Vuosikirjat

Vuosikirja 2017

Kuurojen Liiton vuoden 2017 toimintaa esittelevä vuosikirja on nyt selattavissa liiton verkkosivuilla.

Vuosikirja 2016

Kuurojen Liiton vuosikirja on julkaistu viime vuotiseen tapaan verkkosivuna. Pääset sivustolle alla olevasta linkistä.
  • Toiminnanjohtaja Markku Jokinen

Vuosikirja 2015

Vuonna 2015 päättyi Kuurojen Liiton strategiakausi ja liitto täytti 110 vuotta. Vuosikirja 2015 löytyy tekstiversiona alla olevan toiminnanjohtajan katsauksen liitteenä.
Ladattavat tiedostot

Toiminnanjohtajan katsaus:

Strategiakausi päättyi liiton 110-juhlavuoteen

Liiton toiminnassa vuosi 2015 merkitsi vuosien 2010 – 2015 strategisten tavoitteiden toteuttamisen loppuunsaattamista. Tämän lisäksi vuoteen mahtui paljon toimintaa sekä liiton rakenteitakin vahvasti ravistelevia asioita yhteistoimintaneuvotteluineen. Vuosi oli todella värikäs, tapahtumatäyteinen, raju, koskettava, haastava ja monenlaisia muutoksia sisältävä. 2015 on tähän asti vaativin ja haasteellisin vuosi työssäni liiton toiminnanjohtajana.

Strategiakaudella oikeuksien valvonnassa on tehty paljon tuloksia, vaikka työntekijäresurssit ovat olleet vaatimattomat. Huolellisen paneutumisen, viittomakielten kielipoliittisen ohjelman ja suunnitelmallisuuden avulla se on ollut onnistunutta. Lisäksi maailmallakin ainutlaatuisen eduskunnan viittomakielten verkoston sekä ministeriöiden, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden avulla perusoikeuksiamme koskevat tarpeemme ovat tulleet näkyviksi. Yhteisön jäsenten tietoisuus omista oikeuksistaan on vahvistunut.

Viestintä on digitalisoitumisen myötä kokenut strategiakaudella suuria muutoksia ja erityisesti viittomakielen käyttöön on panostettu. Sosiaalinen media on noussut vahvaan asemaan avaten yhä enemmän asiakasnäkökulmaa toimintaamme. Palautteiden kautta saamme tietoa liiton erilaisten toimintojen vaikutuksista ja hyödyistä viittomakielisten jokapäiväiseen elämään. Saavutettavien verkkopalvelujen luomiseen ja käyttämiseen kiinnitetään liiton uudessa prosessiorganisaatiossa yhä enemmän huomiota.

Suomen viittomakielisten ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisohjelma on yksi esimerkki viittomakielisten seniorien halusta ja tarpeesta saada viittomakielisiä palveluja yhdenvertaisesti muiden kansalaisten kanssa. Osallistuminen seniorien yhteisöllisiin tapahtumiin ja kursseihin on ollut runsasta, koska yhteiset kokemukset ja identiteetti on koettu voimaannuttaviksi.

Liiton osaamista arvostetaan edelleen maailmalla. Tämän osoittaa liiton vahva edustus kuurojen kansainvälisissä järjestöissä ja yhteistyöelimissä, joissa varsinkin nuorten edustus on ilahduttavan vahvaa.  Osaaminen on siirtynyt uudelle sukupolvelle. Kotiin tuomisina onkin usein paljon uusia ideoita ja oivalluksia oman toimintamme kehittämiseksi.

RAY:n avustusten määrän jatkuva aleneminen on tuonut suuria haasteita siihen miten liitto on pystynyt reagoimaan kuurojen yhteisön tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Tähän on varauduttava jatkossa selvittämällä erilaisia tulonlähteitä ja digitaalisuuden mahdollistamilla uusilla keinoilla ja työtavoilla. Positiivista on, että liitto saatiin velattomaksi jo strategiakauden puolessa välissä.

Toimintavuoden aikana katseet suunnattiin jo uusiin strategisiin tavoitteisiin vuoden 2016 toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Niitä työstettiin vielä kertaalleen uuden prosessiorganisaation näkökulmasta mm. RAY:n hakemusten teossa. Vanha organisaatio tuli tiensä päähän, koska asiakasnäkökulman eli viittomakieltä käyttävän ihmisen ja yhteisön visioiden ja tarpeiden haluttiin olevan vahvemmin se lähtökohta, josta liiton toiminta alkaa ja johon se myös palautuu yhä uudelleen.

