Viestintä
-A A +A

Sähköiset julkaisut

Tähän osioon olemme koonneet vapaasti omaan käyttöön kopioitavat, tallennettavat ja käytettävät Kuurojen Liiton esitteet, oppaat ja lomakkeet.

Oppaat ja esitteet

Tähän osioon olemme koonneet vapaasti omaan käyttöön kopioitavat, tallennettavat ja käytettävät Kuurojen Liiton julkaisut. Esitteiden painettuja versioita lähetämme yhdistysten ja oppilaitosten käyttöön maksutta.

Painettuna on saatavissa esitteet:

  • Viittomakielet Suomessa (sis. 50 viittomaa arkipäivän tilanteisiin ml. sormiaakkoset)
  • Eläköön viittomakielet! - Kuurojen Liiton toiminnan esittely
  • Kysymyksiä ja vastauksia kuuroudesta ja viittomakielestä

Tilaukset ja lisätiedot:

Tiina Vihra
tiedottaja

(09) 5803 431
GSM 040 828 1846
sposti: etunimi.sukunimi@kuurojenliitto.fi

 

 

 

Kurssiesite 2017

Kuurojen Liiton vuoden 2017 leirit, kurssit, lomat ja tapahtumat.

Kurssiesite 2017 PDF, 1.11 MB
Opetushallituksen opas: Viittomakieliset oppilaat perusopetuksessa

Opetushallituksen Viittomakieliset oppilaat perusopetuksessa -tietopaketti avaa viittomakielisten opetuksen hyvä käytänteitä.

Viittomakieltä käyttävät oppilaat voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia. Osa heistä opiskelee viittomakielisissä ryhmissä ja osa lähikoulujen ryhmissä, joissa on sekä puhuttua että viittomakieltä käyttäviä oppilaita.

Viittomakieliselle oppilaalle saavutettavuus tarkoittaa ennen kaikkea mahdollisuutta käyttää viittomakieltä päivittäin kaikissa tilanteissa.

Opetushallituksen julkaisuun on koottu perustietoa ja vinkkejä opetuksen järjestämisen tueksi.

Linkit: Viittomakieliset oppilaat perusopetuksessa.pdf  
(http://www.oph.fi/julkaisut/2016/viittomakieliset_oppilaat_perusopetuksessa)

 

Esite työntekijälle: Viittomakielen tulkkauksen käyttö työelämässä

Tämä esite on ainoastaan viittomakielellä.

Esite työnantajalle: Viittomakielinen työntekijä - yksi meistä

Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet palkkaamassa tai palkannut työpaikallesi kuuron viittomakielisen työntekijän. Esitteeseen on kerätty tietoa vuorovaikutuksesta viittomakielisen henkilön kanssa ja viittomakielen tulkkauksesta.

Oikeus omakielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle suunnattu opas viittomakielisen kuuron asiakkaan kohtaamisesta.

Kysymyksiä ja vastauksia kuuroudesta ja viittomakielestä

Kuka on viittomakielinen kuuro?
Mistä kuurous johtuu?
Pitääkö sanoa kuuro vai kuulovammainen?

jne..

Yleisimmin kysytyt kysymykset ja niihin vastauksia aiheista kuurous ja viittomakieli.

Opinnäytetyöt, käsikirjat, selvitykset, raportit

Kuuron potilaan kohtaaminen ja ohjaus hoitotyössä

Opinnäytetyö artikkelina
Kuuron potilaan kohtaaminen ja ohjaus hoitotyössä

Laura Syväsalmi 2016

Eurooppalainen Vammaiskortti -esite

Yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja aktiivisuutta
Vammaiskortti-hanke 2016-2017

Käsikirja “Working Together” viittomakielityöstä kehitysyhteistyössä
  • Käsikirja “Working Together” viittomakielityöstä kehitysyhteistyössä

Verkkojulkaisuun Working Together – Manual for Sign Language Work within Development Cooperation on koottu parhaita käytänteitä ja oppimiskokemuksia yhteisölähtöisestä viittomakielityöstä. Viittomakielityössä kuurojen yhteisön voimaantumisen lähtökohtana on kielen dokumentointi ja tutkiminen. Yhteisölähtöisyys tarkoittaa viittomakielityössä sitä, että kuurot viittomakieliset itse ovat aktiivisia toimijoita ja työn toteuttajia.

