Vuoden viittomakieliteko -tunnustuspalkinto

Vuoden viittomakieliteko -tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle tai taholle, joka on ajanut viittomakielisten kielellisiä oikeuksia Suomessa, nostanut viittomakieliä näkyville ja edistänyt näin Suomen viittomakielten asemaa kuluvana vuonna.

Palkinto luovutetaan vuosittain Viittomakielen päivänä eli 12. helmikuuta, joka on myös kuurojenopetuksen isän, C. O. Malmin (1826-1863) syntymäpäivä.

Kuka tahansa voi ehdottaa palkinnon saajaa ja perustella, miksi tämä henkilö tai taho olisi sopiva palkinnon saaja. Viittomakielitekopalkinnon saajaa voi ehdottaa seuraavan kerran lokakuussa 2019 ja palkinnon saajan valintaa käsitellään Kuurojen Liiton hallituksen kokouksessa marraskuussa 2019.

Aikaisemmat palkintojen saajat:

 

  • Tomas Vaarala hymyilee ja katsoo kameraan sylissään kukkakimppu ja kehystetty Vuoden viittomakieliteko -tunnustus.

2018: sähkötekniikan insinööri Tomas Vaarala

Tomas Vaarala on omilla kasvoillaan tuonut esille kuurojen kokeman syrjinnän työnhaussa. Kuurojen työttömyys on arviolta kolminkertainen valtaväestöön verrattuna. Opiskeluaikanaan hän todisti omalla esimerkillään, miten viittomakielinen opiskelija voi määrätietoisuudellaan ja sinnikkyydellään saavuttaa haluamansa. Vaaralasta ja hänen työnhaustaan uutisoitiin useampaan kertaan Helsingin Sanomissa.

2017: kirjailija Juhana Salonen

Juhana Salonen kirjoitti syksyllä 2017 julkaistun kirjan Viiton – olen olemassa yhdessä työtiiminsä kanssa. Teos käsittelee identiteettinsä kanssa kamppailevan kuuron nuoren kasvua kulttuuristaan ylpeäksi, viittomakieliseksi aikuiseksi. Salonen kuvailee teoksessaan henkilökohtaista matkaansa identiteetin etsinnässä sekä äidinkielensä ja oman paikkansa löytämisessä. Palkinnon perusteluissa liiton hallitus kiinnitti erityistä huomiota kirjan tavoitteisiin muuttaa yhteiskunnallisia asenteita. Kirjassa viittomakieliset nähdään kieli- ja kulttuuriryhmänä muiden kielivähemmistöjen rinnalla.
  • Alanne seisoo vasemmalla ja nostattaa yleisön aplodeja. Salonen seisoo oikealla, katsoo kameraan ja hymyilee käsi tervehdyksessä. Toisessa kädessään hänellä on Vuoden viittomakieliteko -tunnustus.

2016: Yle

Palkintoperusteissa liitto mainitsee Ylen viittomakielisen uutis- ja ajankohtaistoiminnan, mutta myös uudet ohjelma-avaukset Jarkko ja kuuro Amerikka sekä Tikkumäen talli, joista jälkimmäinen on lapsille suunnattu. Vakiintuneista viittomakielisistä ohjelmista Yle Viittomakieliset Uutiset on lisännyt uutisointia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja Yle Areenan kautta on jaettu mm. pidempiä videoita ajankohtaisista aiheista. Eduskunnan kyselytuntien lähettäminen viittomakielelle tulkattuina on tärkeä tapa edistää yhdenvertaista tiedonsaantia. Ylen puolesta palkinnon vastaanottivat julkaisujohtaja Ismo Silvo ja Yle Asian tilaaja Ari Ylä-Anttila.

2015: ihmisoikeusaktivisti Katja Merentie

Katja Merentie on yksittäisenä viittomakielisen yhteisön jäsenenä osoittanut esimerkillistä kansalaisaktiivisuutta koko Eurooppaa kohdanneessa pakolaiskriisissä. Hän perusti Facebookiin kuuroja pakolaisia tukevan ryhmän (Deaf refugees and immigrants in Finland). Merentie on väsymättä jakanut tietoa kuurojen turvapaikanhakijoiden oikeuksista käyttää viittomakielen tulkkauspalveluja sekä pyrkinyt huolehtimaan, ettei heidän tarvitse olla yksin puhutun kielen ympäristössä.
  • KatjaMerentie

2014: kansanedustaja Mikaela Nylander

Palkinnon perusteluissa Kuurojen Liiton hallitus toteaa muun muassa, että Nylander on vuoden 2014 aikana toiminut aktiivisesti viittomakielten aseman edistämiseksi sekä eduskunnassa että muissa yhteyksissä. Hänen osuutensa on ollut merkittävä viittomakielilain valmisteluprosessissa sekä eduskunnan viittomakielten verkoston perustamisessa. Nylander toimii myös verkoston puheenjohtajana. Lisäksi hyvin pitkälti Nylanderin ansiosta hallitus esitti budjettiesityksessään tukea suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkikoulutuksen suunnittelutyöhön.

