29.10.2015
Markku Jokinen, Toiminnanjohtaja, Kuurojen Liitto ry

Taisteluväsymys on osa edunvalvontaa

Edunvalvonta voi uuvuttaa tekijänsä sekä ammatillisessa edunvalvonnassa että vapaaehtoistyössä. Uupumisvaiheet ovat kuitenkin luonnollinen osa edunvalvontatyötä, muistuttaa Markku Jokinen.

Tällä kertaa blogin aiheen keksiminen oli tavallista vaikeampaa. Pyörittelin mielessäni erilaisia edunvalvontaan liittyvä aiheita, mutta mieleen tuntunut tulevan mitään. Siitä mieleen juolahti taisteluväsymys. Väsyminen on osa edunvalvontaa. Kun ikänsä kamppailee oikeuksiensa puolesta, väistämättä välillä iskee uupumus.

Ihan ensin haluan ottaa askeleen taaksepäin ja pohtia, mihin edunvalvontatyö pohjautuu. Taustalla voi olla voimakas syrjintä, joka aiheuttaa vastareaktion. Tai syrjitty henkilö saattaa tavata roolimallin, johon hän samaistuu. Näiden kokemusten kautta tietoisuus omien oikeuksien puolustamisesta herää vähitellen.

Usein voi olla, että syrjintä on kestänyt kauan ja syrjityn huonot kokemukset ovat kasautuneet. Kun halu puolustaa omia oikeuksia herää, usein nämä padotut tunteet purkautuvat kiukkuna ja syyllisten hakemisena. Tämä purkuvaiheen kesto vaihtelee eri ihmisillä, mutta se voi kestää kauankin. Vähitellen kiukku voi kanavoitua aktiivisuudeksi. Syrjitty alkaa selvittää, mistä syrjintä johtuu, mitä asioille voisi tehdä ja opiskelee uutta. Ennen pitkää syrjintä muuttuu kertomuksiksi. Edunvalvontatyössä ihmiset kertovat paljon omista kokemuksistaan.

Aktiivisuudelle voi löytyä kanava vapaaehtoistyöstä, järjestötoiminnasta tai edunvalvontaa voi tehdä ammatikseen. Syrjinnän ehkäisy ja edunvalvonta voivat liittyä mihin tahansa: työpaikkaan, kouluun, arkiasioihin, tai sitä voi tehdä työkseen ollen itse vaikka edunvalvonnan ammattilainen.

Mutta joskus – itse asiassa aika usein – edunvalvontatyössä iskee väsymys. Tämä on fakta. Kukaan ei voi väittää, että jaksaa kamppailla vuodesta ja tuloksesta toiseen väsymättä. Voi tulla tilanne, että tekee mieli luovuttaa. Tuntuu, että on häkissä tai eksyksissä eikä enää näe edes toivoa monimutkaisten prosessien sekamelskassa. Voimat loppuvat.

On olennaista ymmärtää, että uupuminen on täysin luonnollinen osa edunvalvontaprosessia.

Uupumuksen iskiessä on hyvä pysähtyä hetkeksi, rauhoittua, pohtia ja olla itselleen armollinen. Voi pohtia, kenen vuoksi taistelen. Itseni, muiden? On hyvä ymmärtää, ettei oma vaivannäkö mene hukkaan, vaan tulevat sukupolvet voivat hyötyä siitä. Voi ajatella, että oman työn tulosten myötä maailmasta tulee vähitellen parempi paikka.

Samalla voi tarkistaa myös tavoitteitaan ja toimintatapojaan. Matkalla kohti suurta tavoitetta on myös välitavoitteita. Vuorelle kiivetään askel kerrallaan.

Pysähtyminen tekee hyvää.

Ajan myötä ajatus kirkastuu ja voimat palautuvat. Tekee hyvää muistaa, että aina on toivoa.

Sekä minun että sinun on tärkeä muistaa, että edunvalvontatyö on täysin vapaaehtoista. Ei kukaan pakota puolustamaan oikeuksia, sen valinnan voi tehdä itse.

Minä olen tehnyt tämän valinnan siksi, että maailmaan tulisi lisää hyvää.  Sama pätee varmasti moneen teistä. Samoin tämä herra Malm taustalla varmasti ajatteli aikanaan. Hänen myötään maailmaan on saatu paljon hyvää.

- - - - - -

Carl Oscar Malmia (1826–1863) pidetään Suomen viittomakielten ja kuurojenkoulun isänä. Malm perusti Porvooseen maamme ensimmäisen kuurojenkoulun vuonna 1846. Lue lisää Kuurojen Liiton historiasta verkkosivuiltamme täältä.

Kommentit (1)

Prof Plump

Vammaiset aina oltava edenvalvonnaksi jopa itse tai yhteistyönä erilaisia säätiön kanssa.. Uupumista on ihan luonnollista ..