-A A +A

Vuosikirja 2017

  • Kuurojen Liiton hallitus kuvassa
    Kuurojen Liiton hallitus 2017-2018: Bror-Erik Majors, Nina Sivunen, Jaana Aaltonen (pj.), Rami Kiiskinen, Ronja Tammisara, Arja Peltokorpi, Jarkko Helminen ja Jari Malkamäki. Kuvasta puuttuvat Salla Fagerström ja Cecilia Hanhikoski.
  • Liittokokousväki kokoontui perinteiseen ryhmäkuvaan Valkean talon portaisiin.
  • Liiton johtoryhmä. Kuvasta puuttuu Raija Jokila.

Johtoryhmä ja luottamusorganisaatio 2017

Kuurojen Liiton hallitus kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa. Liittokokous pidettiin kesäkuussa Helsingissä ja se esitti julkilausumassaan huolensa viittomakielen huomioimisesta sote-järjestämislaissa.
Hyödyllisiä linkkejä

Liittokokous

Kuurojen Liiton liittokokous kokoontui 17.6.2017 Helsingissä. Liittokokouksessa oli edustettuna 33 kuurojenyhdistystä yhteensä 51 edustajalla.

Liittokokous esitti julkilausumassaan huolensa viittomakielen huomioimisesta sote-järjestämislaissa. Asiakkaan osallisuus on turvattava kaikissa vaiheissa: palvelutarvetta arvioitaessa, päätöksenteon yhteydessä ja palveluja järjestettäessä. Toimenpiteissä viittomakielisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi on lisäksi otettava huomioon se, että kyse on usein kahdesta syrjintäperusteesta, kielestä ja vammasta.  Vähemmistökielisyys yhdistettynä aistivammaan aiheuttaa kahdenkertaisen syrjäytymisen riskin

Julkilausumassa muistutettiin myös, että laadultaan hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluu asiakkaan äidinkielen ja kulttuuritaustan huomioiminen. Lisäksi perustuslaissa sekä viittomakielilaissa on useita erityissäännöksiä viittomakielen edistämisestä.  Viittomakieli tulee huomioida järjestämislaissa vähintäänkin siinä merkityksessä, että viranomaisten tulee edistää viittomakielen saatavuutta järjestettäessä sosiaali- ja terveyspalveluita. Jotta potilaan eri laissa säädetyt oikeudet voivat täysimääräisesti toteutua, on välttämätöntä, että viittomakielinen henkilö saa tiedon vaihtoehdoista sellaisessa muodossa, että hän sen ymmärtää. Paras tilanne tällöin olisi se, että tieto on saatavissa suoraan viitottuna. Jos viittomakielistä palvelua ei ole saatavilla, on tulkkauksesta huolehdittava.

Jäsenyhdistykset olivat tehneet esityksiä (6 kpl), joissa kiinnitettiin huomiota muun muassa seniorien palveluihin, aloitetoimintaan ja järjestökoulutukseen.

Hallitus 

Kuurojen Liiton hallitus kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa. Lisäksi sähköpostikokous pidettiin neljä kertaa.

Kesäkuun liittokokouksessa hallitukseen valittiin uusina jäseninä lukiolainen Rami Kiiskinen Helsingistä, freelancer-näyttelijä Ronja Tammisara Merikarvialta ja kokki-opiskelija Jarkko Helminen Raisiosta. Hallituksesta jäivät pois Outi Ahonen, Elina Blundin ja Juha Oksanen.

Kuurojen Liiton hallituksen puheenjohtajana toimii erityisluokanopettaja, KM Jaana Aaltonen Turusta ja varapuheenjohtajana toiminnanohjaaja Jari Malkamäki Tampereelta. Hallituksen muut jäsenet olivat: liiketalouden tradenomi (AMK), media-alan yrittäjä Salla Fagerström Hausjärveltä, HuK Cecilia Hanhikoski Helsingistä, keilahallin hoitaja Bror-Erik Majors Vaasasta, sosionomi (AMK) Arja Peltokorpi Oulusta ja tutkija, KM Nina Sivunen Jyväskylästä.

