Viittomakielet
-A A +A

Tutkimus ja sanakirjatyö

Kuurojen Liitossa tehdään suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimus- ja sanakirjatyötä.

Kurkistus korpuksiin ja kieltoilmauksiin

Kurkistus korpuksiin ja kieltoilmauksiin -paketti on yläasteikäisille viittomakielisille suunnattu opetusmateriaali, jonka tavoitteena on tutustuttaa koululaiset korpusten hyödyntämiseen äidinkielen opiskelussa. Korpus on kieliaineistoa, jota voidaan tarkastella kielitieteen keinoin. Opetusmateriaali (PDF) on vapaasti ladattavissa tämän artikkelin liitteenä.
Hyödyllisiä linkkejä
Ladattavat tiedostot

Kurkistus korpuksiin ja kieltoilmauksiin ‑materiaali kannustaa yläasteikäisiä perehtymään omaan äidinkieleensä uudesta näkökulmasta. Materiaalia voi käyttää soveltaen myös muun ikäisten opetukseen. Konkreettisen tarkastelun kohteeksi on valittu suomalaisen viittomakielen kieltolauseet, joihin ammennetaan näkökulmia myös viittomakielen sanakirjoista ja tutkimuksesta. Opetusmateriaali on toteutettu suomeksi ja suomalaisella viittomakielellä. Tehtävissä voi käyttää nykytekniikkaa uudella tavalla, esimerkiksi piirtämällä videokuvan päälle. Liitteenä oleva kuva punaisesta ympyrästä liittyy opetusmateriaaliin.

Linkit viittomakieliseen sisältöön löytyy oheisen pdf-aineiston sisältä.

Kurkistus korpuksiin ja kieltoilmauksiin -materiaalin on julkaissut Kuurojen Liitto ja sen tuotantoa on tukenut Koneen Säätiö.

 

Korpustyö

Kuurojen Liiton viittomakieliyksikössä tehdään suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen korpustyötä. Korpus tarkoittaa laajaa, kielitieteellisesti koodattua kieliaineistoa, josta voi tehdä hakuja. Sitä voivat hyödyntää etenkin kielentutkijat, kääntäjät, tulkit ja opettajat. Korpustyö on osa Kuurojen liiton ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Korpus- ja SignWiki-hanketta (2013–2015), jonka päärahoittaja on Koneen Säätiö.

Hankkeessa kehitetään ensimmäistä kertaa suomalaisen viittomakielen systemaattista id-glossausta eli viittomien nimikointia. Siinä jokainen viittoma yhdistetään sen perusmuotoon sanakirjassa ja merkitään yksilöllisellä koodilla (id-glossi). Nämä merkinnät eli annotoinnit linkitetään viittomakieliseen videoon ELAN-ohjelmalla. Näin videoaineistosta pystytään hakemaan tietokoneella tietyn viittoman jokainen esiintymä. Aineisto myös käännetään suomeksi. Menetelmiä on kehitetty ensin suomalaiseen viittomakieleen, ja niitä sovelletaan suomenruotsalaisen viittomakielen aineistoon.

Aineistonvalinnassa on lähdetty liikkeelle jo olemassa olevista aineistoista. Ensimmäisenä annotoitavaksi aineistoksi on valittu Suomen viittomakielten kielipoliittisen ohjelman suomalaisella viittomakielellä toteutettu julkaisu. Suomenruotsalaisen viittomakielen annotointi on aloitettu Kuurojen Liiton ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkimushankkeessa vuosina 1998–2002 tuotetusta haastatteluaineistosta.  Annotointikäytänteitä kehitetään yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Viittomakielen keskuksen kanssa. Hankkeessa myös luodaan rakenteita viittomakielisen aineiston tarjoamiseen tutkimuskäyttöön.

Viittomien nimikointi hyödyttää merkittävästi myös sanakirjatyötä. Korpusaineistosta löytyviä viittomia voidaan lisätä Suvi- ja SignWiki-sanakirjoihin, ja viittomien käytöstä saadaan korpuksen avulla lisätietoa. Yleiskielinen aineisto soveltuu hyödynnettäväksi myös kielenhuoltotyössä. Hankkeessa syntyvä aineisto julkaistaan FIN-CLARINin Kielipankissa, jossa sitä voi katsoa kuka tahansa.