Kuurojen maailmanliiton yleiskokous ja sitä seurannut maailmankongressi Istanbulissa oli vuoden suurin kuurojen kansainvälinen tapahtumakokonaisuus. Kongressin teema inhimillisen moninaisuuden vahvistamisesta keräsi kokoon 1312 kuuroa ja kuurojen alan asiantuntijaa 97 maasta. Kansainvälisten ja kansallisten yhteisten tapahtumien imu on edelleen osoitus yhteisömme voimasta ja yhteenkuuluvuudesta, joka vahvistunee lähivuosina sosiaalisen median ja digitaalisuuden suomien uusien keinojen avulla. Kuurot ovat aina olleet ensimmäisten joukossa kokeilemassa uusia visuaalisia viestintä- ja muita työkaluja osallistuakseen tehokkaammin ja yhdenvertaisemmin sekä yhteisölliseen että yhteiskunnalliseen elämään. Tämä on liittomme vahvuus jatkossakin.

Oikeuksien valvonta on useimmiten äärimmäisen pitkäjänteistä työtä, joka vaatii suurta kärsivällisyyttä pieniltä kieli- ja kulttuuriryhmiltä. Verkostoja ja kumppanuuksia sekä haettava että rakennettava, mutta pitkäaikainen työ palkitaan. 110 vuoden työn tuloksena meillä on vihdoinkin oma viittomakielilaki.

Markku Jokinen
toiminnanjohtaja

Kuurojen Liitto

Perustettu 1905
Jäsenyhdistyksiä 42
Jäseniä yhdistyksissä 4043

Julkaisu
Kuurojen lehti - Dövas tidskrift

Toimipaikat
- Keskustoimisto, Valkea talo, Haaga, Helsinki
- Aluetoimistot:  Jyväskylä, Joensuu, Helsinki, Kouvola, Kuopio, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa

Arvomme

  • Ihmisarvon kunnioittaminen
  • Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
  • Asiakaslähtöisyys
  • Luotettavuus
  • Yhteisöllisyys
  • Dynaamisuus

Missiomme
Kuurojen Liiton tehtävä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen.

Visiomme
Viittomakieli elää vahvana moniarvoisessa, monikielisessä ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kuurojen Liitto on alansa johtava etu- ja palvelujärjestö sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

 

Kuurojen Liiton vuosia 2010–2015 koskevat yhteiset strategiset tavoitteet

1) Liitto paneutuu tuloksekkaasti kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Sitä varten liitolla on tehokas edunvalvontajärjestelmä, joka toimii proaktiivisesti kieli- ja vammaispolitiikan sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan aloilla.

2) Liitolla on asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeisiin soveltuva selkeä ja ajantasainen viestintä- ja verkkopalvelujärjestelmä.

3) Alueellisista palveluista 30 % tuotetaan etä- ja verkkopalveluina. Erilaisia palveluja tuotetaan prosesseina yli osasto-, yksikkö- ja tiimirajojen.

4) Senioreille tarjotaan heidän toiveidensa mukaista virkistys- ja muuta toimintaa. Edunvalvonnan keinoin varmistetaan, että he saavat tarvitsemansa viittomakieliset palvelut. Toiminnan painopiste on paikallisella ja alueellisella tasolla.

5) Kuurojen Liitto on profiloitunut tunnetuksi ja tunnustetuksi kansainväliseksi osaajaksi.

6) Henkilöstön tehtävänkuvausten muuttamisella ja konsernin sisällä tehtävistä toisiin siirtymisellä pystytään reagoimaan joustavasti kuurojen yhteisön tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin.

7) Kuurojen Liiton konsernirakenne on eheä ja sen toiminnat ovat yhtenäisiä. Kuurojen Liitto on velaton vuonna 2013.

  • Vuosikirja 2013
    Vuosikirjan 2013 kansi

Vuosikirja 2013

Hyödyllisiä linkkejä
Ladattavat tiedostot
Vuosikirja 2013 Toiminnanjohtajan katsaus

Monimuotoistuminen avaa uusia mahdollisuuksia

Näkyvyys ja tunnettuus kotimaisista viittomakielistä ja asioistamme lisääntyivät tuntuvasti toimintavuonna, mikä tulee selvästi esiin vuosikirjassa kuvattujen tapahtumien ja tulosten yhteydessä. Mediamaailman monipuolistuessa sosiaalisen median myötä on huomion kiinnittäminen asioihimme yhä haasteellisempaa. Onkin ilahduttavaa todeta, että uusilla ja luovilla toteutustavoilla lisäsimme valtaväestön kiinnostusta ja sitoutumista asioihimme. Järjestöneuvos Liisa Kauppisen saama huomattava kansainvälinen tunnustus YK:n ihmisoikeuspalkinnon muodossa lisäsi valtavasti liiton ihmisoikeustyön tunnettuutta.

Julkisuustyöhön liittyy hyvin tiiviisti vaikuttamis- ja verkostoitumistyö, jota tarvitaan jäsenyhdistysten paikallisesta edunvalvonnasta aina kansainväliseen tasoon saakka. Pitkäjänteinen ja rakentava yhteistyö viranomaisten, poliitikkojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa on näyttänyt vähitellen vaikuttavan niin, että he ovat kokeneet tavoitteemme ja asiamme yhteisiksi ja myös heille itselleen tärkeiksi. Molemminpuolisen kunnioituksen ja luottamuksen ilmapiirissä yhteistyö on koettu iloiseksi ja motivoivaksi asiaksi!