Johtoryhmä

Johtoryhmän muodostivat Edunvalvonta, elinikäinen oppiminen ja työllisyys -prosessin johtaja Kaisa Alanne, Hallinto ja viestintä -prosessin johtaja Raija Jokila, Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen -prosessin johtaja Laura Pajunen ja Asiakkaan toimintaedellytysten tukeminen -prosessin johtaja Helena Torboli sekä toiminnanjohtaja Markku Jokinen. Johtajien yhteisenä tehtävänä oli vastata Kuurojen Liiton perustehtävän toteutumisesta kokonaisuudessaan sekä liiton liitännäisorganisaatioiden kytkeytymisestä liiton toimintaan.

Johtoryhmän jäsenet osallistuivat konsernin tytäryhtiöiden toimintaan työskentelemällä yhtiöiden hallituksissa.

Toimikunnat 2017
Jäsenyhdistykset 2017

 

 

KUUROJEN LIITTO RY:N      
JÄSENYHDISTYKSET  2017   PERUSTETTU JÄSENMÄÄRÄ
       
BORGÅ NEJDENS DÖVA -      
PORVOON SEUDUN KUUROT RY 1 1982 36
ESPOON VIITTOMAKIELISET RY 1 1974 105
ETELÄ-KARJALAN KUUROT RY 1 1908 54
FINLANDSSVENSKA TECKENSPRÅKIGA RF 1 2002 165
HELSINGIN KUUROJEN YHDISTYS  -      
HELSINGFORS DÖVAS FÖRENING RY 1 1895 363
HÄMEENLINNAN KUUROT RY 1 1924 51
ITÄ-SAVON KUUROT RY 1 1945 25
PIETARSAAREN SEUDUN KUUROT RY,      
JAKOBSTADS NEJDENS DÖVA RF 1 1923 24
JYVÄSKYLÄN KUUROJEN YHDISTYS RY 1 1907 131
JÄMSÄNJOKILAAKSON KUUROT RY 1 1981 38
KESKI-UUDENMAAN KUUROT RY 1 1941 43
KOKKOLANSEUDUN VIITTOMAKIELISET RY 1 1929 15
KOTKAN KUUROJEN YHDISTYS RY 1 1907 28
KOUVOLAN KUUROT RY 1 1949 30
KUOPION KUUROJENYHDISTYS RY 1 1909 56
KUUROJEN VANHEMPIEN KUULEVIEN      
LASTEN YHDISTYS RY 1 1996 91
LAHDEN KUUROJEN YHDISTYS RY 1 1930 74
MIKKELIN KUUROJENYHDISTYS RY 1 1937 41
OULUN KUUROJENYHDISTYS RY 1 1932 110
POHJOIS-KARJALAN KUUROT RY 1 1942 45
PORIN KUUROJENYHDISTYS RY 1 1924 58
RAISION SEUDUN VIITTOMAKIELISET RY 1 2005 70
RAUMAN SEUDUN KUUROT RY 1 1941 30
RIIHIMÄEN KUUROT RY 1 1949 44
ROVANIEMEN VIITTOMAKIELISET RY 1 1949 20
SEINÄJOEN SEUDUN KUUROT RY 1 1929 53
TAMMERSIGN RY 1 2009 40
TAMPEREEN VIITTOMAKIELISET RY 1 1898 108
TURUN KUUROJEN YHDISTYS RY, 1 1886 276
ÅBO DÖVAS FÖRENING RF      
UUDENKAUPUNGIN SEUDUN KUUROT RY 1 1949 28
VAASAN KUUROJEN YHDISTYS RY,      
VASA DÖVAS FÖRENING RF 1 1897 66
VANTAAN KUUROT - VANDA DÖVA RY 1 1979 119
VIITO! RY 1 2006 60
VIITTOVAT PERHEET RY 1 2004 15
WOIKKIKSEN VIITTOMAKIELISET RY 1 2004 18
KUUROJEN KALALIITTO RY 1 1979 97
KUUROJEN ELÄKEJÄRJESTÖ RY 1 2013 36
TURUN KUUROJEN SATEENKAARITEATTERIYHDISTYS RY 1 1994 31
SUOMEN KUUROJEN URHEILULIITTO RY 1 1920 1050
                             YHDISTYKSIÄ YHTEENSÄ 39         JÄSENIÄ 3744

 

Toiminnanjohtajan katsaus: Aktivoitumista omien oikeuksien valvontaan – uutta yhteisöllisyyttä kaivattiin

Joka kerta kun työstän edellisen vuoden liiton toiminnan toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista tulen samalla luonnostaan luoneeksi katsauksen viittomakielisen yhteisömme elämään, sen tapahtumiin ja liikkeisiin tuona vuonna.