Viittomakielityö pitää sisällään paljon muutakin toimintaa, kuin vain viittomakielen sanakirjan tuottamista. Viittomakielityön keskiössä on kuurojen yhteisön kielellisen tietoisuuden herättäminen, sekä tietojen että taitojen lisääminen, joka tapahtuu sitä kautta, että kuurot oppivat perusasioita kielestä, kielen tutkimusmenetelmiä, sekä saavat tietoa ihmisoikeuksista. Viittomakielityö voi johtaa viittomakielen tunnustamiseen valtion taholta esimerkiksi lainsäädännön kautta.

Käsikirjan tavoitteena on opastaa kuinka viittomakielityötä tulisi toteuttaa, jotta kuurojen yhteisö saavuttaisi tarvitsemansa tieto- ja taitotason tilanteensa parantamiseksi. Tämä tapahtuu kouluttamalla yhteisöä. ’Balkanin malli’, jota esitellään käsikirjassa, on toteutettu Kuurojen Liiton kehitysyhteistyöhankkeissa Albanian ja Kosovon kuurojen yhteisöjen kanssa.

Käsikirjan lähtökohtana on ihmisoikeusnäkökulma, ja viitekehyksenä on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.  Tässä yleissopimuksessa nähdään kuurojen yhdenvertaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen sidoksissa viittomakieleen. Käsikirja noudattaa myös Kuurojen maailmanliiton (WFD:n) poliittisia suuntaviivoja/periaatteita/ lauselmia ja kannanottoja (policies??)

Verkkojulkaisun sisällöt esitetään sekä englanniksi että kansainvälisesti viittoen. Käsikirjan kohderyhmät ovat kuurot (kehitysmaissa); kouluttajat, jotka toimivat kuurojen yhteisöissä; järjestöt ja tahot, jotka rahoittavat sekä toteuttavat kehitysyhteistyöhankkeita; muita sidosryhmiä, sekä valtiontahoja, jotka tekevät kuurojen yhteisöjen kanssa yhteistyötä.

Käsikirjan on toteuttanut Kuurojen Liitto, yhteistyössä Kuurojen maailmanliiton, sekä Albanian että Kosovon kuurojen liittojen kanssa. Käsikirjan seitsemän lukua pitävät sisällään seuraavia aihealueita:

  1. Johdanto – viitekehys, kohderyhmät ja pääsanoma
  2. Perustietoa viittomakielistä sekä viittomakielityöstä
  3. Viittomakielityön käynnistäminen – alkukartoitus ja työn suunnittelu
  4. Viittomakielityössä tarvittavat elementit ja työtavat
  5. Opetusaiheita viittomakielityössä
  6. Parhaita käytänteitä ja haasteita – esim. liittyen viestintään, yhteisön osallistamiseen sekä työn toteutumiseen käytännössä
  7. Yhteenveto ”Älä tee näin” – tavallisia perusvirheitä, joita tulisi välttää

Käsikirjan löydät täältä www.slwmanual.info

 

Handboken ”Working Together” om teckenspråksarbete inom utvecklingssamarbete
  • Handboken  ”Working Together” om teckenspråksarbete inom utvecklingssamarbete

Nätpublikationen Working Together – Manual for Sign Language Work within Development Cooperation innehåller riktlinjer och exempel på best practice för hur man ska genomföra teckenspråksarbete tillsammans med en dövgemenskap. Utgångspunkten för teckenspråksarbetet och den egenmakt detta leder till för gemenskapens del är dokumentation och forskning i språket. Handboken poängterar vikten av arbetsmetoder som är förankrade i språkgemenskapen – i praktiken betyder detta att döva teckenspråkiga själva utför arbetsuppgifterna i teckenspråksarbetet.

I teckenspråksarbetet ingår många viktiga element och arbetet är betydligt mer omfattande än endast ordboksarbete. I fokus för teckenspråksarbetet ligger språkgemenskapens språkliga uppvaknande och att erbjuda döva möjligheter att lära sig grunderna om språk, forskningsmetoder och mänskliga rättigheter. Detta leder till ökad språklig medvetenhet och ökade kunskaper och färdigheter. Teckenspråksarbetet kan på sikt leda till ett officiellt erkännande av teckenspråk i lagstiftningen.

Handbokens syfte är att beskriva metoderna för hur teckenspråksarbete kan genomföras. De döva medlemmarna i språkgemenskapen får kompetens i och kunskap om hur de kan förbättra sin situation i samhället. Denna inlärning sker genom att döva blir undervisade av en utbildare. ’Balkanmodellen’ som presenteras i handboken har utvecklats och tillämpats av Finlands Dövas Förbund inom utvecklingssamarbetsprojekt tillsammans med dövgemenskaperna i Albanien och Kosovo.

