23.3.2016
Kaisa Alanne, Johtaja, Kuurojen Liitto ry

Onko viittomakielilaki jo vaikuttanut kriiseistä tiedottamiseen?

Ylen viittomakielinen uutisointi Brysselin terrori-iskuista sai johtaja Kaisa Alanteen pohtimaan, onko lisääntynyt viittomakielisen tiedonsaannin määrä ensimmäinen merkki viittomakielilain vaikutuksesta.

Belgiassa Brysselissä tehtiin tällä viikolla terrori-isku, jossa pommeja räjäytettiin lentokentällä ja metrossa. Iskujen jälkeen alkoi uutisten tulva eri kanavilla. Yle lähetti pitkin päivää viittomakielisiä tai viittomakielelle tulkattuja uutisia sekä televisiossa että netissä, esimerkiksi Yle Areenassa. Muutama Suomessa asuva belgialaiskuuro ihmetteli, miten sujuvasti tietoa sai Suomessa. Belgian tiedotusvälineissä viittomakielistä tietoa tuli myöhässä ja silloinkin niukasti. Tämä herätti keskustelua belgialaiskuurojen keskuudessa sosiaalisessa mediassa.

Seurasin tuota keskustelua ja pohdin, että ehkä Yle alkaa vähitellen sisäistää omaa velvollisuuttaan tiedottaa asioista myös viittomakielellä. Vaaratilanteista ja kriiseistä tiedotetaan aikaisempaa enemmän viittomalla, on hyviä teknisiä ratkaisuja -  ja myös kuuroja tuottamassa ja viittomassa informaatiota.

Aloin pohtia, että ehkä viime vuonna hyväksytty viittomakielilaki on osaltaan ollut vaikuttamassa tähän. Viittomakielilaki täyttää toukokuussa vasta vuoden ja on vielä liian aikaista arvioida, miten se konkreettisesti vaikuttaa meidän kuurojen arkielämään. Se, että viittomakielistä tiedotusta on ollut enemmän, voi kuitenkin olla ensimmäinen merkki lain vaikutuksesta. Viittomakielilaissa kun edellytetään, että viranomaisilla on velvollisuus edistää viittomakielten käyttöä, meidän viittomakielisten mahdollisuutta käyttää viittomakieltä sekä tiedonsaantia viittomakielellä. Viranomaisten pitää myös sisäistää se, että viittomakieliset ovat kieli- ja kulttuuriryhmä.

Vaikka viittomakielilaki on suppea, sillä voi vaikuttaa.

Vaikka puutteita onkin toki vielä paljon, pieniä viittomakielilain tuomia edistysaskeleita on nähtävissä. Esimerkiksi Opetushallitus on viittomakielilain myötä selvittänyt kuurojen ja viittomakielisten oppilaiden määrää Suomessa. Juuri nyt on puolestaan tekeillä selvitys ja ohjeistus siitä, miten viittomakielen opetus viittomakielisille kuuroille sekä coda-lapsille pitäisi järjestää. Suurin osa kouluviranomaisista kun ei tätä tiedä. Syksymmällä on puolestaan tulossa vastaava ohjeistus myös suomenruotsalaisten oppilaiden osalta. Heidän tilanteensa on erilainen, koska esimerkiksi suomenruotsalaisia tulkkipalveluita ei ole käytettävissä.

On havaittavissa myös, että erilaisiin valtion luottamustoimiin kutsutaan aiempaa enemmän viittomakielisiä edustajia. Tätä kautta päästään tuomaan kuurojen näkökulma suoraan eri neuvottelupöytiin. Tässä viranomaiset huomioivat viittomakieliset selvästi paremmin kuin aikaisemmin.

Toki esteitäkin on. Suomessa on talous tiukalla ja elämme lama-aikaa. Leikkaukset vaikuttavat esimerkiksi kuntatasolla kouluihin ja vanhuspalveluiden järjestämiseen. Vedotaan siihen, että ei ole rahaa järjestää viittomakielisiä palveluita tai yritetään piiloutua resurssipulan taakse. Ei sellainen vetele! Meidän pitää jaksaa vaatia palveluita ja muistuttaa viranomaisia heidän vastuustaan.

Tällä hetkellä minua huolestuttaa se, miten te viittomakieliset itse sisästäisitte viittomakielilain parhaiten ja voisitte sitä arjessanne hyödyntää. Tästä aiheesta pitää järjestää koulutusta. Äskettäinen kuuron opiskelijan syrjintätapaus on hyvä esimerkki. Kun koulu ei ottanut kuuroa opiskelijaa vastaan, vaikka paikka oli ensin myönnetty, tämä vei asian oikeuteen ja voitti. Meillä on siis oikeus vaatia oikeudenmukaista kohtelua. ”Ei voi mitään” –asenne pitää unohtaa!

Viittomakielilaki on ehkä pieni, mutta se on kyllä tehokas, jos osaamme käyttää sitä oikein!

 

Kommentit (0)