Yhteisön jäsenenä ja myös liiton työntekijänä on hyvä välillä tarkkailla tapahtunutta kauempaa suurista kokonaisuuksista käsin, vaikka oikeuksien toteutuminen arjen toiminnoissa on juuri se mikä määrittää pitkälle hyvän elämämme perusainekset viittomakielisenä kansalaisena. Kun kääntyy katsomaan vuotta 2017, viittomakielisten kansalaisten valpastuminen ja aktivoituminen, kotimaisten viittomakielten näkyvyyden vahvistuminen ja yhteisön halu panostaa yhdistystoimintaan nousevat selkeästi esiin. Olemme saaneet myös signaaleja siitä, että liiton edunvalvontaa pidetään arvossa. Onkin ilahduttavaa, että liiton edustus merkittävissä valtion ja järjestöjen asiantuntijaelimissä on vahvistunut.

Viittomakielisen yhteisön jäsenet aktivoituivat valvomaan ja ajamaan omia oikeuksiaan tarkemmin vuoden aikana. Tämä tuli esiin etenkin vahvasta heräämisestä ja reagoimisesta Kelan tulkkauspalvelun kilpailutuksesta johtuviin palvelun saantia ja laatua uhkaaviin muutoksiin. Sote- ja maakuntauudistus herätti huolta, koska siitä ei tiedotettu lainkaan kotimaisilla viittomakielillä eikä viittomakielisten oikeuksia huomioitu uudistusta koskevissa lakiesityksissä. Yhteisö ja Kuurojen Liitto tekivät hartiavoimin töitä yhteistyökumppanien, viranomaisten ja päättäjien kanssa koko vuoden strategisiin tavoitteisiimme ”Viittomakielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavissa” ja ”Kuurojen Liitto on vahva vaikuttaja” liittyen. Tähän panostettiin huomattavasti mm. liiton vaikuttamistyössä, viestinnässä, palvelu- ja järjestöohjauksessa (mm. vaikuttamistyön opas) ja viittomakielisten palvelujen kartoituksessa yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön ja Suomen Kuurosokeat ry:n kanssa. Lisäksi kevään kuntavaaleissa oli mukana ilahduttava määrä kuuroja ehdokkaita.

Vuoden 2015 liittokokous strategisista tavoitteista päättäessä piti tärkeänä, että jäsenyhdistykset ovat elinvoimaisia ja uudistuneita. Tahto pyrkiä tähän tilaan nousi luontaisesti esiin yhdistysohjelmaan liittyvässä kartoituksessa ja vuonna 2017 yhdistysohjelman rakentamisessa. Yhdistystoimijat ja jäsenet halusivat uudistua ja päästä eteenpäin yhdistystoiminnassa ja laajemminkin yhteisön eri kanssakäymisen muodoissa. Olikin aika jättää ummehtuneet kuviot ja jäykät toimintatavat taakse! Myös uudenlaisista liiton järjestämistä tapahtumista tuli suosittuja. Tarvittiinkin uusia tuulia toimia ja viihtyä yhdessä, jotta yhteisöllinen identiteettimme saattoi uudistua ja vahvistua – ja voi sanoa: vapautua.

Kuurojen aseman parantumiseen työmarkkinoilla tähdättiin tuottamalla ja toteuttamalla kymmenen videon työelämän tietopaketti yhteistyössä Invalidiliiton koordinoiman Yritystä! -hankkeen kanssa. Viittomakielisessä kirjastossa julkaistuista videoista hyötyvät kuurojen lisäksi työnantajat, kouluttajat ja viranomaiset, joille videot ovat tiiviitä tietopaketteja kuuroudesta ja viittomakielestä. Lisäksi TE-palveluiden viranomaiset ovat koulutuksen ja tapaamisten kautta tulleet tietoisiksi kuurojen työnhakijoiden kielellisistä oikeuksista sekä työelämätulkkauksen tarpeesta. Itsensä työllistäminen yritystoiminnalla on herättänyt kuuroissa kiinnostusta.

