22.10.2019

Oikeuksienvalvontatiimin kuulumisia

Kuurojen Liiton oikeuksienvalvontatiimin syksy on ollut kiireinen. Tavoitimme erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlundin kertomaan, mitä asioita heillä on työn alla.

Hallitusohjelma
Viime kevään vaalien jälkeen tehdyssä hallitusohjelmassa mainittiin monessa kohdassa viittomakieliset. Oikeuksienvalvontatiimin tehtäviin kuuluu analysoida hallitusohjelmaa, pohtia, mitä toimenpiteitä on tulossa ja miten saavutetaan tavoitteet. Tässä työssä pitää huomioida sekä vammais- että kielinäkökulma.

SOTE-uudistus
Vaikka edellisen hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen suunnitelmat kaatuivat, joka tapauksessa on tulossa uusia ratkaisuja, ja tilannetta pitää seurata. Sosiaali- ja terveyspuolella viittomakielisten asioita katsotaan enimmäkseen vammaisnäkökulmasta. Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa myös vammaispalvelulain uudistaminen, joka myös keskeytyi hallituksen kaatumiseen. Nyt seurataan, miten tätä lakia lähdetään uudelleen työstämään. Vammaispalvelulaki vaikuttaa esimerkiksi viittomakielen kotiopetuksen saatavuuteen. Tällä hetkellä kotiopetuksen saaminen riippuu kuntien omista päätöksistä. Tavoitteena on muuttaa kotiopetuksen saanti sujuvammaksi.

Viittomakielilaki
Viittomakielilaki täyttää ensi vuonna viisi vuotta, eli nyt aletaan arvioida, miten laki on toiminut tähän asti ja mitä puutteita siinä on. Selvitetään myös, ovatko asenteet muuttuneet ja viranomaisten tietoisuus kasvanut. Lisäksi arvioidaan, onko oikeus käyttää viittomakieltä parantunut. Esimerkiksi viittomakielen kotiopetus ei ole tällä hetkellä saavutettava kaikille. Kun viittomakielilakia tehtiin, Kuurojen Liitto toivoi valvovaa toimielintä lain tueksi. Sitä ei ole tähän mennessä perustettu, mutta nyt hallitusohjelmaan on kirjattu viittomakieliasiain neuvottelukunnan perustaminen. 

Lokakuun aikana oikeuksienvalvontatiimi tapaa oikeusministerin sekä opetus- ja kulttuuriministerin.

Varhaiskasvatus ja perusopetus
YK:n vammaissopimuksen pohjalta katsottuna varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen oikeudet eivät ole vielä toteutuneet. Lisäksi esimerkiksi joiltakin coda-lapsilta on evätty viittomakielen opetus. Ongelmana on se, että vaikka laki ei kiellä viittomakielen opetusta, se ei myöskään määrää opettamaan viittomakieltä. Kokonaisuuden korjaaminen edellyttää, että myös varhaiskasvatuksessa turvataan viittomakielen saanti. Tästä asiasta on keskusteltu opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Saman ministeriön toimialaan kuuluu myös suomenruotsalaisen viittomakielen elvytys ja kielen tutkimuksen turvaaminen. Suomalaisen viitomakielen tutkimustehtävä on annettu Jyväskylän yliopistolle, mutta suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimuksessa vastuutahoa ei ole. 

Tulkkauspalvelu
Kuurot ovat oikeutettuja saamaan tulkkauspalvelua vamman perusteella, mutta silläkin saralla on ongelmia tulkkipulan takia. Tässä asiassa on alueellisia eroja, eikä vastuutaho ole aina selkeä. Milloin on viranomaisten ja milloin Kelan vastuu tarjota tulkkaus. Tulkkauspalvelukokonaisuus pitäisi katsoa läpi ja miettiä palvelua asiakkaan kannalta.

Saavutettavuus
Saavutettavuus käsittää esimerkiksi sähköiset palvelut verkossa. Onko palveluissa viittomakieliset käyttöohjeet? Voiko asiakas lähettää asiansa viittomakielisellä viestillä? Kuinka asiointi onnistuu, onko chattia? Tällaisissa asioissa pitää myös huomioida viittomakieliset. Sekä erityisesti ne viittomakieliset, joille verkkopalvelujen käyttö ei ole tuttua. 

Historian vääryydet -sovintoprosessi ja kielensuojelu
On edelleen auki, mikä ministeriö ottaa historian vääryydet -sovintoprosessin hoitaakseen. Ketkä ovat mukana prosessissa Kuurojen Liiton ja Suomen kuurojen historiaseuran lisäksi? Historian lisäksi on katsottava myös tulevaisuuteen viittomakielisten lasten kielensuojeluohjelman muodossa. Viittomakielisen yhteisön on oltava mukana turvaamassa lasten viittomakielinen ympäristö.

Oikeuksienvalvontatiimissä riittää työtä monenlaisten aiheiden parissa. Tiedotamme jatkossa lisää, kun tulee uutisia tai edistysaskeleita.