Hallinto ja säännöt

Kuurojen Liiton säännöt määrittelevät hallituksen tehtävät. Liittokokous antaa hallitukselle päätäntävallan. Hallitus puolestaan tukee johtoryhmän jäseniä itsenäisessä päätöksenteossa.
  • Hallitus 2018-2019: Ronja Tammisara, Joonas Lehtimäki, Cecilia Hanhikoski, Rami Kiiskinen, Jaana Aaltonen, Jarkko Helminen, Arja Peltokorpi, Jari Malkamäki ja Nina Sivunen

Kuurojen Liiton hallitus

Liiton asioita hoitaa hallitus. Hallituksen tehtävät on määritelty liiton säännöissä. Hallitus on liiton sääntömääräisenä toimeenpanevana päätöksentekoelimenä vastuussa liittokokoukselle Kuurojen Liiton toiminnasta ja hallinnosta kokonaisuudessaan. Toisaalta hallituksen tulee tukea johtoa ja toimihenkilöitä itsenäiseen päätöksentekoon ja valtuuksiensa laajamittaiseen käyttöön.
Ladattavat tiedostot

Hallituksen kokoukseen tarkoitetut asiat tulee toimittaa hallituksen sihteerille Elina Pokille viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta sähköpostilla (etunimi.sukunimi@kuurojenliitto.fi) tai kirjeitse.

Hallituksen jäsenet 2018-2019
Sähköposti: etunimi.sukunimi@kl-hallitus.fi

Jaana Aaltonen, puheenjohtaja
+358 50 4355 587 (txt)

Jari Malkamäki, varapuheenjohtaja
+358 50 5504 796 (txt)

Cecilia Hanhikoski
+358 40 4118 824 (txt)

Jarkko Helminen
+358 40 5447 810 (txt)

Rami Kiiskinen

Joonas Lehtimäki
+358 50 5855 736

Bror-Erik Majors

Arja Peltokorpi

Nina Sivunen
+358 45 1252 266 (txt)

Ronja Tammisara
+358469516540 (txt)

Kuurojen Liiton säännöt

Kuurojen Liitto ry:n säännöt Liittokokous hyväksynyt 7.6.2015 Sääntömuutos rekisteröity 11.8.2015
I Luku Tarkoitus ja toiminta: 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue

Yhdistyksen nimi on Kuurojen Liitto ry. Ruotsinkielinen nimi on Finlands Dövas Förbund rf. Yhdistyksen epävirallinen englanninkielinen nimi on The Finnish Association of the Deaf. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä liitto.

Liiton kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko Suomi.

2. Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on saada kuurot yhteisvoimin toimimaan yhdenvertaisten elinolojen saavuttamiseksi muihin kansalaisiin nähden ja edistää yhteistoimintaa sellaisten koti- ja ulkomaisten organisaatioiden ja verkostojen kanssa, joilla on samoja tavoitteita kuin liitolla. Liitto toimii kuurojen ja viittomakielisten yhdistysten keskusjärjestönä, kuurojen etujärjestönä sekä palvelujen tuottajana ja järjestäjänä.

3. Toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

1 ohjaa ja tukee jäsenyhdistystensä toimintaa sekä auttaa tarvittaessa uusien yhdistysten perustamisessa, 
2 tekee aloitteita ja esityksiä kuurojen aseman parantamiseksi sekä antaa lausuntoja kuuroja koskevissa asioissa, 
3 vaikuttaa viittomakielten aseman parantamiseen perustuslain pohjalta, 
4 tuottaa viittomakielisiä tieto-, kirjallisuus-, oppimateriaali- ja viihdeohjelmia, 
5 toteuttaa viittomakielistä kulttuuritoimintaa ja edistää yleisten kulttuuripalvelujen saavutettavuutta, 
6 tukee viittomakielistä teatteritoimintaa sekä Kuurojen museon toimintaa,  
7 harjoittaa kirjastotoimintaa ja ylläpitää kirjastoa sekä Viittomakielistä kirjastoa, 
8 ylläpitää kansanopistoa, 
9 voi ylläpitää viittomakielistä koulua sekä järjestää viittomakielistä varhaiskasvatusta, terapiapalveluita, kuntoutuspalveluita sekä tulkkauspalveluita
10 järjestää kursseja, neuvonta-, esitelmä- ja luentotilaisuuksia sekä opintokerhotoimintaa, 
11 järjestää viittomakielistä nuoriso- ja varhaisnuorisotoimintaa, 
12 järjestää senioritoimintaa, 
13 harjoittaa tiedotus-, julkaisu- ja kustannustoimintaa, 
14 edistää elinympäristön kehittämistä viittomakielisille kansalaisille sopivaksi, vahvistaa yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia sekä palvelujen ja tiedon saavutettavuutta
15 tukee kuurojen mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisesti yhteiskunnan palvelujen käyttäjinä, edistää kuurojen työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia sekä järjestää viittomakielistä sopeutumisvalmennustoimintaa,  
16 edistää tulkkauspalvelun toteutumista, arvioi palvelun laatua ja voi tuottaa tulkkauspalveluja 
17 tukee sekä harjoittaa kuurojen elinoloja ja viittomakieliä koskevaa tutkimustoimintaa, 
18 osallistuu valtakunnallisella, pohjoismaisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla tapahtuvaan yhteistyöhön muiden kuurojen, kuulovammaisten sekä vammaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa, 
19 harjoittaa kehitysyhteistyötä ja lähialueyhteistyötä 
20 sekä ryhtyy muihin liiton tarkoitusperiä palveleviin ja kuurojen asemaa parantaviin toimenpiteisiin.

