20.12.2017
Markku Jokinen, Toiminnanjohtaja, Kuurojen Liitto ry

2017 on ollut ristiriitaisten tunteiden vuosi

Kuluva vuosi on tuonut mukanaan sekä isoja onnistumisia että aivan uudenlaisia haasteita, bloggaa Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen.

Vuosi 2017 lähenee loppuaan ja nyt on hyvä hetki pysähtyä miettimään, mitä se piti sisällään. Vuoteen on mahtunut hienoja onnistumisia, mutta samalla eteen on tullut aivan uudenlaisia haasteita. Mielikuva tästä vuodesta on siis aika ristiriitainen, mutta ehkä se kuuluu tähän työhön!

Yksi isoista onnistumisista oli se, että 112-hätätekstiviesti toteutui vihdoin viimein. Sen puolesta ehdittiin kamppaillakin jo noin 25 vuotta. Aika uskomatonta! Seuraavaksi tavoitteeksi voidaankin ottaa sitten se, että hätäilmoituksen voisi tehdä viitotulla viestillä. Katsotaan, miten tämä asia lähtee eteenpäin.

Toinen yhteinen hankkeemme oli Kuurojen Liiton Suomi100-kampanja Koko Suomi viittoo. Se keräsi upealla tavalla näkyvyyttä sekä suomalaiselle että suomenruotsalaiselle viittomakielelle. Viitottu Maamme-laulu levisi somessa, ja kampanjan päätteeksi Helsingin tuomiokirkon portaille kokoontui iso joukko viittojia. Siitä jäi todella hyvä fiilis!

Kelan tulkkauspalvelun kilpailutus herätti voimakasta vastustusta.

Vuoden haasteista varmasti suurin oli Kelan tulkkauspalvelun kilpailutusprosessi. Kilpailutus nosti valtavan ryöpsähdyksen vastalauseita, keskustelua ja kritiikkiä. Tulkkauspalvelun käyttäjissä heräsi voimakas kansalaisaktiivisuus asian korjaamiseksi. Rinnakkain heidän kanssaan olemme pyrkineet korjaamaan sen, mitä korjattavissa on. Tämä kamppailu jatkuu edelleen.

Toinen suuri kokonaisuus on ollut sote-uudistus ja maakuntauudistus. Uudistukset vaikuttavat kauaskantoisesti jokaisen meidän elämään, mutta viittomakielisten asioita on alettu huomioimaan kovin myöhäisessä vaiheessa. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vasta äskettäin ensimmäiset tiedot sote-uudistuksesta viittomakielellä. Monelta kuurolta puuttuukin tietoa siitä, mistä sote-uudistuksessa oikein on kyse. Nyt yritämme kiriä tuota tietovajetta kiinni.

Kuurojen arjessa vielä monia esteitä

Isojen uudistusten keskellä ei pidä unohtaa arjen tasoa. Kuurojen Liitto edistää työssään myös monia tavallisen ihmisen jokapäiväiseen elämään vaikuttavia asioita.

Yksi tärkeimmistä on kuurojen lasten tilanne. Kuurojen koulujen määrä on vähentynyt ja kuurot lapset ja nuoret asuvat eri puolilla Suomea. Kuuro lapsi jää usein yksin eikä oikeus viittomakieliseen ympäristöön toteudu riittävästi. Myöskään kuurojen lasten perheet eivät välttämättä saa viittomakielen opetusta. Lääkärinlausunnoilla evätään oikeus viittomakielen opetukseen, ja jälleen lapsi jää ilman viittomakielistä vuorovaikutuspohjaa.

Suomen satavuotisteemana oli Yhdessä. Se pätee myös muihin vuosiin.

Kuurojen ikääntyneiden määrä puolestaan kasvaa nopeasti. Jos iäkäs kuuro sairastuu ja joutuu sairaalaan, hän jää helposti yksin. Hoitohenkilökunta ei välttämättä osaa kommunikoida hänen kanssaan eikä ole ollenkaan itsestään selvää, että hän saisi tulkkauspalvelua sairaalan eri tilanteisiin. Silloin kuuro vanhus jää aivan yksin. Tätä ei saa päästää tapahtumaan.

Kuurot kamppailevat edelleen myös työelämässä. Työhaluja olisi, mutta monen työnsaanti tyssää edelleen ennakkoluuloihin eikä kuuroa palkata töihin.

Miten näitä arkisia ongelmia oikein saadaan ratkottua? Yhdessä. Sinä ja minä, me kaikki yhdessä.

Suomen satavuotisjuhlavuoden teema oli Yhdessä – mutta se koskee myös muita vuosia kuin tätä.

Yhteistyötä tekemällä menestymme!

Markku Jokinen
toiminnanjohtaja
Kuurojen Liitto ry.

Kommentit (0)