1.4.2019

Kuurojen liikuntaa ja urheilua 27 vuoden ajalta

Juha-Matti Aaltonen on toiminut Suomen Kuurojen Urheiluliiton toiminnanjohtajana vuosina 1991-2018. Haastattelussa Aaltonen kertoo muun muassa uransa kohokohdista ja kuurojen urheilussa tapahtuneista muutoksista.

Juha-Matti Aaltosella on sekä haikea että positiivinen olo 27 vuoden työsuhteen päätyttyä. Kuurojen urheilu on lähellä hänen sydäntään.

– Kuurojen urheilu ansaitsee uusia näkemyksiä, uusia tuulia ja uutta verta jotta se pääsee eteenpäin, toteaa Aaltonen. 

Muutoksia kuurojen urheilussa

Aikojen saatossa kuurojen urheilu on muuttunut monella lailla. Suurimpana muutoksena Aaltonen mainitsee muun muassa huonokuuloisten tai sisäkorvaistutetta käyttävien ja puhuvien urheilijoiden määrän roiman kasvun. Hän toteaa, että se ei ole positiivinen tai negatiivinen asia, vaan heijastaa yhteiskunnan ja kuurojen yhteisön muutosta. 

Yhteiskunnallisen muutoksen myötä myös viestintä ja kuurojen urheilun näkyvyys ovat muuttuneet. Aaltosen uran alussa ei ollut sosiaalista mediaa, vaan viestintä tapahtui pääasiallisesti painettuna. Silloin kuurojen koulut toimivat oivana tiedotuskanavana – niissä tieto levisi tehokkaasti. Tänä päivänä kuurojen koulujen vähentyessä tieto on siirtynyt sosiaaliseen mediaan.

– Positiivista on se, että kuurojen urheilun näkyvyys on parantunut ja aktiivisella tiedotuksella toimintaan voidaan saada mukaan enemmän huonokuuloisia ja sisäkorvaistutteen käyttäjiä, toteaa Aaltonen.

Aaltonen mainitsee myös negatiivisia muutoksia. Tänä päivänä mitaleita ei enää irtoa niin helposti kuin kulta-aikoina. Nykyään urheiluleireille on yhä vähemmän osallistujia ja kuurojen SM-kisoja peruuntuu.

– Emme saa keskittyä liikaa näihin negatiivisiin asioihin, vaan meidän pitää ideoida, mitä uutta voimme tehdä, pohtii Aaltonen.

Suomi ja muu maailma

– Jos katsotaan Suomen kuurojen määrää ja sitä paljonko avustusta valtio myöntää, mielestäni olemme saaneet kohtuullisen hyvin avustusta vuosien ajan, sanoo Aaltonen. Hänen mukaansa Suomen pitäisi löytää enemmän urheilijoita ja nostaa tasoa.

Tämän vuoden avustusmäärä pysyi samana kuin edellisinä vuosina. Aaltonen tulkitsee tämän tarkoittavan, että valtio arvostaa kuurojen urheilun olemassaoloa. 

Esimerkiksi Puolassa, Turkissa, Venäjällä ja Bulgariassa kuurojen urheilua tuetaan avokätisesti. Muualla Euroopassa tuki on vähäisempää. Joidenkin maiden kuurojen urheiluliitoissa on vain yksi tai ei yhtään työntekijää. Joissakin maissa jokapäiväiseen liikuntatoimintaan ei löydy rahoitusta, mutta arvokisoja kyllä rahoitetaan, kertoo Aaltonen.

– Se on sellaista vanhanaikaista propagandaa, että mitalit kertoisivat jotain maasta, kun todellisuudessa elämä maassa voi olla kurjaa. Mitalit eivät kerro sitä, millä tolalla maan kuurojen urheilu oikeasti on, summaa Aaltonen.

Uran kohokohdat

Toiminnanjohtajan uransa aikana Aaltonen on ollut mukana monessa, joista mainittakoon esimerkiksi Ylläksen/Rovaniemen talvimaailmankisat vuonna 1995. Lisäksi kohokohtana on ollut Aaltosen pääsihteerin pesti EDSO:ssa eli Euroopan kuurojen urheiluliitossa.

– Kyse ei ole vain urheilusta, vaan siitä että kuurot arvostaisivat liikuntaa, omaa terveyttä ja hyvinvointia. Sitä kautta löytyvät ne, jotka ovat kiinnostuneita huippu-urheilusta. 

Tärkeimpänä kohokohtana Aaltonen mainitsee sen, että hän on saanut olla Suomen Kuurojen Urheiluliiton toiminnanjohtajana 27 vuoden ajan. 

Aaltosen tulevaisuuden suunnitelmat ovat edelleen auki, tällä hetkellä hän lataa akkujaan ja pohtii seuraavaa askeltaan.