Utgångspunkten för handboken är mänskliga rättigheter. Referensramen som används är FN:s konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning. Denna människorättskonvention erkänner att jämlikhet och mänskliga rättigheter för döva är beroende av tillgång till teckenspråk. Handboken följer också de policyer som dövas världsförbund (WFD) satt upp.

Informationen i handboken är tillgänglig både på International Sign och på skriven engelska. Handbokens målgrupper är döva (i utvecklingsländer), utbildare som jobbar i samarbete med dövgemenskaper, organisationer och institutioner som finansierar och genomför utvecklingsprojekt, och övriga samarbetspartners och statliga institutioner och representanter som samarbetar med döva.

Handboken är ett resultat av samarbete mellan Finlands Dövas Förbund, dövas världsförbund (WFD) och de två nationella dövorganisationerna i Albanien och i Kosovo.

De sju kapitlen i handboken tar upp följande teman

  1. Introduktion – referensram, målgrupper och huvudbudskap
  2. Grundläggande information om tecknade språk och teckenspråksarbete
  3. Att starta teckenspråksarbete – en första kartläggning och att planera arbetet
  4. Element som behövs i teckenspråksarbetet & arbetsmetoder
  5. Ämnen för undervisning inom teckenspråksarbetet
  6. Best practice och utmaningar – t.ex. gällande kommunikation, dövgemenskapens delaktighet och att genomföra arbetet i praktiken
  7. Sammandrag ”Gör ej” – vanliga misstag som borde undvikas

Handboken hittar du här: www.slwmanual.info

 

Working Together - Manual for Sign Language Work within Development Cooperation
  • Working Together - Manual for Sign Language Work within Development Cooperation

The web publication “Working Together – Manual for Sign Language Work within Development Cooperation” is a set of guidelines and examples of best practice on how to conduct Sign Language Work together with a Deaf Community. Sign language documentation and research is the starting point for the empowerment of the Deaf Community in Sign Language Work. This manual emphasises the importance of a community-based approach, where deaf signers are conducting the Sign Language Work in practice themselves.

Sign Language Work incorporates several important elements, and entails much more than compiling a sign language dictionary. The focus of Sign Language Work is to awaken the linguistic awareness of the Deaf Community, and to create opportunities for deaf people to learn about linguistics, research methods, and human rights issues which in turn raises linguistic awareness, capacities and skills. Sign Language Work may eventually lead to a governmental or legal recognition of a sign language.

The manual aims to share ideas about how Sign Language Work should be conducted. Deaf Community members can acquire the knowledge and skills that they need to improve their situation in society with the support of an advisor. This Balkan model of Sign Language Work presented in the manual has been implemented by the Finnish Association of the Deaf (FAD) in development cooperation projects together with the Deaf Communities in Albania and Kosovo.

In this manual we take a human rights approach; we use as our frame of reference the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities (CRPD). The UN CRPD recognises that equality and the human rights of deaf people depend upon access to sign language. The manual also follows the policies set out by the World Federation of the Deaf (WFD).

The information in the manual is available both in International Sign and in written English. Target groups of the manual are deaf people (in developing countries), advisors working with a Deaf Community, organisations and institutions funding and implementing development projects, and stakeholders and governmental institutions and representatives collaborating with Deaf Communities.

The manual is a result of cooperation between FAD, the WFD, the Albanian National Association of the Deaf (ANAD), and the Kosovar Association of the Deaf (KAD).

The seven chapters of the manual cover the following topics

  1. Introduction – framework, target groups, and key messages
  2. Basic information on sign languages and Sign Language Work
  3. Starting Sign Language Work – initial survey and planning of the work
  4. Elements needed for Sign Language Work & working methods
  5. Topics for Sign Language Work training
  6. Best practices and challenges – e.g. concerning communication, involving the Deaf Community, and implementation of the work in practice
  7. Summary “Do not” – common basic mistakes that should be avoided

 

You can find the manual here www.slwmanual.info

Vammaispalvelujen käsikirja

Vammaispalvelujen käsikirja on tarkoitettu vammaisalan ammattilaisten työn tueksi.

Sähköiseen käsikirjaan on koottu vammaispalvelulain ja kehitysvammalain palveluihin sekä vammaistyöhön liittyvä kattava tietopaketti. Käsikirja on avoin ja maksuton palvelu, jota ylläpitää ja kehittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Linkit: http://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja

Nuorisotyön vuosiraportti 2013

Nuoristyön vuosiraportti 2013 on julkaistu. Raportissa selvitetään nuorisotyön keskeisiä tapahtumia, kuulumisia lereiltä, retkiltä, kokouksista sekä vuotuisten nuorisopäivien keskeiset sisällöt ja julkilausuma.

