3.5.2016
Helena Torboli, Johtaja, Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuripäivät on nuoruuden lähde

Kuurojen valtakunnallisia kulttuuripäiviä on järjestetty vuodesta 1956 saakka. Nuorten alulle laittama kulttuuritapahtuma juhlii toukokuun lopussa kuusikymppisiään!

Teillä monilla on varmasti lämpimiä muistoja ensimmäisistä kulttuuripäivistä tai myöhemmiltä kerroilta, kun olette olleet mukana kilpailuesityksissä, yleisönä tai vapaaehtoistöissä. Muistoista löytyy eri paikkakunnilla järjestettyjä kulttuuripäiviä, mieleen jääneitä ohjelmia, mielenkiintoisia teemoja, kilpailusääntöjen muutoksia ja niin edelleen.

Kulttuuripäivät on viittomakieliselle yhteisölle muutakin kuin pelkkä kulttuuritapahtuma. Ensimmäisten kulttuuripäivien aikaan tapahtumalle määriteltiin neljä tavoitetta: kuurojen sivistystason kohottaminen, taiteellisten taipumusten esiintuominen, ryhtiliikkeen aikaansaaminen ja nuorison kasvattaminen. Kaikki neljä ovat yhä kiinnostavia tänä päivänä. Kaikkein eniten pidän kuitenkin nuorison kasvattamisesta.

Kuurojen kulttuuripäivät tarjoaa mahdollisuuden sukupolvien kohtaamiseen sekä välineitä viittomakielisen identiteetin rakentamiseen.

Kulttuuripäivät saivat alkunsa nuorten aktiivisuudesta. Myöhemmin tapahtuma on laajentunut valtakunnalliseksi kaikenikäisten tapahtumaksi. Edelleen lapset ja nuoret osallistuvat innolla kulttuuripäivien esityksiin. Kulttuuripäivillä eri sukupolvilla on mahdollisuus kohdata ja vaihtaa kokemuksia. Nuoret saavat vanhemmilta sukupolvilta kieli- ja kulttuurimallin, vanhemmat näkevät uusia tuulia ja voivat muistella omia nuoruusvuosiaan uusia sukupolvia seuratessaan.

Nuoret vievät myös kulttuuripäiviä eteenpäin. Toissa vuonna Tampereen kulttuuripäivien teema olikin ”Riko rajoja”. Jokainen uusi sukupolvi tuo mukanaan halun kokeilla uutta ja rikkoa rajoja.

Kielellisellä identiteetillä on iso merkitys kuurojen kulttuuripäivillä. Maija Koivisto on tutkinut vuonna 2010 pro gradu-työssään viittomakielisen yhteisön kieli-identiteetin muutoksia. Tutkimuksessa kulttuuripäivien tuolloin 50-vuotiaalta taipaleelta löytyikin selviä muutosvaiheita. Kielikysymyksillä on ollut vahva vaikutus nuorten näkökulmiin. Kuurojen kulttuuripäivät on eräänlainen peili viittomakielisen yhteisön kulttuurille.

Kuurojen kulttuurista alettiin puhua enemmän 1970 –luvun lopussa. Kuuurojen kulttuurpäivät olivat siis tavallaan edellä aikaansa ottaessaan sanaparin käyttöön jo 50-luvulla. Yhteiskuntatutkimuksessa määritellään, että kulttuuri on se, joka erottaa yhden ryhmän toisista. Kulttuuri myös rakentaa identiteettiä. Voidaan siis sanoa, että kuurojen yhteisöä on osaltaan rakennettu kulttuuripäivien kautta.

Haluan onnitella vielä kerran 60-vuotiasta kulttuuritapahtumaa! Nähdään pian Mikkelissä!

Helena Torboli

Helena Torboli on pitkän linjan kulttuurivaikuttaja kuurojen yhteisössä.

Hyödyllisiä linkkejä

Kommentit (0)