-A A +A

Vuosikirja 2015

  • Toiminnanjohtaja Markku Jokinen

Toiminnanjohtajan katsaus

Strategiakausi päättyi liiton 110-juhlavuoteen
Ladattavat tiedostot

Strategiakausi päättyi liiton 110-juhlavuoteen

Liiton toiminnassa vuosi 2015 merkitsi vuosien 2010 – 2015 strategisten tavoitteiden toteuttamisen loppuunsaattamista. Tämän lisäksi vuoteen mahtui paljon toimintaa sekä liiton rakenteitakin vahvasti ravistelevia asioita yhteistoimintaneuvotteluineen. Vuosi oli todella värikäs, tapahtumatäyteinen, raju, koskettava, haastava ja monenlaisia muutoksia sisältävä. 2015 on tähän asti vaativin ja haasteellisin vuosi työssäni liiton toiminnanjohtajana.

Strategiakaudella oikeuksien valvonnassa on tehty paljon tuloksia, vaikka työntekijäresurssit ovat olleet vaatimattomat. Huolellisen paneutumisen, viittomakielten kielipoliittisen ohjelman ja suunnitelmallisuuden avulla se on ollut onnistunutta. Lisäksi maailmallakin ainutlaatuisen eduskunnan viittomakielten verkoston sekä ministeriöiden, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden avulla perusoikeuksiamme koskevat tarpeemme ovat tulleet näkyviksi. Yhteisön jäsenten tietoisuus omista oikeuksistaan on vahvistunut.

Viestintä on digitalisoitumisen myötä kokenut strategiakaudella suuria muutoksia ja erityisesti viittomakielen käyttöön on panostettu. Sosiaalinen media on noussut vahvaan asemaan avaten yhä enemmän asiakasnäkökulmaa toimintaamme. Palautteiden kautta saamme tietoa liiton erilaisten toimintojen vaikutuksista ja hyödyistä viittomakielisten jokapäiväiseen elämään. Saavutettavien verkkopalvelujen luomiseen ja käyttämiseen kiinnitetään liiton uudessa prosessiorganisaatiossa yhä enemmän huomiota.

Suomen viittomakielisten ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisohjelma on yksi esimerkki viittomakielisten seniorien halusta ja tarpeesta saada viittomakielisiä palveluja yhdenvertaisesti muiden kansalaisten kanssa. Osallistuminen seniorien yhteisöllisiin tapahtumiin ja kursseihin on ollut runsasta, koska yhteiset kokemukset ja identiteetti on koettu voimaannuttaviksi.

Liiton osaamista arvostetaan edelleen maailmalla. Tämän osoittaa liiton vahva edustus kuurojen kansainvälisissä järjestöissä ja yhteistyöelimissä, joissa varsinkin nuorten edustus on ilahduttavan vahvaa.  Osaaminen on siirtynyt uudelle sukupolvelle. Kotiin tuomisina onkin usein paljon uusia ideoita ja oivalluksia oman toimintamme kehittämiseksi.

RAY:n avustusten määrän jatkuva aleneminen on tuonut suuria haasteita siihen miten liitto on pystynyt reagoimaan kuurojen yhteisön tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Tähän on varauduttava jatkossa selvittämällä erilaisia tulonlähteitä ja digitaalisuuden mahdollistamilla uusilla keinoilla ja työtavoilla. Positiivista on, että liitto saatiin velattomaksi jo strategiakauden puolessa välissä.

Toimintavuoden aikana katseet suunnattiin jo uusiin strategisiin tavoitteisiin vuoden 2016 toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Niitä työstettiin vielä kertaalleen uuden prosessiorganisaation näkökulmasta mm. RAY:n hakemusten teossa. Vanha organisaatio tuli tiensä päähän, koska asiakasnäkökulman eli viittomakieltä käyttävän ihmisen ja yhteisön visioiden ja tarpeiden haluttiin olevan vahvemmin se lähtökohta, josta liiton toiminta alkaa ja johon se myös palautuu yhä uudelleen.

Kuurojen maailmanliiton yleiskokous ja sitä seurannut maailmankongressi Istanbulissa oli vuoden suurin kuurojen kansainvälinen tapahtumakokonaisuus. Kongressin teema inhimillisen moninaisuuden vahvistamisesta keräsi kokoon 1312 kuuroa ja kuurojen alan asiantuntijaa 97 maasta. Kansainvälisten ja kansallisten yhteisten tapahtumien imu on edelleen osoitus yhteisömme voimasta ja yhteenkuuluvuudesta, joka vahvistunee lähivuosina sosiaalisen median ja digitaalisuuden suomien uusien keinojen avulla. Kuurot ovat aina olleet ensimmäisten joukossa kokeilemassa uusia visuaalisia viestintä- ja muita työkaluja osallistuakseen tehokkaammin ja yhdenvertaisemmin sekä yhteisölliseen että yhteiskunnalliseen elämään. Tämä on liittomme vahvuus jatkossakin.