Asiasanoja:

korpus, annotointi, id-glossi, Elan, viittomakielen tutkimus, kielitiede, korpuslingvistiikka, sanakirja, leksikko, suomalainen viittomakieli, suomenruotsalainen viittomakieli

Hyödyllisiä linkkejä
Ladattavat tiedostot

Suvi ja SignWiki

Kuurojen Liitto ylläpitää kahta suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen ilmaista verkkosanakirjapalvelua: Suvi -verkkosanakirjaa ja avointa SignWiki -sanakirjaa.
Hyödyllisiä linkkejä
Ladattavat tiedostot

Suvi-sivustolla julkaistu viittomisto on tutkittu ja toimitettu sanakirjamuotoon Kuurojen Liiton viittomakielitiimissä. Suomalaisen viittomakielen sivusto avattiin 2003. Sen perustan muodostaa Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998), ja aineistoa on vähitellen täydennetty muulla viittomistolla. Suomenruotsalaisen viittomakielen Suvi-sivusto julkistettiin vuonna 2015 ja se sisältää teoksen Se vårt språk! Näe kielemme! (2002) aineiston.

Suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen kaikille avoimiin wikisanakirjoihin, SignWiki-sivustoihin, voivat kielenkäyttäjät itse tuottaa sisältöä. Sivustot on perustettu vuonna 2013 Kuurojen Liiton ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisessä Korpus- ja SignWiki-hankkeessa, jonka päärahoittaja on Koneen Säätiö. Hanke päättyi vuonna 2015, jonka jälkeen sivustojen pääylläpito jäi Kuurojen Liitolle.

 

Viittomakielten lautakunta (Kotimaisten kielten keskus)

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielenhuoltoelin, viittomakielten lautakunta, kokoontuu Kuurojen Liiton tiloissa. Viittomakielten lautakunnan tehtävänä on antaa suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen käyttöä koskevia periaatteellisia ja yleisluonteisia suosituksia.

Viittomakielten lautakunnan toimeksiantoon kuuluvat molemmat kansalliset viittomakielemme. Sihteerityö tehdään Kuurojen Liitossa, ja pöytäkirjat laaditaan kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja suomalaisella viittomakielellä. Pöytäkirjat ja muut viittomakielten lautakunnan tuottamat dokumentit ovat nähtävissä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla. Jokaisesta kokouksesta laaditaan myös viitottu yhteenveto, joka julkaistaan Kuurojen Liiton verkkosivulla. Tarkempaa tietoa viittomakielten lautakunnasta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivulta.

Viittomakielten lautakunnan kokous joulukuu 2016
Viittomakielten lautakunnan kokous 13.6.2016
Viittomakielten lautakunnan kokous 31.3.2016
Viittomakielten lautakunnan kokous 14.12.2015
Jäsenten valinta viittomakielten lautakuntaan 06/2015
Viittomakielten lautakunta tiedottaa 06/2015
Viittomakielen lautakunta tiedottaa 3/2015
Viittomakielen lautakunta tiedottaa 11/2014
Viittomakielen lautakunta tiedottaa 10/2014
Viittomakielen lautakunta tiedottaa 9/2014
Viittomakielen lautakunta tiedottaa 4/2014
Hyödyllisiä linkkejä

Laatua viittomakielelle kääntämiseen

Viittomakielten lautakunta on laatinut kääntämisen oppaan, johon se on koonnut kokemus- ja tutkimuspohjaista tietoa erityisesti heiltä, jotka käyttävät suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä äidinkielenään.
Hyödyllisiä linkkejä
Ladattavat tiedostot

Julkaisu on nelikielinen. Suomalaisella viittomakielellä viitotut videot löydät tältä sivulta ja suomenruotsalaisella viittomakielellä viitotut täältä: Hur ser en bra teckenspråkig översättning ut? Suomeksi ja ruotsiksi julkaisu on saatavilla pdf-tiedostona. Jos lataat pdf-tiedostot omalle tietokoneellesi, voit aukaista viittomakieliset videot myös kunkin luvun alussa olevia linkkejä klikkaamalla.

Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielten lautakunta (Haapanen, U-M., K. Hoyer, J. Kankkonen, O. Lönnholm, P. Mäntylä, T. Petäjäinen, J. Salonen, L. Savolainen, M. Tillander, T. Uusimäki) 2015. Laatua viittomakielelle kääntämiseen / Hur ser en bra teckenspråkig översättning ut? Kukin luku sisältää suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä viitotun koosteen. Kuurojen Liitto ry, Helsinki 2015. http://www.kuurojenliitto.fi/fi/viittomakielet-ja-viittomakieliset/tutkimus-ja-sanakirjatyo#.Vc2zJyztlBc -> Laatua viittomakielelle kääntämiseen.

