6.4.2016
Marika Rönnberg, Erityisasiantuntija (tulkkauspalvelut, saavutettavuus), Kuurojen Liitto ry

Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteet täyttyivät – vai täyttyivätkö?

Valtiolla oli vammaispoliittinen ohjelma eli VAMPO vuosille 2010–2015. Sen loppuraportti julkaistiin maaliskuussa. Suurin osa VAMPOn tavoitteista saavutettiin – mutta ei välttämättä käytännön tasolla.

Vammaispoliittisen ohjelman päätavoite oli lisätä tietoisuutta vammaisuudesta yhteiskunnassa ja erityisesti viranomaistaholla. Ohjelmalla oli 5 tärkeää osa-aluetta eli kärkeä: YK:n vammaissopimuksen ratifiointi, vammaisten taloudellisen aseman parantaminen, erityispalveluiden ja tukitoimien saatavuuden ja laadun varmistaminen eri puolilla maata, yhteiskunnan esteettömyyden vahvistaminen sekä vammaistutkimuksen vahvistaminen. Näiden kärkien sisällä oli yhteensä 122 pienempää osatavoitetta.

Tavoitteita toteuttamassa oli 9 ministeriötä, osittain yhteisvastuullisesti ja osittain yksinään.

Onnistuttiinko?

122 tavoitteesta 103 on toteutunut tai ainakin käynnistynyt. 19 ei toteutunut, näiden joukossa on mm. YK:n vammaissopimuksen ratifiointi.

Ohjelmassa puhutaan muun muassa TV-tekstityksestä, yhdenvertaisista liikunta- ja kulttuuripalveluista sekä esteettömistä asunnoista ja liikkumisesta. Se tarkoittaa sitä, että VAMPO oli hyvin, hyvin laaja. Tämä ohjelman laajuus oli yksi niistä asioista, joita myös kritisoitiin.

Vammaisilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä avoimille työmarkkinoille eli saada jotain muuta kuin suojatyöpaikkoja tai eläkepäätös, jotta voidaan vähentää vammaisten parissa olevaa köyhyyttä. Jotta voi työllistyä, tulee koululaisten ja opiskelijoiden asema olla turvattu. Tärkeää on myös riittävä sosiaaliturva.

Kuurojen elämään liittyvät tavoitteet

Tulkkauspalveluiden siirto kunnilta valtiolle eli Kelan vastuulle vuonna 2010 oli yksi ensimmäisistä toteutuneista tavoitteista (nro 21). Oikeusministeriön vastuulla ollut viittomakielilaki on tavoitteen nro 22 seurausta.

Työelämään liittyvän tulkkauksen tavoitteen (nro 78) osalta Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, ettei heillä ole ollut resursseja selvittää tilannetta tai varmistaa, että työssä oleva vammainen saa riittäviä tulkkauspalveluita työelämän puolella. Tulkkauspalvelulaki kuitenkin mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden huomioimisen palvelua järjestettäessä, myös työelämän puolella. Ministeriö on todennut, että tämä riittävässä määrin varmistaa työelämätulkkauksen.

Vaikka jokin tavoite näyttää toteutuneen, on vaikutus yksittäisen ihmisen elämään paikallisella tasolla voinut jäädä vajaaksi.

Viime vuonna voimaan tullut yhdenvertaisuuslakikin on yksi VAMPON tavoitteiden toteutumismuodoista, samoin oikeusministeriön sivuilla olevat viittomakieliset vaalitiedotteet. 112-hätätekstiviestiä (nro 26) koskeva laki on jo voimassa, mutta palvelu on käytössä todennäköisesti vasta vuoden 2017 aikana.

Miten tästä eteenpäin?

Yksi VAMPOn suurimmista haasteista oli vammaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen myös käytännössä. On julkisen vallan tehtävä turvata oikeuksien toteutuminen jokaiselle. VAMPOn loppuraporttia varten kunnallisilta vammaisneuvostoilta kysyttiin, miten tavoitteet ovat paikallisesti toteutuneet. Kävi selväksi, että vaikka jokin tavoite näyttää toteutuneen, on vaikutus yksittäisen ihmisen elämään paikallisella tasolla voinut jäädä vajaaksi. Toisaalta, sen olisi kuka tahansa meistä voinut kyllä tutkimattakin varmasti kertoa.

Jotta yhteiskunta olisi esteetön, se vaatii jatkuvaa valppautta ja aktiivisuutta yksittäisiltä ihmisiltä ja järjestöiltä. Suurin ongelma tuntuu olevan se, että yhteiskunnan eri toimijoilla ei ole tahtoa yhteisvastuullisesti korjata asenteita ja puutteita sekä levittää hyviä käytäntöjä todelliseen käyttöön. Liian usein tiedotusvideoista puuttuu tekstitys ja tulkkaus, työpaikalle ei saada tulkkia ”kun ollaanhan me ennenkin ilman pärjätty” eikä haluamaansa kouluun pääse, kun ”eihän kuuro voi tälle alalle mitenkään työllistyä”.

Tavoitteista iso osa siis saavutettiin. Todellako? Tulkkauspalvelun ongelmista voisi puhua tuntitolkulla, kuuro katsotaan työturvallisuusriskiksi työpaikoilla eikä numeroon 112 voi vieläkään lähettää hätätekstiviestiä. Miten sinun kunnassasi toteutuneet tavoitteet näkyvät?

Hyödyllisiä linkkejä

Kommentit (0)