Vuotta 2013 leimasivat sosiaalija terveysjärjestelmää, kuntien rakenteita ja kokoa sekä maamme taloutta koskevat jatkuvasti muuttuvat suunnitelmat, ehdotukset ja pohdinnat. Niiden seuraaminen eri medioissa ja asioiden syvempi ymmärtäminen on ollut hyvin haasteellista myös valtakielen käyttäjille. Viittomakielellä tietoa on edelleen tarjolla hyvin vähäisesti. Elinympäristön kiihtyvä muuttuminen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen voivat huomattavasti heikentää yksilön oikeusturvaa ja vaikuttamista itseään koskeviin asioihin, jos asioita ei voi seurata ja omaksua nopeasti yhdenvertaisin keinoin. Liiton monipuolisen omakielisen verkkoviestinnän tarve ja merkitys kasvaakin koko ajan.

Ulkoministeriön YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointityöryhmän työhön osallistuminen ja mietinnön sisältöön vaikuttaminen on ollut erittäin merkittävä asia, sillä vammaisnäkökulman lisäksi sopimus huomioi kieli- ja kulttuurinäkökulman. Kieli ja kulttuuri ovat kuurojen ihmisoikeuksien toteutumisen peruslähtökohtia. Työprosessi osoitti myös, että viranomaisten syvempää tietoutta ja ymmärrystä vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumisen esteistä tulee tuntuvasti lisätä. Yleissopimuksen valtiolle asetettava velvoite tietoisuuden lisäämisestä koskee myös kuuroja itseään. Lisäksi viranomaisten ja päättäjien tietoutta kuurojen osaamisesta ja panoksesta yhteiskunnan kehittämisessä tulee vielä syventää.

Neuvottelupäivillä Imatralla liiton jäsenyhdistysten edustajat pohtivat kansalaisvaikuttamista ja yhteisön monimuotoistumista monipuolisesti ja laajasti. Kansalaisaktiivisuutta selvittäneen nettikyselyn mukaan kuurojen yhteisön sisäiset asiat koetaan edelleen tärkeiksi ja niihin halutaan vaikuttaa. Vaikuttamistyötä myös yhteisön ulkopuolella pohdittiin, ja siinä netin kautta tehtävää vaikuttamistyötä voisi lisätä. Selvityksen mukaan Kuurojen Liitolla ja sen työntekijöillä on ollut vaikutusta vastaajien kansalaistoimintaan, mutta kaikenlaista tukea, neuvoja ja ohjeistusta kaivattiin lisää.

Kuurojen ja viittomakielisten yhteisö monimuotoistuu jatkuvasti. Maahanmuuttajien lisäksi tulisi sekä yhdistysten että liiton toiminnassa huomioida enemmän muun muassa kuurojen vanhempien kuuroja ja kuulevia lapsia, sisäkorvaistutetta käyttäviä, ikääntyneitä ja monikielisiä kuuroja. Tästä käytiinkin positiivinen ja kannustava keskustelu neuvottelupäivillä.

Monimuotoistuminen ja muutokset sisältävät valtavasti uusia voimavaroja ja positiivista energiaa. Yhdessä voimme luoda uusia toimintatapoja ja lisätä yhteistä ymmärrystä, joilla saada nämä voimavarat yhteiseen käyttöön kaikille mielekkään elämän toteuttamiseksi. Tästä tullaan keskustelemaan enemmän, kun liitto päivittää strategiset tavoitteensa vuotta 2020 varten.

Markku Jokinen
toiminnanjohtaja
 

Vuosikirja 2013 Palvelutoiminta

Yhteiskunnan muutokset lisäävät liiton palvelujen tarvetta

Sote-uudistus. Kuntauudistus. Kestävyysvaje. Kuntatalous. Nämä ovat aihepiirejä, joihin jatkuvasti törmää sekä mediassa että järjestöjen seminaareissa ja muissa tapahtumissa. Miten käy lähipalveluiden? Ovatko ne kuurojen saavutettavissa? Miten ja mistä kuurot saavat tietoa kaiken myllerryksen keskellä? Onko kuntien yhdistyminen uhka vai mahdollisuus kuurojenyhdistysten toiminnalle?

Liiton työntekijöiltä vaaditaan jatkuvaa valppautta ja reagointiherkkyyttä kaiken muutoksen keskellä. Liiton viestinnän kautta kuurojen on mahdollista saada viittomakielistä tietoa yhteiskunnasta. Liiton aluetyöntekijä on kuitenkin usein se linkki, joka tarvitaan tiedon henkilökohtaiseen välittämiseen ja asiakkaan luotsaamiseen palveluviidakossa. Maailma monimutkaistuu ja tarvitaan yhä enemmän myös juridista osaamista. Tämä on noussut esille muun muassa Jyväskylän ja Turun apuvälineprosessien yhteydessä sekä joutuessamme kilpailuttamaan sopeutumisvalmennuskurssien kurssipaikat hankintalain mukaisesti.

