20.4.2016
Pirkko Selin-Grönlund, Erityisasiantuntija (kielelliset oikeudet; päivähoito, opetus), Kuurojen Liitto ry

Kuurot ja kohtuulliset mukautukset

Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen totesi äskettäin blogissaan, että kuurot ovat sekä kieli- että vammaisryhmä. Tämä sama linjaus näkyy myös viime vuonna voimaan tullessa uudessa yhdenvertaisuuslaissa. Syrjintä on kiellettyä sekä kielen että vamman perusteella, mutta niin sanotut kohtuulliset mukautukset arvioidaan vamman perusteella.

Olen ollut jo 30 vuotta tekemisissä tulkkipalvelun kehittymisen kanssa. Viimeisten viiden-kuuden vuoden aikana työni on painottunut viittomakielisten kielellisiin oikeuksiin. Sellaisista ei 80-luvulla työtä aloittaessani ollut tietoa – tai oikeastaan oli, mutta siitä puhuttiin eri käsittein.

Leimallista keskustelulle on koko ajan ollut se, onko viittomakieltä käyttävä kuuro vammainen vai kieli- ja kulttuuriryhmän jäsen. Kielitietoisuus on lisääntynyt niin paljon, että osa tästä yhteisöstä samaistuu vahvemmin nimenomaan kieli- ja kulttuuriryhmäksi, kielivähemmistöksi. Maamme palvelujärjestelmä kuitenkin näkee viittomakieltä käyttävät kuurot enimmäkseen vammaisryhmänä. Tämä alkaa ehkä vähitellen muuttua, kun YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista tulee voimaan (toivottavasti tänä kesänä). Vammaissopimushan nostaa myös viittomakielen voimakkaasti esiin.

Viittomakieliset kuurot ovat molempia, sillä nämä kaksi näkökulmaa (vamma ja kieli) kulkevat rinnakkain. Meillä viittomakielisyys on tunnistettu kuitenkin todella hyvin, siitä todistaa uusi viittomakielilaki. Vähitellen toivomme muutoksia myös muihin niin sanottuihin erityislakeihin.

Yhdenvertaisuuslaki linjassa YK:n vammaissopimuksen kanssa

Viime vuonna voimaan tullut yhdenvertaisuuslakimme näkee asian hyvin samansuuntaisesti kuin YK:n yleissopimus. Yhdenvertaisuuslaissa kieli mainitaan yhtenä uutena syrjintäperusteena, samoin vamma. Yhdenvertaisuuslain 15 § mainitsee kohtuulliset mukautukset, joilla edistetään vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. Kohtuulliset mukautukset olen nähnyt viitottavan kahdella eri tavalla SOPIVA tai VERTAILTU, ARVIOITU.* Kohtuullisuus tarkoittaa siis sitä, että on ARVIOITAVA, millaisesta vammasta on kyse ja millaisia konkreettisia toimenpiteitä vammasta aiheutuu, mitkä toimenpiteet ovat SOPIVIA. Näitä arvioidaan suhteessa siihen, minkä kokoisesta esimerkiksi virastosta, oppilaitoksesta, työpaikasta tai vaikkapa kaupasta on kyse.

Tulkkauspalvelua tarjotaan henkilön äidinkielellä, mutta sen juuret ovat kuulovammaan perustuvassa palvelussa.

Kuuron kohdalla kohtuullinen mukautus voi olla vaikkapa tulkkauksen käyttäminen tai visuaalisten laitteiden lisääminen jonnekin: hyviä esimerkkejä ovat palvelupisteen vuoronumerotaulu, työpaikan ovikellon vilkkuvalo tai kannettava värinään perustuva hälytin. Tulkkauspalvelua tarjotaan henkilön äidinkielellä, mutta sen juuret ovat kuulovammaan perustuvassa palvelussa – viittomakielelle tulkkaaminen on sen vuoksi kohtuullinen mukautus vamman vuoksi, vaikka se mielletään myös kieli- ja kulttuuriryhmän tarvitsemaksi palveluksi.

Siksi tulkkauspalvelun käytön kieltäminen on syrjintää vamman, ei kielen perusteella. Tämä kannattaa muistaa esimerkiksi silloin, jos opiskelussa tai työpaikalla tai jo opiskelu- tai työpaikkaa hakiessa käy ilmi, että oppilaitos tai työnantaja pelkää tulkkauksesta tulevia kustannuksia. Silloin voi vedota yhdenvertaisuuslakiin ja vamman perusteella tehtäviin konkreettisiin, kohtuullisiin mukautuksiin.

Viime aikoina tietoisuus viittomakielisyydestä on lisääntynyt, mutta sen rinnalla tarvitaan edelleen kuurouden käsitettä – ainakin jos halutaan kohtuullisten mukautusten järjestämistä yhdenvertaisuuslain perusteella.

Tuntuiko monimutkaiselta? Jos et tiedä, miten sinun tulisi toimia, niin ota yhteyttä tänne liittoon! Katsotaan yhdessä, mitä kannattaa tehdä. Myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto auttaa mielellään!

 

*Tekstissä isoin kirjaimin merkityt sanaa viittaavat tiettyyn viittomaan, jota viittoja käyttää.

Hyödyllisiä linkkejä

Kommentit (0)