Käsikirja “Working Together” viittomakielityöstä kehitysyhteistyössä

Viittomakielityössä kuurojen yhteisön voimaantumisen lähtökohtana on kielen dokumentointi ja tutkiminen. Yhteisölähtöisyys tarkoittaa viittomakielityössä sitä, että kuurot viittomakieliset itse ovat aktiivisia toimijoita ja työn toteuttajia.
  • Käsikirja “Working Together” viittomakielityöstä kehitysyhteistyössä

Verkkojulkaisuun Working Together – Manual for Sign Language Work within Development Cooperation on koottu parhaita käytänteitä ja oppimiskokemuksia yhteisölähtöisestä viittomakielityöstä. Viittomakielityössä kuurojen yhteisön voimaantumisen lähtökohtana on kielen dokumentointi ja tutkiminen. Yhteisölähtöisyys tarkoittaa viittomakielityössä sitä, että kuurot viittomakieliset itse ovat aktiivisia toimijoita ja työn toteuttajia.

Viittomakielityö pitää sisällään paljon muutakin toimintaa, kuin vain viittomakielen sanakirjan tuottamista. Viittomakielityön keskiössä on kuurojen yhteisön kielellisen tietoisuuden herättäminen, sekä tietojen että taitojen lisääminen, joka tapahtuu sitä kautta, että kuurot oppivat perusasioita kielestä, kielen tutkimusmenetelmiä, sekä saavat tietoa ihmisoikeuksista. Viittomakielityö voi johtaa viittomakielen tunnustamiseen valtion taholta esimerkiksi lainsäädännön kautta.

Käsikirjan tavoitteena on opastaa kuinka viittomakielityötä tulisi toteuttaa, jotta kuurojen yhteisö saavuttaisi tarvitsemansa tieto- ja taitotason tilanteensa parantamiseksi. Tämä tapahtuu kouluttamalla yhteisöä. ’Balkanin malli’, jota esitellään käsikirjassa, on toteutettu Kuurojen Liiton kehitysyhteistyöhankkeissa Albanian ja Kosovon kuurojen yhteisöjen kanssa.

Käsikirjan lähtökohtana on ihmisoikeusnäkökulma, ja viitekehyksenä on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.  Tässä yleissopimuksessa nähdään kuurojen yhdenvertaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen sidoksissa viittomakieleen. Käsikirja noudattaa myös Kuurojen maailmanliiton (WFD:n) poliittisia suuntaviivoja/periaatteita/ lauselmia ja kannanottoja (policies??)

Verkkojulkaisun sisällöt esitetään sekä englanniksi että kansainvälisesti viittoen. Käsikirjan kohderyhmät ovat kuurot (kehitysmaissa); kouluttajat, jotka toimivat kuurojen yhteisöissä; järjestöt ja tahot, jotka rahoittavat sekä toteuttavat kehitysyhteistyöhankkeita; muita sidosryhmiä, sekä valtiontahoja, jotka tekevät kuurojen yhteisöjen kanssa yhteistyötä.

Käsikirjan on toteuttanut Kuurojen Liitto, yhteistyössä Kuurojen maailmanliiton, sekä Albanian että Kosovon kuurojen liittojen kanssa. Käsikirjan seitsemän lukua pitävät sisällään seuraavia aihealueita:

  1. Johdanto – viitekehys, kohderyhmät ja pääsanoma
  2. Perustietoa viittomakielistä sekä viittomakielityöstä
  3. Viittomakielityön käynnistäminen – alkukartoitus ja työn suunnittelu
  4. Viittomakielityössä tarvittavat elementit ja työtavat
  5. Opetusaiheita viittomakielityössä
  6. Parhaita käytänteitä ja haasteita – esim. liittyen viestintään, yhteisön osallistamiseen sekä työn toteutumiseen käytännössä
  7. Yhteenveto ”Älä tee näin” – tavallisia perusvirheitä, joita tulisi välttää

Käsikirjan löydät täältä www.slwmanual.info

Hyödyllisiä linkkejä
Sivu päivitetty 14.12.2016

Yhteystietomme

Kuurojen Liitto
Ilkantie 4, 00400 Helsinki
+358 9 580 31
+358 9 5803 770

Tue toimintaamme