Liiton hallitus nosti lapset ja nuoret vahvasti painopistealueeksi jo pari vuotta sitten. Vaikka monissa peruskysymyksissä konkreettisten tulosten saavuttaminen vaatii varmasti vielä pitkän ajan, joitakin avauksia on saatu aikaan.

Kuurojen Liitolla ei ollut enää mahdollisuutta osallistua Kelan kuntoutuskurssien kilpailutukseen, mutta toisaalta se johti yhteistyöhön Kuuloliiton kuntoutuskodin kanssa. Alan järjestöt muodostivat lasten, nuorten ja perheiden vertaistoiminnan verkoston, jota Kuuloavain. fi-hanke koordinoi.

Aktiivisesti verkostossa mukana on myös liiton sopeutumisvalmennus- ja nuorisotoiminta. Verkosto muun muassa järjesti suuren suosion saaneen perheiden yhteisen pikkujoulutapahtuman Valkeassa talossa. Uskon, että järjestöjen välisen yhteistyön puitteissa meillä on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet tavoittaa lapset ja perheet.

Nuorten tavoittaminen on haaste. Meillä on aktiivinen ja osaava nuorisotoimikunta, nuorten perustamia jäsenyhdistyksiä ja yhdistysten nuortenkerhoja. Näiden ulkopuolelle on jäänyt varmasti paljon nuoria, joita ei yhdistysmuotoinen toiminta tai liiton järjestämät tapahtumat kiinnosta; kaikilla ei ehkä ole edes tietoa eri osallistumismahdollisuuksista. Nuorisotyö etsiikin uusi keinoja tavoittaa myös nämä nuoret.

Päivi Lappi
palvelujohtaja
 

Vuosikirja 2013 Kehittämistoiminta

Merkittäviä harppauksia kielipolitiikan kentällä

Suomen viittomakielten kielipoliittisessa ohjelmassa (2011–2015) ja myös pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa (2011–2015) asetetut tavoitteet ovat edenneet merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Nyt ohjelmia arvioitaessa voidaan todeta, että viittomakieliselle yhteisölle tärkeä tavoite, viittomakielilain säätäminen, on yhden askeleen lähempänä toteutumista. Oikeusministeriö perusti loppusyksystä 2013 viittomakielilakia valmistelevan työryhmän, jossa mukana on sekä suomalaisen että suomenruotsalaisen viittomakielen edustaja. Työryhmä valmistelee suppeaa viittomakielilakia, jonka tavoitteena on turvata viittomakielisten kielelliset oikeudet entistä paremmin. Yleislaki on tarkoitus saada säädettyä tämän hallituskauden aikana.

Kielipoliittisessa ohjelmassa kirjatut kehittämisehdotukset ovat myös osittain konkretisoituneet toimenpiteiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on liiton pitkän edunvalvontatyön jälkeen myöntänyt avustusta viittomakielisen kirjaston perustamiseen ja Opetushallitus taas kartoitukseen kuurojen ja viittomakieltä käyttävien oppilaiden lukumäärän ja opetusjärjestelyiden selvittämiseksi. Sanakirja- ja tutkimustyö on vahvistunut, kun pitkään toivottu kansalaissanakirja Korpus- ja SignWiki-hanke (2013– 2015) on päässyt käynnistymään Koneen Säätiön myöntämän hankerahoituksen turvin.

Toimintavuonna Kuurojen Liiton kehitysyhteistyö täytti 25 vuotta. Liiton tekemä kehitysyhteistyö on kansainvälisesti ainutlaatuista. Työn ytimessä on kehitysmaiden kuurojen liittojen vahvistaminen. Kuurojen kielellisten oikeuksien kehittyminen alkaa usein vasta kun kuuroja edustava järjestö on riittävän vahva ja kuurot itse ovat mukana päätöksenteossa. Juhlavuoden kunniaksi ja Kuurojen maailmanliiton (WFD) puheenjohtajan pyynnöstä Kuurojen Liiton kehitysyhteistyötiimi järjesti sivutapahtuman WFD:n konferenssissa Australiassa. Tilaisuudessa kumppanimaat esittäytyivät ja kertoivat toiminnoistaan. Tilaisuus herätti paljon kiinnostusta ja keräsi laajan kansainvälisen yleisön.

Nyt voidaan todeta kielipoliittisen ohjelman olevan tärkeä työväline edunvalvontatyössä; sen tavoitteet ovat selkeitä ja kunnianhimoisiakin. Nämä tavoitteet tukevat meitä viittomakielten ja viittomakielisten aseman edistämisessä ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisessä.

