Hallinto ja säännöt

Yhdistyksen nimi on Kuurojen Liitto ry. Ruotsinkielinen nimi on Finlands Dövas Förbund rf. Yhdistyksen epävirallinen englanninkielinen nimi on The Finnish Association of the Deaf. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä liitto.

Liiton kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko Suomi.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

1 ohjaa ja tukee jäsenyhdistystensä toimintaa sekä auttaa tarvittaessa uusien yhdistysten perustamisessa, 
2 tekee aloitteita ja esityksiä kuurojen aseman parantamiseksi sekä antaa lausuntoja kuuroja koskevissa asioissa, 
3 vaikuttaa viittomakielten aseman parantamiseen perustuslain pohjalta, 
4 tuottaa viittomakielisiä tieto-, kirjallisuus-, oppimateriaali- ja viihdeohjelmia, 
5 toteuttaa viittomakielistä kulttuuritoimintaa ja edistää yleisten kulttuuripalvelujen saavutettavuutta, 
6 tukee viittomakielistä teatteritoimintaa sekä Kuurojen museon toimintaa,  
7 harjoittaa kirjastotoimintaa ja ylläpitää kirjastoa sekä Viittomakielistä kirjastoa, 
8 ylläpitää kansanopistoa, 
9 voi ylläpitää viittomakielistä koulua sekä järjestää viittomakielistä varhaiskasvatusta, terapiapalveluita, kuntoutuspalveluita sekä tulkkauspalveluita
10 järjestää kursseja, neuvonta-, esitelmä- ja luentotilaisuuksia sekä opintokerhotoimintaa, 
11 järjestää viittomakielistä nuoriso- ja varhaisnuorisotoimintaa, 
12 järjestää senioritoimintaa, 
13 harjoittaa tiedotus-, julkaisu- ja kustannustoimintaa, 
14 edistää elinympäristön kehittämistä viittomakielisille kansalaisille sopivaksi, vahvistaa yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia sekä palvelujen ja tiedon saavutettavuutta
15 tukee kuurojen mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisesti yhteiskunnan palvelujen käyttäjinä, edistää kuurojen työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia sekä järjestää viittomakielistä sopeutumisvalmennustoimintaa,  
16 edistää tulkkauspalvelun toteutumista, arvioi palvelun laatua ja voi tuottaa tulkkauspalveluja 
17 tukee sekä harjoittaa kuurojen elinoloja ja viittomakieliä koskevaa tutkimustoimintaa, 
18 osallistuu valtakunnallisella, pohjoismaisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla tapahtuvaan yhteistyöhön muiden kuurojen, kuulovammaisten sekä vammaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa, 
19 harjoittaa kehitysyhteistyötä ja lähialueyhteistyötä 
20 sekä ryhtyy muihin liiton tarkoitusperiä palveleviin ja kuurojen asemaa parantaviin toimenpiteisiin.

Liiton palvelut koskevat myös monivammaisia kuuroja. 

Liiton kielinä ovat suomalainen viittomakieli, suomenruotsalainen viittomakieli, suomi ja ruotsi. Rekisteröinti- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Tiedonannot esitetään tarpeen mukaan em. kielillä.

Jäsenyhdistykseen kuuluva on liiton henkilöjäsen. Henkilöjäsenellä ei ole äänioikeutta liittokokouksessa.

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua liiton puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Liitolla voi kerrallaan olla vain yksi kunniapuheenjohtaja. Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on ansioituneesti edistänyt liiton tarkoitusta. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenet kutsuu hallituksen esityksestä liittokokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat vapaita jäsenmaksusta.

Liitto antaa jäsenyhdistyksille kaiken mahdollisen tuen. Jokainen jäsenvelvollisuutensa täyttänyt yhdistys ja henkilöjäsen on oikeutettu saamaan neuvoja ja lausuntoja hankkiessaan oikeuksia, etuja tai ratkaisuja.

Liittokokous määrää seuraavaa kalenterivuotta varten jäsenyhdistysten ja kannattajajäsenten jäsenmaksun suuruuden. Jäsenyhdistysten jäsenmaksu porrastetaan liittokokouksen äänimäärien mukaisesti.

Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Liittokokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää liiton hallitus.

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään avauksen jälkeen seuraavat asiat:

 1 todetaan edustettuna olevat yhdistykset 
 2 valitaan kokoukselle 
  - ääntenlaskijat (3) 
  - pöytäkirjantarkastajat (2) 
  - puheenjohtajat (2)
  - sihteerit (2)
  - tarpeelliset valiokunnat 
3 kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 
4 kokouksen esityslista 
5 hallituksen kertomus liiton toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta 
6 tilinpäätös ja tilintarkastuslausunto edelliseltä kalenterivuodelta 
7 päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille edellisen vuoden tilien ja hallinnon hoitamisesta 
8 seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma 
9 seuraavan kalenterivuoden talousarvio 
10 jäsenyhdistysten ja kannattajajäsenten jäsenmaksun suuruus 
11 päätetään hallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja jäsenille maksettavista palkkioista
12 päätetään liiton tilintarkastusyhteisölle maksettavista palkkioista
13 valitaan liiton puheenjohtaja seuraaviksi kolmeksi (3) liittokokouskaudeksi 
14 valitaan hallituksen erovuoroisten tilalle kolme (3) jäsentä seuraaviksi kolmeksi liittokokouskaudeksi 
15 valitaan tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö tarkastamaan kulumassa olevan tilikauden tilejä ja hallintoa
16 käsitellään jäsenyhdistysten ja hallituksen esittämät asiat sekä päätetään toimenpiteistä 
17 kokouksen päättäminen.

Ylimääräinen liittokokous voidaan pitää hallituksen kutsusta tarpeen mukaan tai jos vähintään 1/5 liiton jäsenistä sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.

Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on toimitettava kirjeitse tai sähköpostitse jäsenyhdistyksille vähintään 30 päivää ennen kokousta. Jos jäsenyhdistykset vaativat ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumista, on tieto tästä toimitettava jäsenyhdistyksille viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus on saapunut liiton hallitukselle. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kolmen (3) kuukauden kuluessa pyynnön saapumisesta. Muissa suhteissa sovelletaan varsinaista liittokokousta koskevia määräyksiä.

Liiton asioita hoitaa liittokokouksen valitsema hallitus. Liiton hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota voidaan kutsua myös liiton puheenjohtajaksi ja yhdeksän (9) muuta jäsentä. Puheenjohtaja ja jäsenet valitaan kolmeksi (3) liittokokouskaudeksi kerrallaan. Jäsenistä eroaa vuosittain kolme (3) vuoronsa mukaan. Erovuorossa oleva jäsen voidaan valita uudelleen.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan liittokokouskaudeksi ensimmäisessä liittokokouksen jälkeisessä kokouksessaan.

Liitolta pääasiallisesti toimeentulonsa saava henkilö, puheenjohtajaa lukuun ottamatta, ei voi toimia hallituksen jäsenenä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai puheenjohtajan estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään neljä (4) hallituksen jäsentä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään viisi (5) jäsentä on läsnä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa. Vaaleissa ja suljetuissa lippuäänestyksissä ratkaisee arpa.

Liiton toiminnanjohtajalla ja johtoryhmän muilla jäsenillä sekä hallituksen mahdollisesti kutsumilla muilla toimihenkilöillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Jos joku hallituksen jäsen eroaa tai on pysyvästi estynyt osallistumasta hallituksen työskentelyyn, valitsee seuraava liittokokous hänen tilalleen uuden jäsenen lopuksi toimiajaksi.

Liiton hallitus päättää kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta, kiinnittämisestä sekä panttaamisesta. 

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi myös nimetä kolme henkilöä, joista yksi kirjoittaa liiton nimen jonkun edellä mainitun kanssa.

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos asia on mainittu liittokokouksen kokouskutsussa ja muutosta on kannattanut vähintään 2/3 liittokokouksessa annetuista äänistä.

Muilta osin noudatetaan yhdistyslain määräyksiä.