Opetushallituksen selvitys: Kuurojen ja viittomakielisten oppilaiden lukumäärä ja opetusjärjestelyt (2014)

Kuurojen ja viittomakielisten oppilaiden lukumäärä ja opetusjärjestelyt.
Selvitys lukuvuoden 2013-14 tilanteesta.
Opetushallitus 2014.

Selvitys on luettavissa kokonaan Opetushallituksen kotisivulla:
Kuurojen ja viittomakielisten oppilaiden lukumäärä ja opetusjärjestelyt. (pdf)
 

Tiivistelmä

Kaikkiin perusopetusta antaviin kouluihin lähetettiin kuurojen ja viittomakielisten oppilaiden opetukseen liittyvä sähköinen, rehtoreille suunnattu kysely syyslukukaudella 2013. Kyselyyn vastasi suomenkielisistä kouluista noin 50 % ja ruotsinkielisistä kouluista noin 33 %.

Opetusjärjestelyjen selvittämistyön pohjaksi hankittiin tietoa kohderyhmään kuuluvien oppilasryhmien koosta ja sijoittumisesta. Selvityksen kohderyhmään kuuluvia kuuroja ja viittomakielisiä oppilaita sekä eriasteisesti kuulovammaisia oppilaita ilmoitettiin olevan 304 koulussa: kuuroja oppilaita 16:ssa, huonokuuloisia 218:ssa ja sisäkorvaistutetta käyttäviä oppilaita 71 koulussa. Lisäksi kymmenissä kouluissa on viitottua puhetta, tukiviittomia tms. puhetta tukevia tai korvaavia menetelmiä käyttäviä oppilaita. Kaikkien em. koulujen yhteenlaskettu kohderyhmään kuuluvien oppilaiden määrä on 1313, josta kuuroja ja eriasteisesti kuulovammaisia noin 500 (ks. taulukot 4 ja 14).

Viittomakieltä äidinkielenään käyttäviä oppilaita oli aiemmassa selvityksessä (Jokinen 2000) ilmoitettu olevan yhteensä 258 oppilasta 14 kunnallisessa ja 3 valtionkoulussa. Tuolloin ei tarkasteltu ruotsinkielisen opetuksen tilannetta. Lukuvuonna 2013–14 äidinkieleltään viittomakielisiä oppilaita kyselyyn osallistuneista kouluista ilmoitettiin alle sata yhteensä 23 koulusta (21 kunnallista ja 2 valtionkoulua). Kunnallisista kouluista kaksi (2) on ruotsinkielisiä ja niistä oppilaiden äidinkieleksi ilmoitetaan suomenruotsalainen viittomakieli. Kunnallisista kouluista 15 sellaisia, joissa viittomakieltä äidinkielenään tai toisena kielenään käyttävä oppilas on kuuleva. Heistä osa on perhetaustaltaan viittomakielisiä. Kaiken kaikkiaan viittomakieltä äidinkielenään käyttäviä oppilaita on yhteensä 23 koulussa, ja viittomakieltä toisena kielenä käyttäviä on 26 koulussa. Näistä samoja kouluja on seitsemän (7), joten yhteensä viittomakieltä ensimmäisenä tai toisena kielenään käyttäviä oppilaita on tämän kyselyn perusteella ainakin 42 eri koulussa.

Viittomakielistä opetusta annetaan kaikissa oppiaineissa viidessä (5) koulussa, osassa oppiaineita kuudessa (6) koulussa. Opetusta viittomakielessä äidinkielenä annetaan 15 koulussa. Myös viittomakielen käytöstä toisena kielenä saatiin vastauksia, mutta koska selvitykseen ei sisältynyt perusteellista kaksi- tai rinnakkaiskielisyyden määrittelyä, ryhmän tunnistamisessa oli epävarmuutta. Viittomakieltä äidinkielenä tai toisena kielenä käyttävien oppilaiden lukumäärä jää kaiken kaikkiaan alle 10 %:n selvityksen kohderyhmään kuuluneiden oppilaiden kokonaismäärästä.