Ennen kaikkea on tärkeintä, että kuurot ja viittomakieltä käyttävät ihmiset tiedostavat tavoitteet ja myös sitoutuvat niihin yhdessä sekä ruohonjuuritasolla että omassa työyhteisössämme. Vain siten vision toteuttaminen tulee mahdolliseksi ja tulokset näkyvät. Edunvalvonta- ja vaikuttamistyömme ovat vasta ”puolivälissä”, ja lähivuosina tulemme arvioimaan vielä tulosten vaikuttavuutta, esimerkiksi viittomakielilain merkitystä viittomakielisessä yhteisössä ja koko yhteiskunnassa. Haasteeksi nousee erityisesti se, että päättäjien tietoisuutta viittomakielisten olemassaolosta ja heidän tarpeistaan tulee edelleen parantaa.

Kaisa Alanne
kehittämisjohtaja

Vuosikirja 2013 Hallinto

Hallintokertomus

Vuoden 2013 tulot olivat 8 milj. €. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,2 milj. €. Kulut olivat myös 8 milj. € ja kuluissa oli vastaavasti vähennystä 0,2 milj. €. Tuloslaskelman tulos oli -31 843,88 €. Tulosta laskettaessa poistoina on huomioitu 76 002,74 €.

Osastolla hoidettiin vuosittain toistuvat tehtävät: kirjanpito, maksuliikenne, palkanlasku, tilinpäätökset, tilitykset, käännös- ja tulkkauspalvelut, sihteeripalvelut, henkilöstöhallinto sekä varainhankinta. Lisäksi hoidimme Kiinteistö Oy Valkean talon sekä KL Support Oy:n taloushallinnot.

Normaalien hallintorutiinien pyörittämisen lisäksi hallintoosaston toiminta keskittyi vuoden aikana pitkälti omien toimintaprosessien ja osastojen kanssa yhteisten prosessien kehittämiseen ja uudelleen organisoimiseen. Sisäisten palvelujen tiimin lakkauttamisesta johtuen töitä organisoitiin taloustiimille, sihteeritiimille ja Valkean talon henkilökunnalle.

Varainhankintaan saatiin palkattua toinen toimihenkilö. Tämä mahdollistaa uusien keräysmuotojen voimallisemman kehittämisen. Perinteinen lahjoittajarekisteriin perustuva keräystoiminta saadaan myös toimimaan varmemmalla pohjalla kahden keräyssihteerin voimin.

Esimiestyön kehittämiseen, sujuvampaan arkeen ja tulosten mittaamiseen pyrittiin Kehittämisen johtaminen (KEJO) -projektilla. Projektia toteutetaan Skillmotor Oy:n kanssa; yhteistyössä on mukana myös Kuuloliitto. Projekti jatkuu kesäkuuhun 2014 asti.

Osassa Valkeaa taloa tilojen käyttötarkoitusta muutettiin ja tiloja remontoitiin Humanistisen ammattikorkeakoulu Humakin toiminnan laajetessa. Valkean talon ravintolan tiloja kasvatettiin siirtämällä liiton kirjasto uusiin tiloihin. Kuurojen museon entiset tilat korjattiin toimistotiloiksi. Teatterin lavastevarasto muutettiin luentosaliksi ja muutama kansanopiston majoitushuone muutettiin toimistohuoneeksi. Tämä mahdollisti Humakin hallinnon siirtymisen Valkeaan taloon ja oppilasmäärän lisäämisen.

Kuurojen Liitto on konserni, johon kuuluvat liiton lisäksi Kiinteistö Oy Valkea talo ja KL Support Oy. Konsernin tulot olivat 9,5 milj. € ja kulut 9,5 milj. €. Konsernitilinpäätös osoitti -76 356,01 €. Kiinteistö Oy Valkean talon tulos oli 22 158,55 € ja KL Supportin tulos -56 655,02 €.  

Markku Torniainen
hallintojohtaja

Vuosikirja 2012

  • Vuosikirjan 2012 kansi
    Vuosikirjan 2012
Vuosikirja 2012 Toiminnanjohtajan katsaus

Resurssien ja toiminnan tasapainottamista

Kuurojen yhteisön hyvin- ja pahoinvointi nousi toimintavuoden keskeiseksi teemaksi. Vuoden alussa pidetyt yhdistysten neuvottelupäivät käynnistivät keskustelun, jossa aiempiin käytänteisiin, johtamistaitoihin, yhteisössä tapahtuviin muutoksiin, vuorovaikutustaitoihin ja ihmisarvon kunnioittamiseen paneuduttiin syvällisesti. Liiton järjestämissä yhdistystoiminnan koulutuksissa huomioitiin myös tämä teema. Hyvinvoinnin kehittäminen ja siitä huolehtiminen on kaikkien yhteinen, jatkuva prosessi.

