• Aika digittää hanke

Aika digittää -hanke tuotti uusia viittomakielisiä verkkosisältöjä

Elokuussa 2017 päättyneessä Aika digittää -hankkeessa järjestettiin nuorille mediavaikuttamisen työpajoja, tarjottiin virtuaalista läksytukea sekä tuotettiin uusia verkkosisältöjä selkokielellä ja suomalaisella viittomakielellä.
Hyödyllisiä linkkejä

Hankkeen kohderyhmänä olivat 15–29-vuotiaat erilaiset kieli- ja kulttuurivähemmistöt, näkö- ja kuulovammaiset, kehitysvammaiset sekä muut erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja heidän kanssa työskentelevät eri alojen ammattilaiset.

ESR-rahoitteisen hankkeen toteuttivat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kouvolan kaupunginkirjasto, Mikkelin kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry.

Hankkeen aikana kehitettiin uudenlaisia digitaalisuutta hyödyntäviä menetelmiä mediataitojen oppimiseen sekä itsensä ilmaisemiseen. Menetelmiin voi tutustua käytännönläheisessä oppaassa AIKA DIGITTÄÄ – Menetelmiä ja näkökulmia erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen. Opas löytyy hyödyllisistä linkeistä.

Viittomakielisen tiedon tarve on suuri

Humak on tuottanut hankkeessa viittomakielisiä videoita muun muassa Mikkelin ja Kouvolan kaupunginkirjastolle, Mediakasvatusseuralle ja Kuopion kaupungin nuorisopalveluille. Videoita pääsee katsomaan hyödyllisistä linkeistä.

”Tiedon saaminen suomalaisella viittomakielellä on edelleen poikkeus. Tämä vähentää mahdollisuutta yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Kieli ei saisi olla este osallistumiseen”, totesi projektipäällikkönä toiminut Juha Oksanen. Nykyisin Kuurojen Liiton aluetyöntekijän pestiä Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa hoitava Oksanen toimi pitkään Humakissa lehtorina.  

Oksasen mukaan tarvitaan eri-ikäisille räätälöityjä viittomakielisiä tietopaketteja, esimerkiksi seksuaalikasvatuksesta, sosiaalisen median pelisäännöistä sekä ura- ja työelämävalmennuksesta. Nuoren elämässä on useita siirtymävaiheita, jolloin tietoa pitäisi olla tarjolla helposti saavutettavassa muodossa. Samaan aikaan pitäisi pohtia, miten digitaalisten palveluiden vahvistuessa huomioidaan erilaiset kielet ja osallistumismahdollisuudet.

”Chat-palvelut voivat antaa nopeasti vastauksia tietoa etsiville nuorille, mutta ne perustuvat kirjoitettuun suomen kieleen. Tästä syystä esimerkiksi nuorisopalveluista tulisi tuottaa viittomakielisiä sisältöjä. Etenkin ohjaamojen työtä sekä etsivää nuorisotyötä voitaisiin avata myös viittomakielisille nuorille. Visuaalisuuden vahvistaminen ja esimerkiksi Instagramin tehokas käyttö voisi avata monia palveluita niin huonokuuloisille kuin kuuroille nuorille”, sanoo Oksanen.

Viittomakielisessä mediapajassa harjoiteltiin digitarinan tekemistä

Keväällä 2017 hanke järjesti kaksi viittomakielistä mediavaikuttamisen pajaa Kuurojen kansanopistossa. Pajaan osallistui lähes 20 maahanmuuttajataustaista nuorta kuuroa. Viittomakielisessä mediapajassa harjoiteltiin digitarinan käsikirjoittamista ja kuvaamista. Digitarinoiden aiheina olivat usein oma elämä ja kokemukset uudesta kotimaasta.

”Nuorten kuvaamista videoista välittyvät hyvin kokemukset ja tunteet, joita he käyvät läpi. Olisi kiinnostavaa päästä kehittämään uudenlaisia digitaalisia sisältöjä itsensä ilmaisemiseen yhdessä suomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten kuurojen nuorten kanssa. Monet sosiaalisen median välineet avaavat uusia keinoja osallisuuden luomiseen ja vaikuttamiseen”, kertoo pajaan osallistunut hanketyöntekijä, Humakin lehtori Hanna-Kaisa Turja

Teksti Hanna-Kaisa Turja, Humak
Kuva Ville Eerikäinen, Xamk