Tällä hetkellä vain kolmessa koulussa on yli viisi viittomakielistä ja/tai kuuroa oppilasta. Näiden koulujen ulkopuolelle sijoittuvien oppilaiden kielellisen, kulttuurisen ja ennen kaikkea sosiaalisen kehityksen kannalta tilannetta voidaan pitää erittäin haastavana. Kouluissa ja kunnissa on asiantuntemusta kuulovammoista, mutta ei niinkään viittomakielestä ja siihen liittyvästä kulttuurista. Myös alan asiantuntijoiden käyttö kulttuurisen kasvun tukena on vähäistä. Oppilaiden opintomenestyksestä saadut vastaukset olivat vähäisiä ja monitulkintaisia suuren yksilökohtaisen variaation vuoksi, joten aiheesta ei tässä selvityksessä kyetty kokoamaan luotettavaa tietoa.

Opetusjärjestelyjä tarkasteltiin hallinnollisesta näkökulmasta. Valtaosa viittomakielisistä kuuroista on erityisen tuen piirissä ja kaikki on sijoitettu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Tästä syystä suurin osa heidän opettajistaan on erityisluokanopettajia tai erityisopettajia. (Opettajien viittomakielen taidosta ei tässä selvityksessä kerätty tietoa.) Oppimäärien yksilöllistäminen kaikissa oppiaineissa oli verraten yleistä sekä viittomakielisten kuurojen ryhmässä (53 %) että viitottua puhetta tai tukiviittomia käyttävien eriasteisesti kuulovammaisten ryhmässä (65 %). Koko kohderyhmän käyttämien tulkitsemis- ja avustajapalvelujen osalta ilmi, että oppilaille on järjestetty luokka-avustajia 94 koulussa, henkilökohtaisia avustajia 58 koulussa ja viittomakielen tulkkeja 21 koulussa. Kaikissa kouluissa tulkin käyttö kaikilla oppitunneilla ei ollut mahdollista.

Selvityksen toimenpide-ehdotukset kohdistuvat a) perusopetuslain ja sen perusteella annettujen asetusten ja määräysten tarkentamiseen viittomakielten osalta ja b) toimeenpanon nykyisten ongelmien ratkaisemiseen, erityisesti suomenruotsalaisen viittomakielen osalta. Saatujen tietojen perusteella ehdotetaan erillisen viittomakielisten opetuksen kehittämishankkeen käynnistämistä, jotta saataisiin tarkempaa tietoa opetusjärjestelyjen eri muodoista ja hyvistä käytännöistä, voitaisiin järjestää opetushenkilöstön täydennys- ja lisäkoulutusta ja niiden myötä kehittää mm. viittomakielen opettamista äidinkielenä ja valmistaa viittomakielistä oppimateriaalia. Lisäksi lainsäädännön osalta tulee varautua viittomakielilain ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen noudattamista koskeviin muutoksiin hallinnonalan säädöksissä ja rahoituksessa.

Edellä kuvattujen kaltaisia kehittämistoimia on kohdistettava erillisessä hankkeessa myös viittomakielestä johdettuja puhetta tukevia tai korvaavia menetelmiä eli viitottua puhetta, tukiviittomia jne. käyttäville oppilasryhmille.

Suomen viittomakielisten ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisohjelma (2013)

TIIVISTELMÄ

Kuurojen Liitto ry:n hallitus asetti työryhmän, jonka toiminta käynnistyi vuoden 2010 alussa. Työryhmän tehtävänä oli laatia katsaus Suomessa asuvien viittomakielisten ikääntyneiden elämäntilanteesta ja oikeuksista sekä tukea viittomakielisten vanhus - poliittisen ohjelman ja siihen sisältyvien toimenpide-ehdotusten valmistelua. Tässä
yhteydessä selvitettiin viittomakielisten ikääntyneiden tilannetta Vanhustyön keskusliiton osittain rahoittamalla kartoituksella keväällä 2011. Kartoituskyselyyn osallistui yhteensä 264 henkilöä. Kuurojen Liiton liittokokous vuonna 2012 hyväksyi ohjelman nimen Viittomakielisten ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisohjelma sekä sen
sisältämät suositukset (s. 38- 42). Ohjelman läpäiseviä periaatteita ovat viittomakielen lisäksi kolme arvokasta asiaa: itsemääräämisoikeus, osallisuus ja kulttuuri viittomakielisen ikäihmisen hyvinvoinnin perustana.

