21.12.2018

Ministeri vastasi kirjalliseen kysymykseen viittomakielisten oikeuksien toteutumisesta

  • eduskunnan täysistuntosali
    Kuva Hanne Salonen / Eduskunta
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on antanut vastauksensa kirjalliseen kysymykseen viittomakielisten oikeuksien toteutumisesta maakunta- ja sote-uudistuksessa. Sen mukaan viittomakieleen ja tulkkauspalveluihin liittyvät asiat on selvitettävä omana kokonaisuutena.

Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi ja Vihreiden Johanna Karimäki jättivät 4. joulukuuta hallitukselle kirjallisen kysymyksen viittomakielisten oikeuksien toteutumisesta maakunta- ja sote-uudistuksessa. Kansanedustajat esittävät kysymyksessä huolensa siitä, että näihin uudistuksiin liittyvät lakiehdotukset eivät huomioi viittomakielisten henkilöiden tarpeita ja kielellisiä oikeuksia. Lakiesityksissä tarkastellaan viittomakieltä käyttäviä ainoastaan aistivamman näkökulmasta, vaikka perustuslaissa puhutaan kahdesta eri ryhmästä: viittomakieltä käyttävistä ja aisti- ja puhevamman vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevista. Osa viittomakieltä käyttävistä kuuluu molempiin ryhmiin, mikä tulisi huomioida kaikessa lainsäädännössä, jotta viittomakielilaki tosiasiallisesti toteutuu.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon 18.12.2018 antamassa vastauksessa todetaan muun muassa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä ei ole ollut tarkoitus muuttaa voimassa olevia säännöksiä kielellisistä oikeuksista eikä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjän kielellisiin oikeuksiin liittyviä velvoitteita. Tästä syystä viittomakieleen ja tulkkauspalveluihin liittyvät asiat on syytä selvittää erikseen omana kokonaisuutenaan.

Vastauksessa tuodaan esille myös eduskunnassa niin ikään käsittelyssä oleva vammaispalvelulakia koskeva hallituksen esitys, joka vahvistaisi ministerin mukaan viittomakieltä käyttävien ja tarvitsevien henkilöiden oikeutta oman kielen käyttämiseen. Lakiehdotuksessa vammaisella henkilöllä on oikeus käyttää hänelle soveltuvaa kieltä ja kommunikointikeinoa ja häntä on tarvittaessa tuettava tiedon saannissa sekä oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa.

Tulkkauspalvelulain kehittämisestä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja tulkkauspalvelulain toimeenpanosta Kela, joka myös päättää tulkkauspalvelun järjestämisestä. Ministerin antaman vastauksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ja Kela ovat neuvotelleet tulkkauspalvelun muutostarpeista. Neuvotteluja on käyty erityisesti siitä, että palvelun järjestämistapana voisi olla muu kuin Kelan itse järjestämä palvelu tai kilpailutettava hankinta. Lakimuutosehdotus on tulossa Kelalta ministeriöön vuoden 2018 loppuun mennessä. 

Kirjallinen kysymys ja ministerin vastaus ovat kokonaisuudessaan luettavissa oheisista linkeistä.

Hyödyllisiä linkkejä