Liiton talouden tasapainottamiseen keskityttiin vahvasti; tavoitteena oli turvata liiton edellytykset kehittää kuurojen ja muiden viittomakielten käyttäjien hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Toimintavuonna käytyjen kaksien yt-neuvottelujen seurauksena liiton henkilötyövuosien määrä laski tuntuvasti. Tytäryritys Sign Linesta jouduttiin luopumaan. Tulojen vähentyminen jatkui edelleen. Tämä kaikki merkitsi liiton resurssien huomattavaa vähentymistä. Useaan otteeseen arvioitiin, kuinka toiminnalle asetetut tavoitteet toteutettaisiin pienemmillä resursseilla ja kuinka liitto voisi edelleen tehokkaasti valvoa kuurojen ja viittomakieltä käyttävien kansalaisten oikeuksia ja tuottaa palveluja heille. Muutokset merkitsivät myös sitä, että työntekijöiden jaksamiseen ja hyvinvoinnin seuraamiseen oli paneuduttava tarkemmin.

Liiton edunvalvontatyö jatkui vahvana ja laajalla rintamalla palvelujen saavutettavuuden kehittämisestä paikallistasolla aina kansallisella tasolla tapahtuneeseen hallitusohjelma- ja lainsäädäntötyöhön asti. Kuurojen Liiton vaikutuskanavia olivat mm. Valtakunnallisen vammaisneuvosto, Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunta, Soste ry:n valtuusto ja ulkoministeriön YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointityöryhmä. Yhdessä Kuurojen Pohjoismaisen Neuvoston kanssa saavutettiin myös näkyvyyttä lasten oikeuksia koskevissa kysymyksissä ja viittomakielten aseman edistämisessä. Rajallisten resurssien kohdentaminen edellytti jatkuvaa harkintaa, sillä kaikkeen vaikuttamistyöhön ei ollut mahdollista mennä mukaan.

Lisääntynyt palvelujen ja asioinnin siirtyminen verkkoon edellytti sekä asiakkailta että työntekijöiltä uuden oppimista. Tämä trendi näyttää voimistuvan entisestään, mikä vaatii työntekijöiltä entistä nopeampaa kouluttautumista uusiin työtapoihin. Sosiaalisen median verkostot edellyttävät liiton toimintojen siirtämistä myös virtuaalimaailman puolelle. Haasteina siinä ovat hyvin toimivan omakielisen vuorovaikutuksen toteutuminen ja viittomakielisen materiaalin jatkuva luominen. Se edellyttää palvelujen tuottamista sekä liiton osasto-, yksikkö ja tiimirajoja ylittävää yhteistä koordinaatiota, jossa tarvitaan vielä paljon kehittämistyötä.

Pitkään jatkuneiden talouden tasapainottamistoimien ohessa saattoi havaita merkkejä liiton siirtymisestä uuteen vaiheeseen muun muassa Koneen säätiön mahdollistaman korpus- ja kansalaissanakirjahankkeen ja suomenruotsalaisen viittomakielen elvytystä koskevan suunnittelun kautta. Liitto voi keskittyä jatkossa keskeisemmin perustehtäväänsä kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumiseksi, kun talousasiat on saatu kuntoon ja muut perustehtävän ulkopuoliset asiat on saatu karsituiksi.

Markku Jokinen
toiminnanjohtaja

Vuosikirja 2012 Palvelutoiminta

Sähköiset palvelut vaativat käytön opastusta

Kuurojen Liitto tekee vahvaa edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä monella eri tasolla ja rintamalla. Myös palveluosastolla erilaiset edunvalvonta- ja vaikuttamisprosessit ovat osa työtä. Aluetoiminnassa tehtiin sekä yksilöasiakkaiden oikeuksien valvontaan liittyvää työtä että yleistä yhteiskunnan palveluihin ja niiden saavutettavuuteen liittyvää työtä. Yhteistyökumppaneina tässä olivat sekä kuurojen yhdistykset että liiton muut asiantuntijat.

Joskus edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä riittää kuurojen tarpeiden selkeä esilletuominen. Joissakin kunnissa esimerkiksi terveydenhuollon ajanvarauksen takaisinsoittojärjestelmään tai taksien tilausjärjestelmään saatiin lisättyä tekstiviestimahdollisuus kun asiasta päättäville selvisi, että ilman sitä palvelut eivät ole kuuroille saavutettavia. Mutta valitettavasti on myös tilanteita, joissa sitkeäkään valistustyö ei tuota tulosta.