Viittomakieliset ikäihmiset ovat osa viittomakielistä kieli- ja kulttuurivähemmistöä. Muiden samanikäisten, eri kieliryhmiin kuuluvien rinnalla he ovat lukumääräisesti pieni ryhmä. Heitä on noin 1000 - 1500. Joukossa on mukana viittomakielisiä vähemmistöjä, muun muassa suomenruotsalaisia ja maahanmuuttajia. Se, minkä ikäistä viittomakielistä ihmistä milloinkin pidetään kuurona, viittomakielisenä, kuulovammaisena on paitsi sosiaalinen, kielellinen ja kulttuurinen kysymys, myös lääketieteellinen kysymys. Ikäkuuloihin liittyviä ongelmia ei käsitellä tässä ohjelmassa. Vielä moniulotteisempaa näkemystä tarvitaan, kun tarkastellaan viittomakielisiä kuulevia osana viittomakielisten ikäihmisten yhteisöä.

Monissa palveluissa on viime vuosina alettu huomioida viittomakielisten ikäihmisten tarpeet paremmin, mutta edelleen on puutteita sekä kehitettäviä asioita. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton Ikäihmisten laatusuosituksen mukaisesti useat kunnat ovat tehneet erilaisia ikäihmisiin liittyviä selvityksiä, mutta niissä ei viittomakielisiä ikäihmisiä ja heidän tarpeitaan ole huomioitu erikseen. Myöskään terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tai Tilastokeskuksen julkaisuissa ei ole erillistä tietoa viittomakielisten ikäihmisten määrästä, palvelutarpeista tai hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä kysymyksistä. Tilastoissa ja muissa selvityksissä viittomakieliset sisältyvät usein vammaisten joukkoon, koska osa kuuroista on vammaispalvelun asiakkaita.
Kieliryhmiä tarkasteltaessa heidät yleensä sijoitetaan suomen- tai ruotsinkielisten joukkoon.

Viittomakielisten ikäihmisten hyvinvoinnin ohjelman kartoitus nostaa esiin viittomakielisten ikäihmisten näkemyksiä heidän tilanteestaan ja tarvittavista palveluista. Viittomakielisen ikäihmisen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa itsenäinen arki, viittomakieliset palvelut, ikäteknologia, tulkkauspalvelut sekä tiedonsaanti. Ne perustuvat ihmisen kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn. Ihmisen ikääntyessä hänen toimintakykynsä heikkenee asteittain, ja myös eri sairaudet lisääntyvät. Hyvinvoinnissa korostuvat paitsi yksilön omat, myös yhteisön voimavarat ja niiden hyödyntäminen.

Selvitys viittomakielisten kuurojen ikäihmisten arjesta ja tuen tarpeesta (2013)

Opinnäytetyössään Heli Berg selvitti kotona asuvien viittomakielisten ikäihmisten arkielämään liittyvää tuen tarvetta, sosiaalista osallistumista ja palvelujen käyttöä. Hän selvitti myös, millaisia kokemuksia ja kehittämisehdotuksia heillä on palveluista.  Selvityksen aineiston Heli Berg keräsi alkuvuonna 2013 kyselyllä ja osittain haastattelemalla 16 eri puolilla Suomea asuvaa kuuroa ikäihmistä. 

Heli Berg opiskelee Lappeenrannassa Saimaan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa ja valmistuu sosionomiksi.

Opinnäytetyö on luettavissa

http://publications.theseus.fi/handle/10024/62797.

Kuurot mielenterveyspalvelujen käyttäjinä Suomessa (2013)

Laura Lintukangas-Alanderin opinnäytetyö
Kuurojen Liitto ry:n julkaisuja 68 

Saimaan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyössään Laura Lintukangas-Alander tarkasteli viittomakielisten kuurojen kokemuksia mielenterveyspalvelujen käytöstä. Hän selvitti, millaisia mielenterveyspalveluja viittomakieliset ovat käyttäneet ja miten he ovatkokeneet saamansa palvelun. Lisäksi hän selvitti kommunikaatiokokemuksia palvelutilanteessa sekä kehittämistoiveita. Selvityksen aineisto kerättiin syyskuussa 2010 Webropol –kyselynä yhteistyössä Kuurojen Liitto ry:n kanssa.

Mielenterveys- ja päihdestrategia 2012

Kuurojen Liitto ry ja Kuurojen Palvelusäätiö laativat yhteisen päihdestrategian vuonna 2006.
Nyt tehdyn päivityksen yhteydessä strategiaan on sisällytetty päihdeasioiden lisäksi myös mielenterveyskysymykset.
Päivitystyön prosessiin ovat osallistuneet Kuurojen Liitosta kuntoutussihteerit Susanna Helminen, Mervi Nevalainen, Seppo Mertanen, Anne Heikkilä, yksikönpäällikkö Börje Hanhikoski ja palvelujohtaja Päivi Lappi sekä Kuurojen
Palvelusäätiöstä sosiaalityöntekijä Ritva Sandelin, johtaja, kehittämispäällikkö Eeva-Marja Loukola ja johtaja Pekka Vihanto. Lisäksi Katariina Kääpä/Provia Viestintä on työstänyt työryhmän kokoaman aineiston pohjalta tekstit
lukuihin 10 - 12.

