4.12.2017
Outi Ahonen, lehtori, Humak

Suomen historia näkyy myös Suomen viittomanimessä

Sana Suomi viitotaan koskettamalla etusormella leukaan kaksi kertaa. Aina Suomea ei kuitenkaan ole viitottu näin, bloggaa Humakin lehtori Outi Ahonen.

Suomi täyttää 100 vuotta 6.12.2017. Silloin on suuri päivä! Suomen itsenäistyminen ei ollut helppoa, sillä heti alkuun syttyi sisällissota. Suomen historia on täynnä sotia, sillä myöhemmin syttyi vielä talvi- jatko- ja Lapin sodat. Ehkä sieltä tuleekin meidän suomalaisten sisukkuus, kun olemme joutuneet kokemaan kovia koko Suomen itsenäisyyden ajan.

Sinua varmaan kiinnostaa, mistä meidän rakkaan Suomen viittomanimi eli viittoma on tullut? Nykyäänhän Suomi viitotaan koskettamalla etusormella leukaan kaksi kertaa. (Löydät viittoman Suvi-sanakirjasta alla olevasta linkistä.) Kuurojen yhteisössä on keskusteltu paljon Suomen viittoman alkuperästä. Tutkija Päivi Rainò on selvittänyt kiinnostavassa artikkelissaan, että emme ole aina viittoneet sanaa Suomi nykyisellä tavalla. Kun Kuurojen Liitto perustettiin 1905, kuurot olivat paljon tekemisissä Pohjoismaiden kuurojen kanssa. Suomalaiset kuurot osallistuivat esimerkiksi Pohjoismaiden kuurojen kongressiin Suomen ollessa vielä Venäjän vallan alla. Muut osallistujat ihmettelivät kovasti suomalaisten kovaa eväsruisleipää. Siitä tuli Suomen viittoma, jossa etusormella osoitettiin hampaiden kohdalle. Tällä viitattiin  suomalaisten vahvoihin hampaisiin.

Venäjän vallan aikaan Suomi viitottiin "Venäjä+voi"

Tuohon aikaan Suomi oli osa Venäjää ja Suomi viitottiin sanomalla ”Venäjä+voi”. Venäjän voi -viittoma oli peräisin siitä, kun Suomesta tuotettiin paljon voita myytäväksi ulkomaille. Itsenäistymisen aikoihin moni suomalainen kuuro vieroksui tätä ”Venäjä+voi”-viittomaa. Kuurot olivatkin todella tyytyväisiä saadessaan pohjoismaisen yhteistyön kautta uuden viittoman Suomelle. Paljon myöhemmin kuitenkin todettiin, että olisi hyvä siirtää Suomen viittoman paikka hampaista leukaan. Kaikilla suomalaisilla kun ei ollut yhtä hyvät hampaat.

Nykyään meidän rakkaalla Suomi-viittomalla on yksi hauska versio, jota käytetään kuurojen urheilutapahtumissa, kun viitotaan Hyvä Suomi! Silloin Suomen viittoman käsimuoto muuttuu samanlaiseksi kuin viitottaessa ”hyvä”, eli leukaan kosketaan etusormen sijaan kaikki sormet suorina.

Venäjän voi -viittoma löytyy ruotsalaisen Oscar Österbergin julkaisemasta sanakirjasta vuodelta 1916. Voidaankin kysyä, käyttikö meidän kuurojen opetusisä C.O.Malm Venäjän voi -viittomaa vai ei? Siitä ei ole tietoa, mitä viittomaa Malmin aikana 1800-luvulla käytettiin. Kuurojen yhteisössä kerrotaan myös, että 1800-luvulla Suomesta olisi käytetty myös viittomaa, joka perustui Suomen sodan (1808-1809) sotilaan hatussa olevaan koristeeseen. Tätä olisi mielenkiintoista tutkia pidemmälle. Päivi Rainòn artikkelin ansiosta tiedämme nyt kuitenkin jotakin Suomen viittoman synnystä.

Viettäkäämme hyvä Suomen 100. itsenäisyyspäivä!

Hyödyllisiä linkkejä

Kommentit (0)