4.12.2018

Kirjallinen kysymys viittomakielisten oikeuksien toteutumisesta maakunta- ja sote-uudistuksessa

  • eduskunnan täysistuntosali
    Kuva Hanne Salonen / Eduskunta
Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi ja Vihreiden Johanna Karimäki ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen viittomakielisten oikeuksien toteutumisesta maakunta- ja sote-uudistuksessa. Kansanedustajat esittävät kysymyksessä huolensa siitä, että näihin uudistuksiin liittyvät lakiehdotukset eivät huomioi viittomakielisten henkilöiden tarpeita ja kielellisiä oikeuksia.

Kansanedustajien Aila Paloniemen ja Johanna Karimäen 4.12.2018 hallitukselle jättämässä kirjallisessa kysymyksessä todetaan, että viittomakieltä käyttäviä tarkastellaan ainoastaan aistivamman näkökulmasta maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvissä lakiehdotuksissa. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä perustuslaissa puhutaan kahdesta eri ryhmästä; viittomakieltä käyttävistä ja aisti-ja puhevamman vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevista. Osa viittomakieltä käyttävistä kuuluu näihin molempiin ryhmiin. Tämä tulee huomioida kaikessa lainsäädännössä, jotta viittomakielilaki tosiasiallisesti toteutuu.

Mikäli viittomakieltä ei sisällytetä lakiehdotusten palvelujen kieltä koskeviin pykäliin, etenkin viittomakieltä käyttävien kuurojen, kuurosokeiden ja muiden kuulovammaisten potilasturvallisuus, itsemääräämisoikeus, oikeus hyvään hoitoon ja huolenpitoon sekä oikeus tietää esimerkiksi palveluihin liittyvistä vaihtoehdoista ei toteudu.

Kirjallisessa kysymyksessä kerrotaan, että sote-uudistuksen myötä ruotsin- ja saamenkielisten palveluiden kehittäminen on jo nousemassa maakuntien tehtäväksi. Vastaavasti on kehitettävä myös viittomakielisiä palveluita. Tarkoituksenmukaisinta olisi, että palveluiden koordinaatiota tukemaan perustetaan viittomakielisten, saamelaisten ja ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kansallinen tuki-, resurssi- ja kehittämiskeskukset.

Keväällä 2015 voimaan tulleen viittomakielilain yhteydessä eduskunta hyväksyi lausuman, jossa eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimiin viittomakieltä käyttävien oikeuksien toteutumiseksi koko maassa siten kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevassa lainsäädännössä on tarkoitettu. Paloniemi ja Karimäki kysyvätkin kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus aikoo huomioida, että viittomakielilain edistämisvelvoite toteutuu myös maakunta- ja sote-uudistuksessa? Entä miten YK:n vammaissopimuksen velvoitteet aiotaan viittomakielen osalta toteuttaa maakunta- ja sote- uudistuksessa?

Kirjalliseen kysymykseen tulee vastata 21 päivän kuluessa sen toimittamisesta valtioneuvostolle.

Hyödyllisiä linkkejä