Hei, kato mua! (2012)

Vuorovaikutus ja hyvinvointi kuurojen ja huonokuuloisten lasten elämässä

Tämä julkaisu on syntynyt lapsiasiavaltuutetun, Kuurojen Liitto ry:n sekä Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry:n yhteistyönä. Julkaisun tarkoituksena on ollut kartoittaa kuurojen ja huonokuuloisten lasten omia kokemuksia ja näkemyksiä hyvinvoinnistaan sekä oikeuksiensa toteutumisesta.

Julkaisun ydin on Maarit Widberg-Palon laaja haastattelututkimus viittomakielisten lasten arjesta ja
toisena tärkeänä osa-alueena julkaisussa on myös Irja Seilolan selvitys huonokuuloisten, puhekieltä käyttävien lasten kokemuksista.

Julkaisun lopussa lapsiasiavaltuutettu esittää suositukset päättäjille.
 

Toimittaneet Johanna Kiili ja Kirsi Pollari
Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2012:3

Viittomakielinen versio osoitteessa:
http://kl-deaf.mediapalo.fi/heikatomua/
Toteutus: Mikko Palo / Mediatoimisto Palo

hei-kato-mua-1.pdf PDF, 2.78 MB
Kuuletko leijonan puhuvan? (2009)

Laadullinen tutkimus viittomakielisen psykoterapian erityispiirteistä.

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella suomalaisella viittomakielellä toteutetun psykoterapiaa. Tarkoituksena oli hahmottaa mitä mahdollisia erityisiä piirteitä viittomakielisessä terapiavuorovaikutuksessa on sekä niiden psykologisia ja terapeuttisia tehtäviä. Tutkimuksen aineisto koostuu 27 suomalaista viittomakieltä ensikielenään käyttävän kuuron asiakkaan psykoterapiaistunnon videonauhoitteesta.

Sirpa Ruuskanen
Pro gradu -tutkielma
Psykologian laitos
Jyväskylän yliopisto
Syksy 2009

Kuuro asiakkaana (2010)

Ovet avoinna viittomakielisille?

Tässä opinnäytetyössä keskityn systeemisen perheterapian myöhäisemmän mallin perusperiaatteisiin sirkulaarisuuteen, hypoteesiin ja neutraalisuuteen.
Nostan myös esiin luottamuksen rakentamisen, joka on tärkeää jokaisessa terapiasuhteessa ja mitä se tarkoittaa kuuron ja kuulevan välillä. Tutkin löytyykö erityisiä seikkoja, joita olisi huomioitava kuuron asiakkaan ollessa
kysymyksessä. Konteksti tuntui myös tärkeältä seikalta, sillä toimimme kahden eri maailman välissä kuurojen ja kuulevien.

Nevalainen, Mervi
Suomen Mielenterveysseura
ET-perheterapiakoulutus, kriisi- ja traumapainotteinen 2008-2011
Lokakuu 2010

kuuro-asiakkaana.pdf PDF, 532.86 KB
Syrjintä loppukoon (2011)

Viittomakielisten kuurojen kokema syrjintä

Tämän tutkielman tehtävänä on selvittää, millaista on viittomakielisten kuurojen kokema syrjintä.

Viittomakieliset kuurot ovat poikkeuksellinen ryhmä, koska he kuuluvat sekä kielivähemmistöön että vammaisryhmään. Tutkielmassa selvitetään, miten syrjintä painottuu kielen ja vammaisuuden välillä. Asiaa tarkastellaan sekä viittomakielisten kuurojen omien kokemusten että kuurojen kanssa työtä tekevien henkilöiden havaintojen pohjalta.

Raportti pohjautuu Jyväskylän yliopistossa 2011 tehtyyn Heli Mikkolan pro gradu -työhön.

syrjinta-loppukoon.pdf PDF, 595.04 KB
Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma (2010-2015)

Vuonna 1995 viittomakieltä käyttävien oikeudet lisättiin Suomen perustuslakiin (17. § 3. mom.: Viittomakieltä käyttävien oikeudet – – turvataan lailla). Tämä perustuslain asettama velvoite ei kuitenkaan ole taannut kielellisten oikeuksien toteutumista riittävän hyvin, vaan lainsäädännössä on edelleen suuria puutteita. Siksi uuden kielipoliittisen ohjelman laatiminen yhdessä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan kanssa on tullut ajankohtaiseksi.

