22.2.2019
Pirkko Selin-Grönlund, Erityisasiantuntija (kielelliset oikeudet; päivähoito, opetus), Kuurojen Liitto ry

Missä ovat viittomakieliset ammattilaiset?

Kuurojen Liiton erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund on työssään huomannut, että viittomakielisistä ammattilaisista on pulaa erityisesti sekä varhaiskasvatuksessa että vanhustenhoidossa. Viittomakielisten ammattilaisten kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja tästä kärsivät kaikkein eniten viittomakieliset lapset ja vanhukset. Selin-Grönlund ideoi, mitä viittomakielisen yhteisön jäsenet voivat tehdä asialle.

Tällä hetkellä eri puolilla Suomea varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on viittomakieltä käyttäviä lapsia. Heidän tilanteensa näyttää huonolta, sillä päiväkotien ja koulujen on vaikea löytää viittomakielisiä työntekijöitä. Miten viittomakielisten lasten kieli ja identiteetti voi kehittyä ilman viittomakielisiä ammattilaisia?

Viittomakielisillä on mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen hakeutumalla opiskelemaan alaa.

Jos koet, että sinulla on kiinnostusta varhaiskasvatukseen tai vastaavalle alalle, nyt on mahdollisuus hakea opiskelemaan. Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen käynnistyi tällä viikolla ja se kestää 12.3.2019 saakka. Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin yhteishaku on auki 20.3.-2.5.2019. Lisäksi monissa ammatillisissa oppilaitoksissa on nykyään jatkuva haku.

Hyvät mahdollisuudet

Opiskelu on muuttunut myös siten, että aikaisemmat opinnot ja osaaminen huomioidaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (ent. opintosuunnitelma) tekemisessä. Tämä saattaa lyhentää opiskeluaikaa.

Lisäksi vanhustenhoidon ja ikäihmisten asumisen puolella tullaan tarvitsemaan lisää viittovaa henkilöstöä lähivuosina – mahdollisuus saada palvelua omalla kielellä on tärkeä laatutekijä. Vanhusten puolellakin on ollut vaikeaa löytää viittomakielisiä ammattilaisia.

Monille ammattialoille on nyt lisätty opiskelupaikkoja, joten mahdollisuudet päästä opiskelemaan ovat paremmat kuin esimerkiksi viime vuonna. Pohdithan, että sopisitko näille aloille. Sopivia koulutusvaihtoja on useita.

Esimerkkejä ammateista lasten ja nuorten pariin:

Ammatilliset tutkinnot

  • kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisala
  • kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, lapsi- ja perhetyön osaamisala
  • sosiaali- ja terveydenhuoltoalan perustutkinto, lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala

Ammattikorkeakoulututkinnot

  • sosionomi (amk) (huom! varhaiskasvatuksen kelpoisuuden antavien opintokokonaisuuksien nimissä vaihtelua)

Yliopistotutkinnot

  • varhaiskasvatuksen opettaja, alempi korkeakoulututkinto (ent. lastentarhanopettaja; tiedot opinnoista löytyvät eri yliopistoista eri nimikkeillä)

Esimerkki ammatista ikääntyneiden pariin:

  • sosiaali- ja terveydenhuoltoalan perustutkinto, ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisala

Viittomakielisillä on mahdollisuus vaikuttaa

Viittomakielet eivät automaattisesti siirry sukupolvelta toiselle, vaan teitä viittomakielisiä tarvitaan siihen tehtävään. Teidän tehtävänne on tukea lasten ja nuorten identiteetin kehitystä. Tätä me kuulevat viittomakielentaitoiset aikuiset ja ammattilaiset emme voi tehdä, mutta viittomakielinen yhteisö itse voi! Eikä tämä koske vain nuoria, vaan myös aikuiset voivat opiskella itselleen uuden ammatin.

Kun opiskelette itsellenne ammattipätevyyden, saadaan monta tärkeää asiaa toteutettua yhtä aikaa:

  • viittomakielinen kuuro lapsi saa tukea kaksi- tai monikieliselle kieli- ja kulttuuri-identiteetilleen
  • viittomakieliset kuurot henkilöt saavat työtä
  • kuulevat ympärillä näkevät, että viittomakielinen kuuro pystyy moniin asioihin ja että viittomakielisestä kuurosta lapsesta kasvaa tasapainoinen nuori, aikanaan aikuinen, joka vuorostaan löytää oman paikkansa yhteiskunnassa

Hae rohkeasti, onnea matkaan!

Hyödyllisiä linkkejä

Kommentit (1)

Erja Anttonen

Vinkkaisin vielä liikunnanohjaajan (AMK) tutkinnon, jossa voi halutessaan myös painottaa opintojaan lasten ja nuorten parissa tai ikäihmisten parissa toteutuvaan liikunnanohjaamiseen. Tässä voi olla ammattikorkeakoulukohtaisia eroja, enkä osaa niistä itse kertoa tarkemmin. Esimerkiksi toimintakyvyn ylläpitäminen ja hyvinvointi ovat myös ikääntyvälle väestölle olennaisia, ja tässä liikunnanohjaajilla on myös mahdollisuus vaikuttaa. 

Lisätietoja opiskelupaikoista voi hakea Opintopolku.fi-palvelusta: https://opintopolku.fi/wp/fi/ ja hakusanaksi esim. liikunnanohjaaja (AMK). 

Ilahduin tästä edunvalvontapuheenvuorosta, kiitos! 

yst.terv.

Erja Anttonen, lehtori Humak & liikunnanohjaajaopiskelija KAMK