20.2.2017
Laura Pajunen, , Kuurojen Liitto ry

Kuntien pitää antaa viittomakielisille saavutettavuustakuu

Kuntavaalit järjestetään 2017 huhtikuussa. Tavalliset äänestäjät ovat nyt sekavassa tilanteessa: mistä kuntavaaleissa on oikein kyse? Sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) siirtyessä maakunnille vuonna 2019 kuntien rooli ja tehtävät ovat muuttumassa – mitkä asiat jäävät kuntien päätettäviksi? Onko viittomakieli huomioitu riittävästi sote-uudistuksessa?

Kuurojen Liitto on julkaissut omat kuntavaaliteesinsä yhdistyshuoneessa. Teesejä on yhteensä kymmenen kappaletta. Teeseissä lanseerataan ajatus saavutettavuustakuusta. Tällä kannustetaan kuntia arvioimaan palvelunsa yhdessä viittomakielisten kuntalaistensa kanssa. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun isot muutostyöt ovat käynnissä. Esimerkiksi 70 % viittomakielisistä kokee, etteivät oman terveysaseman työntekijät tiedä riittävästi kuuroista ja viittomakielisistä. Palveluissa – varhaiskasvatuksessa, opetuksessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, vammaispalveluissa, vanhustenhuollossa ja asiointipalveluissa – on edelleen paljon kehitettävää. Viranomaiset tekevät usein päätöksiä puutteellisilla tiedoilla, eivätkä he tunne riittävän hyvin viittomakielisten tarpeita.

Kestämätöntä on myös se, jos palvelut perustuvat kuuloon, kuten esimerkiksi takaisinsoittopalvelut. Aina täytyy olla vaihtoehtoinen mahdollisuus olla yhteydessä tekstiviestillä, sähköpostilla, kuvayhteydellä tai pikaviestimin.

Joskus sairaaloissa on jouduttu vaaratilanteisiin, kun viittomakielen tulkki on jätetty tilaamatta.

Tulkkauspalvelu nousee palveluiden järjestämisessä väistämättäkin esille. Kuntatasolla on yllättävän paljon ongelmia tulkkauksen järjestämisessä. Toimijoille on usein epäselvää jopa se, milloin tulkin tilaaminen ja maksaminen on viranomaisen tehtävä, ja milloin tulkin tilaa asiakas ja maksaa Kela.  Esimerkiksi pitkäaikaisessa sairaalahoidossa on ilmennyt vakavia tilanteita, kun viittomakielen tulkki on jätetty tilaamatta.

Toisaalta aina ei pelkkä tulkkauskaan riitä.  Esimerkiksi lapset, mielenterveyspotilaat ja vanhukset tarvitsevat usein viittomakielentaitoisia ammattilaisia, jotka kommunikoivat asiakkaan äidinkielellä. Tarvitaan siis myös uudenlaisia omakielisiä palveluita, jotka tuotetaan suomalaisella tai suomenruotsalaisella viittomakielellä.

Alueellinen asiantuntemus löytyy kuurojenyhdistyksiltä

Viittomakielisten osallisuus päätöksenteossa ja mahdollisuus saada tietoa omalla äidinkielellään on avain onnistumiseen - viittomakielinen yhteisö täytyy pitää kehittämistyön ytimessä. Osallistaminen on myös tärkeä virstanpylväs YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevassa sopimuksessa. Kuurojen yhdistykset ovat yhteisön omia kotipesiä, ja niistä löytyykin alueellinen asiantuntemus, jota myös kunnat ja maakunnat voisivat hyödyntää entistä enemmän.

Kuurojen Liitto kannustaa yhdistyksiä mukaan kuntavaalikampanjointiin. Yhdistykset voivat järjestää vaalipaneeleita tai muita tilaisuuksia ja kutsua kuntavaaliehdokkaita ja virkamiehiä yhdistykselle keskustelemaan alueen palveluista ja saavutettavuustakuusta. Kannattaa käyttää Kuurojen Liiton materiaaleja hyväksi näissä tilaisuuksissa. Lisätietoja löytyy Kuurojen Liiton yhdistyshuoneesta, jonne avataan kuntavaaleja koskeva sivu.  Kannattaa siis seurata, osallistua - ja ennen kaikkea äänestää!

Laura Pajunen
johtaja

Netta Keski-Levijoki
järjestöohjaaja

Hyödyllisiä linkkejä

Kommentit (0)