Kireä kuntatalouden tilanne heijastui selkeästi myös kuurojen palveluihin. Jyväskylän kaupunki päätti luopua tekstipuhelimina käytettävien tietokoneiden vuokraamisesta kuurojen käyttöön. Päätös johti erilaisten uusintahakemusten, oikaisuvaatimusten ja valitusten vyöryyn, joka työllisti aluetyöntekijöitä. Jyväskylän tilanteesta muodostui ennakkotapaus, jonka lopullinen ratkaisu tulee vaikuttamaan myös muihin kuntiin. Sekä kunnallisissa että muissa palveluissa erilaiset verkkopohjaiset järjestelmät lisääntyvät koko ajan. Alueyksikön työssä tämä näkyi asiakkaiden kasvavana tarpeena saada ohjausta sähköisten palveluiden käytössä. Tilanteeseen pyrittiin vastaamaan yksilötasolla työntekijöiden antamalla opastuksella, johon käytettävissä olevat resurssit kuitenkin olivat rajalliset. Joissakin tapauksissa onnistuttiin asiakkaalle saamaan kunnan päätös henkilökohtaiseen viittomakieliseen atk-opetukseen. Ryhmätasolla järjestettiin joitakin paikallisia tietokonekursseja ja yhdellä aluetoimistolla atk-taitojen vertaisopintoryhmä. Aluetyön omien etä- ja verkkopalveluiden kehittämistä jatkettiin. Kuvapuhelinyhteydet madalsivat joidenkin asiakkaiden kynnystä ottaa yhteyttä aluetyöntekijään myös ”pikkuasioissa”, eivätkä etäällä asuvat joutuneet enää ”keräämään” asioita henkilökohtaista tapaamista odottaessaan.

Alueyksikön kuntoutussihteeritoiminnassa aloitettiin aivan uudenlainen järjestöjen välinen yhteistyö, kun lokakuun alussa Rovaniemen kuntoutussihteerin tehtäviin yhdistettiin Suomen Kuurosokeat ry:n aluesihteerin tehtävät. Näin saatiin palvelujen jatkuvuus alueella turvattua sekä kuurojen että kuurosokeiden osalta. Tähänastisen kokemuksen perusteella ratkaisu vaikuttaa toimivalta, vaikka joitakin, lähinnä hallinnollisia menettelyjä joudutaan vielä hiomaan.

Toinen yhteistyöhanke oli yhdessä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa laadittu Mielenterveys- ja päihdestrategia. Siinä määriteltiin järjestöjen yhteinen mielenterveys- ja päihdetyön visio sekä sen tavoitteet, keinot ja toimijat.

Valtakunnallisella vanhusten viikolla järjestettiin eri kumppaneiden kanssa viisi viittomakielistä tapahtumaa eri puolilla maata. Tapahtumat olivat suosittuja. Myös Turussa järjestetyille senioripäiville osallistui iso joukko senioreita. Paikallisia seniorikerhoja varten järjestettiin koulutusta vertaisryhmien vetäjille.

 Päivi Lappi
palvelujohtaja

Vuosikirja 2012 Kehittämistoiminta

Vahvaa osaamista ihmisja kielellisten oikeuksien kysymyksissä

Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan 2011–2015 merkittiin tavoitteita viittomakielisten oikeuksien ja viittomakielten aseman kehittämisestä, ja näistä Kuurojen Liitto lähti heti liikkeelle. Eri ministeriöiden kanssa on käyty yhteistyöneuvotteluja siitä, kuinka nämä tavoitteet muutettaisiin konkreettisiksi toimenpiteiksi.

Oikeusministeriö käynnisti selvitystyön viittomakielilain säätämisen tarpeesta loppusyksyllä. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa keskusteltiin, kuinka viittomakielisten peruspalveluja voidaan entistä paremmin ja konkreettisemmin turvata. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on sovittu, että kartoitus viittomakielisistä oppilaista ja opetusjärjestelyistä toteutetaan lähitulevaisuudessa.

Perustuslaillisesta suojasta huolimatta suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen asema ei edelleenkään ole vahva, joten molempien kielten vahvistamiseksi on pohdittu erilaisia toimenpiteitä. Viittomakielisen yhteisön ja erityisesti julkisen hallinnon kielitietoisuutta on edistetty eri tavoin, kuten Viittomakielen päivällä, innostavilla kulttuuritapahtumilla, kuurojen kansainvälisellä viikolla ja muulla aktiivisella verkostoitumisella.

Kuurojen Liitto haki ja sai Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa rahoitusta Koneen Säätiön kieliohjelmasta suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen korpushankkeelle vuosille 2013–2015. Avustuksen myöntäminen on erittäin merkittävä päänavaus Suomen viittomakielten tutkimusinfrastruktuurin luomiselle. Samalla se mahdollistaa viittomakielisen yhteisön, kuurojen tai huonokuuloisten lasten perheiden ja viittomakieltä opiskelevien osallistamisen viittomakielten kehittämiseen ja käyttöön. Suomenruotsalaisen viittomakielen uhanalaisuuden vuoksi sille on tehty oma elvytyssuunnitelmansa, jolle etsitään rahoitusta.