Ohjelmassa tuodaan esille se, millaisia vaikeuksia lainsäädännön puutteista ja soveltamisongelmista seuraa tavalliselle viittomakielen käyttäjälle. Ohjelmassa annetaan lukuisia suosituksia toimenpiteiksi lainsäätäjille ja viranomaisille, mutta myös muille toimijoille.

Viittomakielen tunnustaminen perustuslaissa on vahvistanut kuurojen yhteisön identiteettiä kieli- ja kulttuuriryhmänä niin, että yhä useammat yhteisön jäsenet ovat alkaneet käyttää itsestään nimitystä viittomakielinen. Nyt julkaistavassa Suomen viittomakielten kielipoliittisessa ohjelmassa kuvaillaan käynnissä olevaa muutosta ja arvioidaan sen merkitystä.

Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma
Kuurojen Liitto ry ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 15
Copyright © Kuurojen Liitto ry ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Helsinki 2010
URN:ISBN: 978-952-5446-56-2
ISSN: 1796-041X

Kielipoliittisen ohjelman kirja- (su tai ru) ja dvd tilaukset osoitteeseesta:

Vihra Tiina, tiedottaja
(09) 5803 431
GSM 040 828 1846
etunimi.sukunimi@kuurojenliitto.fi

Kirjan ja dvd:n hinta on 10,00e /kpl (+ toimituskulut).

Språkpolitiskt program för teckenspråken i Finland (2010-2015)

År 1995 kompletterades Finlands grundlag med en passus om teckenspråksanvändarnas rättigheter (17 § 3 mom.: Rättigheterna för dem som använder teckenspråk ... skall tryggas genom lag). Denna förpliktelse enligt grundlagen har emellertid inte garanterat att de språkliga rättigheterna förverkligas i alla avseenden, utan det finns fortfarande stora brister i lagstiftningen. Därför har det blivit aktuellt att utarbeta ett nytt språkpolitiskt program, i samarbete med teckenspråksnämnden vid Forskningscentralen för de inhemska språken. 

Programmet lyfter fram de svårigheter som bristerna i lagstiftningen och problemen med att tillämpa den ger upphov till för vanliga teckenspråksanvändare. I programmet ges ett flertal rekommendationer till åtgärder för lagstiftare och myndigheter, men också för andra aktörer. 

Att teckenspråket har erkänts i grundlagen har stärkt dövas identitet som språk- och kulturgrupp, vilket har lett till att allt fler döva har börjat beskriva sig själva som teckenspråkiga. I programmet beskrivs den pågående förändringen, och dess betydelse analyseras.

Osata-projektin loppuraportti 2009

Raha-automaattiyhdistyksen laajaan oppimisvaikeusohjelmaan kuuluneen Osata-projektin (2007–2009) tavoitteena oli tuoda esiin oppimisvaikeuksia, joita ilmenee myös kuuroilla ja huonokuuloisilla henkilöillä.

Oppimisvaikeudet saattavat aiheuttaa mm. lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä hankaluuksia, spatiaalisia hahmottamishäiriöitä tai motorisia koordinaatiovaikeuksia. Erilaisia oppimisvaikeuksia arvioidaan olevan noin 5–10 %:lla väestöstä.

Se, että henkilö on kuuro tai hänellä on muu kuulovamma, ei automaattisesti tarkoita myötäsyntyisiä oppimisvaikeuksia. Oppimisen esteellisyys saattaa johtua myös ympäristön muista tekijöistä, esimerkiksi puutteellisesta kieliympäristöstä tai jopa puutteellisesta kuulemisesta. Toisaalta varsinaiset oppimisvaikeudet
ja niihin liittyvät erityistarpeet saattavat jäädä tunnistamatta, koska kuurot ja huonokuuloiset henkilöt muodostavat kielelliseltä taustaltaan hyvin heterogeenisen ryhmän.

Osata-projektin havaintoja ja tuotoksia esitellään  www.knack.fi -sivuilla.

osata-raportti.pdf PDF, 3.78 MB
Sivu päivitetty 6.3.2015

Yhteystietomme

Kuurojen LIitto
Ilkantie 4, 00400 Helsinki
+358 9 580 31
+358 9 5803 770

Tue toimintaamme