Lasten ja nuorten kymmenen leiriä ja muut tapahtumat, nuorisotyön vierailut kouluissa, STEAn Paikka auki-ohjelman kaksi nuorisotyön assistenttia, osallistuminen kansainvälisiin leireihin ja kokouksiin ja nuorisotoimikuntatyö vahvistivat osaltaan lasten ja nuorten oikeutta viittomakielisyyteen, joka on myös yksi liiton strategisista tavoitteista. Tiivis yhteistyö muiden kuurojen lasten ja nuorten parissa toimivien järjestöjen kanssa, kuten LapCI, Suomen Kuurojen Urheiluliitto ja Kuurojen Palvelusäätiö, on ilahduttava asia, koska lapset ja nuoret saavat voimaa toisiltaan identiteetin vahvistumisen myötä.

Toiminnan arvioinnin ja seurantatiedon kehittämistä varten luotiin arvioinnin kehittämissuunnitelma, jonka liiton hallitus hyväksyi. Sillä pyritään tehostamaan jatkuvaa liiton toiminnan arviointia, seurantatiedon keruuta ja indikaattorien kehittämistä, jotta saataisiin ajantasainen tieto tuloksista ja vaikutuksista tavoitteiden saavuttamiseen liittyen. Tämä on myös toimintamme rahoittajien vahva intressi rahoituksen ja tulosten läpinäkyvyyttä ajatellen.

Valpastuminen omissa oikeuksissamme ja uutta kaipaava ja voimistuva yhteisöllisyytemme ovat olleet hyviä oikeansuuntaisia trendejä yhteisössämme ja liittomme toiminnassa. Näitä kruunasi Koko Suomi viittoo –kampanja, josta niin moni suomalainen oli ylpeä saadessaan olla mukana jakamassa kunnioitusta, iloa ja rakkautta kieltämme ja kulttuuriamme kohtaan osana 100-vuotiasta yhteistä Suomea.

Markku Jokinen
toiminnanjohtaja

Kuurojen Liitto ry

Perustettu vuonna 1905

Jäsenyhdistyksiä 39
Jäseniä yhdistyksissä 3744

Julkaisu
Kuurojen lehti - Dövas tidskrift

Toimipaikat
Keskustoimisto: Valkea talo, Helsinki
Aluetoimistot:  Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa

Arvomme
Ihmisarvon kunnioittaminen
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
Asiakaslähtöisyys
Luotettavuus
Yhteisöllisyys
Dynaamisuus

Missiomme
Kuurojen Liiton tehtävä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen.

Visiomme
Viittomakieli elää vahvana moniarvoisessa, monikielisessä ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kuurojen Liitto on alansa johtava etu- ja palvelujärjestö sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Kuurojen Liiton strategiset tavoitteet 2016 - 2020
  1. JÄSENYHDISTYKSET OVAT UUDISTUNEITA, ELINVOIMAISIA JA VERKOTTUNEITA 

    Liitto ja jäsenyhdistykset ovat aktiivisia ja avoimia kansalais- ja vertaistoiminnan foorumeita. Toiminta sisältää uudenlaisia osallisuutta tukevia ja tekniikkaa hyödyntäviä toimintamuotoja. 

     
  2. LIITTO ON VAHVA VAIKUTTAJA

    Viranomaiset, päättäjät ja eri alojen ammattilaiset huomioivat kuurojen tarpeet. 

     
  3. VIITTOMAKIELELLÄ TUOTETTUJA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUITA ON SAATAVISSA 

    Käytössä on ohjeistukset ja mittarit, joiden avulla voidaan arvioida, milloin tarvitaan suoraan viittomakielellä tuotettuja palveluita, ja milloin riittää tulkkauspalvelun käyttö. 

     
  4. LASTEN JA NUORTEN OIKEUS VIITTOMAKIELISYYTEEN ON TURVATTU 

    Lapsilla ja nuorilla on viittomakielinen oppimisympäristö. Viittomakielinen kielipesä- ja vertaistoiminta on toiminnassa koko maassa. 

     
  5. KUUROJEN ASEMA TYÖMARKKINOILLA ON PARANTUNUT 

    Työelämässä osataan ennakkoluulottomasti soveltaa kuurojen työn tekemisen mahdollistavia toimintamalleja. Itsensä työllistäminen yritystoiminnalla on kuuroille varteenotettava vaihtoehto. 

Sivu päivitetty 9.5.2018

Yhteystietomme

Kuurojen Liitto
Ilkantie 4, 00400 Helsinki
+358 9 580 31
+358 9 5803 770

Tue toimintaamme