Kuurojen Liitto on tuttuun tapaan ollut aktiivinen toimija kansainvälisissä konteksteissa. Pohjoismaissa keskustelut viittomakielisten, erityisesti lasten ja nuorten kielellisistä oikeuksista ja viittomakielten asemasta ovat olleet vilkkaita. Euroopan Kuurojen Unionin kanssa tehtiin myös yhteistyötä erityisesti viittomakielten aseman kartoituksessa ja saavutettavuuskysymyksissä. Kehitysyhteistyöhankkeissakin Suomi on ollut useaan otteeseen esillä ihmisoikeustyökysymyksissä.

Kevään yt-neuvottelujen tuloksena kansainvälisten asioiden yksikkö yhdistettiin viittomakieliyksikköön.

Kuurojen museo siirtyi 1.1.2012 alkaen Tampereen Työväenmuseo Werstaan alaisuuteen; yhteistyö mahdollistaa Kuurojen museolle uusia ulottuvuuksia erityisesti saavutettavuuden näkökulmasta.

Kaisa Alanne
kehittämisjohtaja
 

Vuosikirja 2012 Hallinto

Hallintokertomus

Kuurojen Liiton hallinto-osaston toimintaa on ohjannut vuodesta 2007 lähtien vuosittain vähentyneet tulot. Kuuden vuoden aikana liiton tulot ovat vähentyneet 1,4 milj. eurolla. Tästä huolimatta on liiton kulupuolta pystytty hallitsemaan niin, että vuodesta 2006 lähtien tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä. Niin myös viime vuonna.

Vuonna 2012 liiton tulot olivat 8,2 milj. € ja kulut 8,2 milj. €. Tilinpäätöksen tulos oli 23 835,32 € ylijäämäinen. Liitolla ei ollut korollista lainaa vuoden aikana. Liiton omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 37,1 %.

Vuoden aikana liiton kuluja jouduttiin supistamaan kaksilla yt-neuvotteluilla. Kevään ja syksyn yt- neuvotteluissa henkilökunnan määrää supistettiin yhteensä kahdeksalla toimihenkilöllä.

Liiton omistaman osakeyhtiö Sign Line Oy:n toiminta kääntyi tappiolliseksi vuoden 2011 aikana ja tappioiden odotettiin kasvavan vuonna 2012. Lisäksi Sign Linen talous ja liikevaihto olivat kasvaneet suuriksi suhteessa liiton toimintaan, joten mahdollisen suuren tappion maksaminen olisi vaarantanut liiton toiminnan jatkamisen. Tästä syystä Sign Linesta päätettiin luopua. Myyntihinnasta kirjattiin vuoden 2012 tulokseen myyntivoittoa. Syksyn yt-neuvottelut liittyivät Sign Linen myyntiin, sillä sen taloushallinto hoidettiin liiton talousyksikössä.

Vuoden aikana hallinto-osaston henkilökunnasta irtisanottiin viisi toimihenkilöä. Lisäksi hallinto-osastolle muodostettiin viisihenkinen sihteeritiimi. Osaston lähes kaikkien toimihenkilöiden työtehtävät organisoitiin vuoden aikana uudelleen.

Liiton yhdessä muiden järjestöjen kanssa omistama Kiinteistö Oy Valkea talo tuottaa palveluja talossa toimiville järjestöille. Vuoden 2012 suurimmat kehittämispanokset kohdistettiin ICT-järjestelmien ja ravintola- ja kokoustilojen palvelujen kehittämiseen. Hallinto-osasto oli vahvasti mukana uudistusten valmistelutyössä, kun liittojen yhteiset tietokonehankinnat ja atk-koulutuspalvelut kilpailutettiin hankintalain mukaisesti sekä siirryttiin Windows 7 käyttöjärjestelmään. Lisäksi Valkean talon ravintola- ja kokouspalveluiden tuottamisesta järjestettiin kilpailutus.

Liitto on mukana omistajana Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulussa Humak Oy:ssä. Humakin toimintaympäristössä tapahtui muutoksia, jotka vaikuttivat Humakin rakenteeseen ja toimintaan. Toimipisteiden lukumäärä vähenee yhdeksästä kuuteen, minkä johdosta työnjako toimipisteiden kesken organisoidaan osittain uudelleen. Humakin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ja hallinto siirtyvät Valkeaan taloon. Hallinto-osasto osallistui näiden muutosten valmistelutyöhön ja koordinoi tilojen remontoinnin uusiin toimintoihin paremmin sopiviksi.

Kuurojen Liitto on konserni, johon kuuluvat liiton lisäksi Kiinteistö Oy Valkea talo ja KL Support Oy. Konsernin tulot olivat 13,0 milj. € ja kulut 13,1 milj. €. Konsernitilinpäätös osoitti alijäämää 75 150,33 €. KL Supportin tulos oli alijäämäinen ja Kiinteistö Oy Valkean talon voitollinen.

Markku Torniainen
hallintojohtaja

Ladattavat tiedostot
Sivu päivitetty 9.5.2018