13.2.2020

Viittomakielen päivän juhlaseminaarissa painavaa asiaa

  • viittomakielen päivän yleisö
    Viittomakielen päivän juhlaseminaarin yleisöä
  • kansanedustaja Sarkomaa
    Kansanedustaja Sari Sarkomaa
  • viittomakielisen perheen vanhempi Maija Koivisto
    Viittomakielisen perheen vanhempi, väitöskirjatutkija Maija Koivisto
  • kansanedustaja Mäkisalo-Ropponen
    Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen
  • Kielineuvonta
    Kielineuvonta
  • Paneelikeskustelu
    Paneelikeskustelu
Juhlaseminaarissa iloittiin hallitusohjelman kirjausten etenemisestä. Tulossa on muun muassa viittomakieliasian neuvottelukunta ja viittomakielibarometri 2020. Myös eduskunnan viittomakielten verkosto käynnistää taas toimintansa. Samaan aikaan monesta puheenvuorosta nousi esille huoli viittomakielisten lasten ja perheiden tilanteesta.

Viittomakielen päivän 12.2.2020 juhlaseminaarin avasivat liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen ja johtaja Kaisa Alanne, jotka toivottivat kaikki tervetulleiksi 11. kertaa vietettävän Viittomakielen päivän juhlaseminaariin. Alussa kuvattiin myös yli 100-päinen yleisö viittomassa yhdessä ”Hyvää viittomakielen päivää”, katso video oheisesta linkistä.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoi omassa osuudessaan ilouutisen: eduskunnan viittomakielinen verkosto käynnistää pienen tauon jälkeen taas toimintansa. Verkosto pyrkii vaikuttamaan viittomakielen aseman edistämiseksi esimerkiksi tapaamalla ministereitä ja Kelan edustajia. Sarkomaa kiitti Kuurojen Liiton ja verkoston vahvaa yhteistä vaikuttamistyötä, jonka tulokset näkyvät nyt hallitusohjelmassa. Sarkomaa nosti erityisesti esille hallitusohjelman kirjaukset valtiollisesta sovintoprosessista kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista, viittomakieliasiain neuvottelukunnan perustamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Äidin puheenvuoro viittomakielisten lasten oikeuksista

Väitöskirjatutkija ja viittomakielisen perheen äiti Maija Koivisto kertoi omassa puheenvuorossaan viittomakielisen perheen arjesta äidin näkökulmasta; paljon on vielä töitä tehtävänä.  Koiviston mukaan viittomakielisiä palveluja ei käytännössä juuri ole. Lasten kielellistä kehitystä ei edelleenkään tueta riittävästi ja tilanne vaihtelee paljon eri kunnissa.

Koivisto totesi myös, ettei tulkkauspalvelu ratkaise kaikkia asioita. Omakielinen tiedonsaanti ja vuorovaikutus on tärkeää; tulkkauksen kautta välitettyyn viestiin tulee herkästi erityisesti lasten kohdalla väärinkäsityksiä. Koivisto kiitti Vikke-hanketta, jonka kautta tullaan samaan tietoa viittomakielisten lasten kehityksestä, lisätietoja Vikestä oheisesta linkistä.

Lisää suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkeja

Lehtori Liisa Halkosaari Humakista kertoi suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelmasta Livs – Lev i vårt språk. Kaksivaiheinen hanke käynnistyi vuonna 2015 ja nyt on tulossa päätösseminaari, lisätietoja oheisesta linkistä.

Halkosaaren mukaan elvytystyö on vaatinut monen eri tahon yhteistyötä. Mukana ovat olleet muun muassa Finlandssvenska Teckenspråkiga rf ja Kuurojen Liitto. Livs ei ole pelkkä tulkkikoulutus, mutta hankeen kautta suomenruotsalaisten tulkkien määrä on noussut vähintään 50 %. Osana hanketta on yhteistyössä Kuurojen Liiton kanssa toteutettu sanakirjatyötä ja kielineuvontaa.

Halkosaari muistutti, että suomenruotsalaisen viittomakielen elvytystyö ja kielentutkimus tulee resursoida myös jatkossa. Lisätietoja Livs-hankkeesta oheisista linkeistä.

Hallitusohjelman kirjaukset etenevät

Oikeusministeriöstä paikalla olivat hallitussihteeri Maija Iles ja erityisasiantuntija Vava Lunabba, joiden aiheena oli viittomakieli hallitusohjelmassa sekä viittomakielisten oikeuksien seuranta. Ileksen mukaan hallitusohjelma on poikkeuksellisen hieno viittomakielisten näkökulmasta. Hallitusohjelmassa on useita viittomakieltä koskevia kirjauksia, joista yksi koski viittomakielet huomioivan kielipoliittisen ohjelman laatimista. Ohjelman painopisteitä on nyt kartoitettu alustavasti yhdessä eri ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa. Valtiollinen sovitusprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista on myös hieman edennyt. Suunnitelmissa on käynnistää prosessi yhteisöä osallistavalla tutkimushankkeella, johon nyt haetaan rahoitusta. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa sovintoprosessin jatkotyölle.

Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti oikeusministeriö perustaa laaja-alaisen viittomakieliasian neuvottelukunnan arvioimaan viittomakielilain ja viittomakielisten perusoikeuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutumista. Tulossa on myös viittomakielibarometri 2020: barometrissä kartoitetaan viittomakielten näkökulmasta kielellisiin oikeuksiin ja kielioloihin liittyviä kysymyksiä. Barometrin tulokset julkaistaan syksyllä 2020 ja ne tulevat olemaan keskeinen tietolähde hallituksen seuraavan kielikertomuksen valmistelussa.

Sosiaali- ja terveysministeriön vastuualueeseen kuuluu puolestaan kirjaus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lainsäädännön päivitystarpeiden selvittämisestä viittomakielilain ja YK:n vammaissopimuksen mukaiseksi. Tämä työ käynnistyy selvittämällä viittomakielisten lasten määrä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.         

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen kertoi olevansa erittäin vaikuttunut Kuurojen Liiton pitkäjänteisestä vaikuttamistyöstä, myös kansainvälisillä foorumeilla. Mäkisalo-Ropponen toi esille, että vaikka viittomakielisten kielellisiä oikeuksia turvaa perustuslaki ja viittomakielilaki, ongelmana on edelleen, että monet viittomakielisten palveluja ja oikeuksia koskevat lait ja asetukset on hajautettu muuhun lainsäädäntöön. Hallitusohjelmassa on kiinnitetty tähän huomiota, ja nyt on tärkeää seurata ja aktiivisesti ajaa lainsäädännön päivitystä. Mäkisalo-Ropponen muistutti myös, että asenteita muutetaan kohtaamalla, keskustelemalla ja oikealla tiedolla. Hän toivoi tuleviin kuntavaaleihin runsaasti viittomakielisiä ehdokkaita.

Erityisesti huolissaan Mäkisalo-Ropponen kertoi olevansa CODA-lasten tilanteesta ja onkin tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen. Lisätietoja kirjallisesta kysymyksestä oheisesta linkistä.

Kielineuvonnasta apua viittomakielen käyttäjille ja opiskelijoille

Kuurojen Liiton uudesta palvelusta, kielineuvonnasta, olivat kertomassa Tomas Uusimäki, Janne Kankkonen, Maria Andersson-Koski ja Leena Savolainen. Kielineuvontapalvelu käynnistyi syyskuussa 2019 ja se vastaa moninaisiin suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä koskeviin kysymyksiin. Palveluun on tullut ensimmäisen neljän kuukauden aikana hieman alla sata yhteydenottoa, sen lisäksi kielineuvonnan oma Facebook-ryhmä on ollut varsin suosittu. Lisätietoja liiton kielineuvosta oheisesta linkistä.

Lasten kasvu viittomakielisiksi

Ohjelmassa oli myös paneelikeskustelu, ja panelistit pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumista, Lena Wenman Finlandssvenska Teckenspråkigasta, opettaja Jaana Keski-Levijoki ja tutkijatohtori Laura Kanto Jyväskylän yliopistosta keskustelivat Kuurojen Liiton puheenjohtaja Jaana Aaltosen johdolla hallitusohjelmasta ihmisoikeuksien ja lasten oikeuksien näkökulmasta. Panelistit pohtivat muun muassa, miten lapsi voi kasvaa viittomakieliseksi. Vanhemmat eivät aina saa tietoa ja palveluista pitää jatkuvasti taistella. Yhteiskunnan palvelukokonaisuus ei riittävästi huomioi viittomakielisiä lapsia; jos haluaa antaa lapselleen viittomakielen, pitää olla koko ajan vaatimassa ja moni vanhempi uupuu.

Edelleen monet lapset jäävät yksin ilman omakielisiä aikuisia tai kavereita. Myös Vikke-hankkeen kautta on saatu huolestuttavia viestejä vanhemmilta. Lakeja on, mutta liikaa on jätetty kuntien harkinnan ja hyvän tahdon varaan. Onnistumisiakin on. Niissä palveluissa, joissa viittomakieli on otettu osaksi perustoimintaa (kuten esim. kaksikielisessä opetuksessa), on saatu hyviä kokemuksia. Näiden hyvien mallien pitäisi monistua kaikkialle Suomeen. 

Seminaarissa jaettiin myös vuoden viittomakieliteko 2019 -tunnustuspalkinto sekä kunniamaininta. 

Juhlaseminaarin tallenne on katsottavissa Kuurojen Liiton YouTube-kanavalla.

Hyödyllisiä linkkejä