja kulttuurisia tarpeitaan ei pystytä huomioimaan riittävästi, koska taloudellisten syiden vuoksi kaikki lähikoulut eivät saa tukea ja ohjausta valtakunnallisilta resurssikeskuksilta.

Kuurojen Liitto on huolissaan viittomakieltä käyttävien lasten asemasta sekä perheiden oikeudesta valita lapsilleen parhaiten soveltuva oppimisympäristö. Liitto vaatii, että:

  • viittomakielisten lasten kielellisiä oikeuksia on vahvistettava lainsäädännössä
  • kielellisiä tarpeita ja oikeuksia on jatkossa tarkasteltava myös riippumatta kuulon asteesta
  • viittomakielisten kuulevien (ns. coda-lapset), huonokuuloisten sekä sisäkorvaistutetta käyttävien lasten kaksi- ja rinnakkaiskielisyyttä on tuettava riittävästi
  • viittomakielisten lasten pääsyä viittomakieltä käyttäviin kouluihin on helpotettava
  • lähikouluissa opiskeleville viittomakielisille oppilaille pitää taata oman kielen opetus esimerkiksi etäopetusta ja kiertävien opettajien käyttöä kehittämällä
  • opetukseen ulottuva suomenruotsalaisen viittomakielen elvytyshanke on käynnistettävä viipymättä. Osa oppilaista käyttää äidinkielenään suomenruotsalaista viittomakieltä, jonka asema on uhanalainen

Opetushallituksen ja Kuurojen Liiton tekemän selvityksen tiedot kerättiin maamme perusopetusta antavista kouluista, joista kyselyyn vastasi noin 49 %. Kuuroja ja viittomakielisiä oppilaita sekä eriasteisesti kuulovammaisia oppilaita ilmoitettiin olevan 304 koulussa: kuuroja oppilaita 16:ssa, huonokuuloisia 218:ssa ja sisäkorvaistutetta käyttäviä oppilaita 71 koulussa. Kuuroja ja eriasteisesti kuulovammaisia oppilaita on yhteensä noin 500.

Jyväskylä 8.6.2014

Kuurojen Liiton liittokokous

Viittomakielisten nuorisopäivien 2014 julkilausuma

Kuurojen Liiton nuorisotyö järjesti valtakunnalliset viittomakieliset nuorisopäivät 17. ‐ 19.10.2014
Jyväskylässä. Teema oli ”Tiedät nimeni muttet taustaani”.

Toteutuuko vapaa liikkuvuus maassamme?

Nuorisopäivillä pohdittiin viittomakielisten lasten ja nuorten valintamahdollisuuksia. Heillä ei ole
yhdenvertaista valinnanvapautta kaikilla elämänalueilla. Nykypäivänä edelleenkin viranomaiset ja
päättäjät tekevät päätöksiä kuulematta yksilöä, eli viittomakielistä lasta ja nuorta. Vähintään
lapsen vanhempia tulee kuulla. Moni viittomakielinen lapsi ei saa äidinkielen opetusta koulussaan,
vaikka haluaisi. Kuinka laaja valintamahdollisuus viittomakielisillä lapsilla ja nuorilla on?
Vuoden 2014 alusta potilaalla on mahdollisuus valita terveydenhuolto yli kuntarajojen. Entä
viittomakielisten lasten ja nuorten varhaiskasvatus ja perusopetus? Eikö ole aika toteuttaa vapaa
liikkuvuus Suomessa myös heidän osaltaan?

Yhteistyötä tulee tehdä yli kuntarajojen

Lähikouluperiaate on tunnetusti ollut Suomen koulutuspolitiikan vahva kivijalka. Lähikoulua
pidetään oppilaan ensisijaisena vaihtoehtona. Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan halua lastaan
alueensa lähikouluun. Suomenkielisen lapsen vanhempi voi hakea lapselle koulupaikkaa jostakin
toisesta koulusta joko oman kunnan sisä‐ tai ulkopuolelta. Toissijaiseen kouluun oppilaalla ei ole
suoranaista oikeutta, vaan sitä edeltää huoltajan hakuprosessi, jossa kouluun hakeutumista
perustellaan. Koulun valinta on kuitenkin mahdollista. Viittomakielisillä lapsilla ja heidän
vanhemmillaan ei käytännössä ole samanlaista mahdollisuutta valita haluamansa koulu, joko
yleisopetuksen tai erityisopetuksen puolelta.

Julkisen sektorin vaikea taloustilanne on pakottanut kunnat tekemään mitä moninaisimpia
säästötoimia, joiden vaikutuksesta viittomakieliset lapset eivät aina ole toivomassaan
omakielisessä ympäristössä. Myöskään päivähoito ja varhaiskasvatus eivät toteudu lapsen
kielellisiä oikeuksia kunnioittaen niin, että hoitopaikan voisi valita yli kuntarajojen.
Lapsen etu on asetettava ensisijaiseksi, kun päätetään lasten asioista. Vanhempien ja
viranomaisten täytyy aina miettiä, miten heidän päätöksensä vaikuttavat lapsiin. Aikuisten pitää
yhdessä hakea ratkaisuja, jotka ovat lasten parhaaksi ja käytännössä mahdollistaa vapaa liikkuvuus
yli kuntarajojen.

YK:n lapsen Oikeuksien Sopimuksen 30. artiklassa todetaan: ”Myös vähemmistöryhmään tai
alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus omaan kulttuuriinsa, uskontoonsa ja kieleensä.”
Tämä ei toteudu yleisopetuksessa olevien viittomakielisten lasten kohdalla. Integroitujen kuurojen
oppilaiden ja kuurojen vanhempien kuulevien lasten kouluissa pitää äidinkielen lisäksi ottaa
huomioon oppilaiden oma kulttuuri ja historia, jolloin viittomakielisten lasten identiteetti
vahvistuu.

Kuurojen Liiton ry:n nuorisopäivien edustajat, nuorisotoimikunta ja nuorisotyö

Sivu päivitetty 16.5.2017

Yhteystietomme

Kuurojen Liitto
Ilkantie 4, 00400 Helsinki
+358 9 580 31
+358 9 5803 770

Tue toimintaamme