Oikeuksien valvonta on useimmiten äärimmäisen pitkäjänteistä työtä, joka vaatii suurta kärsivällisyyttä pieniltä kieli- ja kulttuuriryhmiltä. Verkostoja ja kumppanuuksia sekä haettava että rakennettava, mutta pitkäaikainen työ palkitaan. 110 vuoden työn tuloksena meillä on vihdoinkin oma viittomakielilaki.

Markku Jokinen
toiminnanjohtaja

Kuurojen Liitto

Perustettu 1905
Jäsenyhdistyksiä 42
Jäseniä yhdistyksissä 4043

Julkaisu
Kuurojen lehti - Dövas tidskrift

Toimipaikat
- Keskustoimisto, Valkea talo, Haaga, Helsinki
- Aluetoimistot:  Jyväskylä, Joensuu, Helsinki, Kouvola, Kuopio, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa

Arvomme

  • Ihmisarvon kunnioittaminen
  • Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
  • Asiakaslähtöisyys
  • Luotettavuus
  • Yhteisöllisyys
  • Dynaamisuus

Missiomme
Kuurojen Liiton tehtävä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen.

Visiomme
Viittomakieli elää vahvana moniarvoisessa, monikielisessä ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kuurojen Liitto on alansa johtava etu- ja palvelujärjestö sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

 

Kuurojen Liiton vuosia 2010–2015 koskevat yhteiset strategiset tavoitteet

1) Liitto paneutuu tuloksekkaasti kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Sitä varten liitolla on tehokas edunvalvontajärjestelmä, joka toimii proaktiivisesti kieli- ja vammaispolitiikan sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan aloilla.

2) Liitolla on asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeisiin soveltuva selkeä ja ajantasainen viestintä- ja verkkopalvelujärjestelmä.

3) Alueellisista palveluista 30 % tuotetaan etä- ja verkkopalveluina. Erilaisia palveluja tuotetaan prosesseina yli osasto-, yksikkö- ja tiimirajojen.

4) Senioreille tarjotaan heidän toiveidensa mukaista virkistys- ja muuta toimintaa. Edunvalvonnan keinoin varmistetaan, että he saavat tarvitsemansa viittomakieliset palvelut. Toiminnan painopiste on paikallisella ja alueellisella tasolla.

5) Kuurojen Liitto on profiloitunut tunnetuksi ja tunnustetuksi kansainväliseksi osaajaksi.

6) Henkilöstön tehtävänkuvausten muuttamisella ja konsernin sisällä tehtävistä toisiin siirtymisellä pystytään reagoimaan joustavasti kuurojen yhteisön tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin.

7) Kuurojen Liiton konsernirakenne on eheä ja sen toiminnat ovat yhtenäisiä. Kuurojen Liitto on velaton vuonna 2013.

110-vuotiskampanjassa valloitettiin maata

Kuurojen Liitto vietti toimintavuonna 110-vuotisjuhlaansa; virallisesti juhlavuosi avattiin helmikuussa Viittomakielen päivän seminaarissa eduskunnassa.
  • 110-kuvakilpailun huikeaa kuvasatoa
  • Sukeltaja kaivoksen pohjassa 110-vuotislippu kädessä
    Kuvakilpailun voittajakuva
  • Puheenjohtaja Jaana Aaltonen Jämsänjokilaakson kuurojen järjestämässä 110-vuotisjuhlassa

Kuurojenyhdistykset järjestivät vuoden aikana useita juhlatilaisuuksia eri puolilla Suomea, suurella mittakaavalla juhlittiin muun muassa Jämsänjokilaakson kuurot ry:n kesäjuhlassa. Juhlavuosi näkyi läpi vuoden osana eri tapahtumia ja kakkukahveja juotiin aina Istanbulin maailmankongressia myöten.

Vuoden symbolina toimi juhlavuoden 110-tunnuslippu, lisäksi liiton verkkosivuilla järjestettiin 110-vuotiskuvakilpailu.  Kuvakilpailun taustalla oli kuurojen yhteisölle tärkeä runo, Albert Tallrothin Nuorten rukous, jossa kirjoitetaan paremmasta paikasta ikuisen onnen maasta lämpimästä. Yhteisössä maahan lämpimään onkin symboloinut parempaa tulevaisuutta, tasa-arvoa ja omaa paikkaa yhteiskunnassa. Kuvakilpailujen kuvissa maata ”valloitti” ja 110-vuotislippuja liehutti toistasataa yhteisön jäsentä. Kilpailun voittajaksi äänestettiin huikea sukelluskuva, jossa maailmaa valloitettiin veden kautta.

Sivu päivitetty 22.3.2016