2013: lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula on omassa toiminnassaan nostanut esiin kuurojen lasten oikeuksia. Lapsiasiavaltuutetun toimisto teki kattavan selvityksen kuurojen ja huonokuuloisten lasten elämästä. Lisäksi toimisto on Aulan johdolla järjestänyt tapahtumia, joissa on jaettu tietoa kuurojen ja kuulovammaisten lasten oikeuksista. Tämä työ on rakentanut siltoja alan järjestöjen ja toimijoiden välillä sekä kannustanut lääketieteen ja kuntoutuksen ammattilaisia huomioimaan yhteisölähtöistä näkökulmaa ja erityisesti perheiden kielivalintoja entistä paremmin.
  • Vaaleahiuksinen nainen pitelee käsissään kehystettyä Vuoden viittomakieliteko -tunnustusta ja hymyilee kameralle.
  • Hymyilevä lyhythiuksinen mies pitelee käsissään kukkakimppua ja Vuoden viittomakieliteko -tunnustusta.

2012: Suomen kansallisooppera

Kansallisooppera on omalla taiteen alallaan maassamme uraa uurtavasti tarjonnut esityksensä Puhdistus, Carmen sekä Rigoletto viittomakielelle tulkattuina. Näin Kansallisooppera on edistänyt arvokkaalla tavalla kulttuuripalvelujen saavutettavuutta viittomakielisille kansalaisille. Palkinnon vastaanotti Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Mikko Franck. Franck oli nähnyt viittomakielistä oopperaa matkoillaan ja esittänyt, että sellaisia tulisi saada myös Kansallisoopperaan.

2011: Kirkkohallituksen viittomakielen kääntäjät, Tomas Uusimäki ja Tarja Sandholm

Tomas Uusimäki ja Tarja Sandholm ovat tehneet uraauurtavaa työtä suomalaisella viittomakielellä. He ovat Raamatun ja muiden kirkollisten tekstien käännöstyötä tehdessään mm. luoneet viittomia keskeisille teologisille käsitteille sekä Raamatun henkilöille ja paikoille. Käännösratkaisuja etsiessään he tekivät yhteistyötä Raamatun selitysopin ja käännöstyön asiantuntijoiden, seurakuntien kuurojentyöntekijöiden ja viittomakielisten seurakuntalaisten kanssa. Nämä käännökset tavoittavat viittomakielisiä laajalti, sillä ne ovat käytössä jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa kuten kastejuhlassa, avioliittoon vihkimisessä ja hautaan siunaamisessa.
  • Uusimäki ja Sandholm seisovat vasemmalla. Alanne seisoo oikealla ja viittoo yhdellä kädellä; toisessa kädessä hän pitelee Vuoden viittomakieliteko -tunnustusta.
  • Isä, äiti ja kaksi pientä lasta istuvat lattialla. Isä pitelee kehystettyä Vuoden viittomakieliteko -tunnustusta käsissään.

2010: Rikalan perhe

Aapo ja Hanni Rikala ovat halunneet tarjota kuurolle tyttärelleen sisäkorvaistutteesta ja sen kuntoutusprosessin vaatimuksista huolimatta myös viittomakielen. Perhe on aktiivisesti edistänyt viittomakielen näkyvyyttä niin valtakunnallisessa mediassa kuin kuulovamma-alan lehdissä, kuulovammaisten lasten vanhempien yhdistystoiminnassa ja paikallisesti: viittomakieliset satutunnit Helsingin Kallion kirjastossa on järjestetty heidän aloitteestaan. Perheen suhtautuminen viittomakielisyyteen on luonteva; tutustumisretki uuteen kieleen ja kulttuuriin tulee esille myönteisessä valossa, mutta vaikeidenkaan asioiden käsittelemistä ei vältellä.

2009: kansanedustaja Erkki Virtanen

Ensimmäinen tunnustuspalkinto Vuoden viittomakieliteosta myönnettiin kansanedustaja Erkki Virtaselle (Vas.). Virtasen palkitsemisen perusteluna oli hänen vankkumaton tahtonsa puolustaa viittomakielisten kielellisiä oikeuksia vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulakiin liittyvässä eduskuntakäsittelyssä joulukuussa 2009. Virtanen mm. vaati vähimmäistuntimäärien poistamista lakitekstistä ja lausui tähän liittyen: "-- kieli ihmisen syvimmän sielun ilmaisuvälineenä on ainutlaatuinen, sitä pitää kunnioittaa jokaisen ihmisen osalta, niin myöskin viittomakieltä käyttävien."
  • Erkki Virtanen ja Kaisa Alanne kättelevät ja katsovat hymyillen kameraan.
Sivu päivitetty 7.3.2019