Kuurojen ja viittomakielisten oppilaiden lukumäärä ja opetusjärjestelyt.
Selvitys lukuvuoden 2013-14 tilanteesta.
Opetushallitus 2014.
Selvitys on luettavissa kokonaan Opetushallituksen kotisivulla:
Kuurojen ja viittomakielisten oppilaiden lukumäärä ja opetusjärjestelyt. (pdf)
Tiivistelmä
Kaikkiin perusopetusta antaviin kouluihin lähetettiin kuurojen ja viittomakielisten oppilaiden opetukseen liittyvä sähköinen, rehtoreille suunnattu kysely syyslukukaudella 2013. Kyselyyn vastasi suomenkielisistä kouluista noin 50 % ja ruotsinkielisistä kouluista noin 33 %.
Opetusjärjestelyjen selvittämistyön pohjaksi hankittiin tietoa kohderyhmään kuuluvien oppilasryhmien koosta ja sijoittumisesta. Selvityksen kohderyhmään kuuluvia kuuroja ja viittomakielisiä oppilaita sekä eriasteisesti kuulovammaisia oppilaita ilmoitettiin olevan 304 koulussa: kuuroja oppilaita 16:ssa, huonokuuloisia 218:ssa ja sisäkorvaistutetta käyttäviä oppilaita 71 koulussa. Lisäksi kymmenissä kouluissa on viitottua puhetta, tukiviittomia tms. puhetta tukevia tai korvaavia menetelmiä käyttäviä oppilaita. Kaikkien em. koulujen yhteenlaskettu kohderyhmään kuuluvien oppilaiden määrä on 1313, josta kuuroja ja eriasteisesti kuulovammaisia noin 500 (ks. taulukot 4 ja 14).
Viittomakieltä äidinkielenään käyttäviä oppilaita oli aiemmassa selvityksessä (Jokinen 2000) ilmoitettu olevan yhteensä 258 oppilasta 14 kunnallisessa ja 3 valtionkoulussa. Tuolloin ei tarkasteltu ruotsinkielisen opetuksen tilannetta. Lukuvuonna 2013–14 äidinkieleltään viittomakielisiä oppilaita kyselyyn osallistuneista kouluista ilmoitettiin alle sata yhteensä 23 koulusta (21 kunnallista ja 2 valtionkoulua). Kunnallisista kouluista kaksi (2) on ruotsinkielisiä ja niistä oppilaiden äidinkieleksi ilmoitetaan suomenruotsalainen viittomakieli. Kunnallisista kouluista 15 sellaisia, joissa viittomakieltä äidinkielenään tai toisena kielenään käyttävä oppilas on kuuleva. Heistä osa on perhetaustaltaan viittomakielisiä. Kaiken kaikkiaan viittomakieltä äidinkielenään käyttäviä oppilaita on yhteensä 23 koulussa, ja viittomakieltä toisena kielenä käyttäviä on 26 koulussa. Näistä samoja kouluja on seitsemän (7), joten yhteensä viittomakieltä ensimmäisenä tai toisena kielenään käyttäviä oppilaita on tämän kyselyn perusteella ainakin 42 eri koulussa.
Viittomakielistä opetusta annetaan kaikissa oppiaineissa viidessä (5) koulussa, osassa oppiaineita kuudessa (6) koulussa. Opetusta viittomakielessä äidinkielenä annetaan 15 koulussa. Myös viittomakielen käytöstä toisena kielenä saatiin vastauksia, mutta koska selvitykseen ei sisältynyt perusteellista kaksi- tai rinnakkaiskielisyyden määrittelyä, ryhmän tunnistamisessa oli epävarmuutta. Viittomakieltä äidinkielenä tai toisena kielenä käyttävien oppilaiden lukumäärä jää kaiken kaikkiaan alle 10 %:n selvityksen kohderyhmään kuuluneiden oppilaiden kokonaismäärästä.
Tällä hetkellä vain kolmessa koulussa on yli viisi viittomakielistä ja/tai kuuroa oppilasta. Näiden koulujen ulkopuolelle sijoittuvien oppilaiden kielellisen, kulttuurisen ja ennen kaikkea sosiaalisen kehityksen kannalta tilannetta voidaan pitää erittäin haastavana. Kouluissa ja kunnissa on asiantuntemusta kuulovammoista, mutta ei niinkään viittomakielestä ja siihen liittyvästä kulttuurista. Myös alan asiantuntijoiden käyttö kulttuurisen kasvun tukena on vähäistä. Oppilaiden opintomenestyksestä saadut vastaukset olivat vähäisiä ja monitulkintaisia suuren yksilökohtaisen variaation vuoksi, joten aiheesta ei tässä selvityksessä kyetty kokoamaan luotettavaa tietoa.
Opetusjärjestelyjä tarkasteltiin hallinnollisesta näkökulmasta. Valtaosa viittomakielisistä kuuroista on erityisen tuen piirissä ja kaikki on sijoitettu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Tästä syystä suurin osa heidän opettajistaan on erityisluokanopettajia tai erityisopettajia. (Opettajien viittomakielen taidosta ei tässä selvityksessä kerätty tietoa.) Oppimäärien yksilöllistäminen kaikissa oppiaineissa oli verraten yleistä sekä viittomakielisten kuurojen ryhmässä (53 %) että viitottua puhetta tai tukiviittomia käyttävien eriasteisesti kuulovammaisten ryhmässä (65 %). Koko kohderyhmän käyttämien tulkitsemis- ja avustajapalvelujen osalta ilmi, että oppilaille on järjestetty luokka-avustajia 94 koulussa, henkilökohtaisia avustajia 58 koulussa ja viittomakielen tulkkeja 21 koulussa. Kaikissa kouluissa tulkin käyttö kaikilla oppitunneilla ei ollut mahdollista.
Selvityksen toimenpide-ehdotukset kohdistuvat a) perusopetuslain ja sen perusteella annettujen asetusten ja määräysten tarkentamiseen viittomakielten osalta ja b) toimeenpanon nykyisten ongelmien ratkaisemiseen, erityisesti suomenruotsalaisen viittomakielen osalta. Saatujen tietojen perusteella ehdotetaan erillisen viittomakielisten opetuksen kehittämishankkeen käynnistämistä, jotta saataisiin tarkempaa tietoa opetusjärjestelyjen eri muodoista ja hyvistä käytännöistä, voitaisiin järjestää opetushenkilöstön täydennys- ja lisäkoulutusta ja niiden myötä kehittää mm. viittomakielen opettamista äidinkielenä ja valmistaa viittomakielistä oppimateriaalia. Lisäksi lainsäädännön osalta tulee varautua viittomakielilain ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen noudattamista koskeviin muutoksiin hallinnonalan säädöksissä ja rahoituksessa.
Edellä kuvattujen kaltaisia kehittämistoimia on kohdistettava erillisessä hankkeessa myös viittomakielestä johdettuja puhetta tukevia tai korvaavia menetelmiä eli viitottua puhetta, tukiviittomia jne. käyttäville oppilasryhmille.