Liiton palvelut koskevat myös monivammaisia kuuroja. 

4. Toiminnan tukeminen

Toimintansa ja kuurojen palvelujen turvaamiseksi liitto tekee yhteistyötä valtiovallan ja eri hallinnonalojen sekä Euroopan unionin kanssa taloudellisen tuen saamiseksi liiton toimintaan ja kuurojen palveluihin.

Toimintaansa varten liitto hankkii varoja keräämällä jäsenmaksuja, järjestämällä arpajaisia, myyjäisiä ja huvitilaisuuksia sekä harjoittamalla kustannustoimintaa.

Liitto voi perustaa rahastoja, ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja jälkisäädöksiä sekä järjestää rahankeräyksiä.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteistöjä, irtainta omaisuutta ja tytäryhtiöiden osakkeita, lomanviettopaikkoja sekä harjoittaa kioski-, majoitus- ja ravitsemusliikettä.

Näitä toimintoja varten liitto hankkii tarvittavan luvan. Liiton toiminta ei saa muodostua pääasiallisesti taloudelliseksi.

5. Liiton kieli

Liiton kielinä ovat suomalainen viittomakieli, suomenruotsalainen viittomakieli, suomi ja ruotsi. Rekisteröinti- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Tiedonannot esitetään tarpeen mukaan em. kielillä.

II Luku Jäsenet: 6. Jäsenet

Liiton jäseniksi pääsevät liiton tarkoituksen toteuttamiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset sekä muut kuurojen ja viittomakielisten rekisteröidyt järjestöt, joiden säännöt liiton hallitus on vahvistanut. Jäsenet hyväksyy liiton hallitus. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Jäsenyhdistykset voivat muodostaa yhteistyöelimikseen rekisteröimättömiä piirejä, joiden toimintaa liitto tukee aluetiimien kautta.

7. Henkilöjäsenet

Jäsenyhdistykseen kuuluva on liiton henkilöjäsen. Henkilöjäsenellä ei ole äänioikeutta liittokokouksessa.

8. Kannattajajäsenet

Liiton kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, jonka toiminta on liiton tarkoitusperien mukaista ja joka suorittaa liittokokouksen määräämän jäsenmaksun. Kannattajajäsenet hyväksyy liiton hallitus.

9. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua liiton puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Liitolla voi kerrallaan olla vain yksi kunniapuheenjohtaja. Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on ansioituneesti edistänyt liiton tarkoitusta. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenet kutsuu hallituksen esityksestä liittokokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat vapaita jäsenmaksusta.

10. Jäsenten velvollisuudet

Jäsenyhdistysten on viimeistään kaksi (2) kuukautta sääntömääräisen kokouksensa jälkeen toimitettava liitolle tiedot toiminnastaan, ilmoitus johtokunnan kokoonpanosta sekä toimintakertomus.

11. Jäsenten edut ja oikeudet

Liitto antaa jäsenyhdistyksille kaiken mahdollisen tuen. Jokainen jäsenvelvollisuutensa täyttänyt yhdistys ja henkilöjäsen on oikeutettu saamaan neuvoja ja lausuntoja hankkiessaan oikeuksia, etuja tai ratkaisuja.

12. Eroaminen ja erottaminen

Jäsenyhdistyksen, joka haluaa erota liitosta, on ilmoitettava siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti liittokokouksen pöytäkirjaan. Ero astuu voimaan heti.

Jäsenyhdistys, joka toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, rikkoo näitä sääntöjä tai ei noudata liiton toimielinten tekemiä päätöksiä, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa liiton jäsenyydestä.

Erotetulla jäsenyhdistyksellä on oikeus erottamispäätöksen kumoamiseksi vedota liittokokoukseen hallitukselle osoitetulla ilmoituksella kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun erottamis-päätös on tullut erotetun tietoon. Asia ratkaistaan seuraavassa varsinaisessa liittokokouksessa.

Eronnut tai erotettu jäsenyhdistys ei saa takaisin maksamaansa jäsenmaksua.

Jäsenyhdistys, joka jättää maksamatta jäsenmaksun, menettää sääntöjen mukaiset jäsenoikeudet, kunnes maksamattomat jäsenmaksut on suoritettu.

Jos henkilöjäsen toimii vastoin liiton tai jäsenyhdistyksen sääntöjä tai muuten vahingoittaa liittoa tai jäsenyhdistystä, voi hallitus esittää hänen erottamistaan jäsenyhdistyksestä.

Jäsenyhdistys voi henkilöjäsenen erottamisasiassa pyytää liiton hallituksen lausunnon. Hallitus on velvollinen antamaan siitä joko puoltavan tai epäävän lausunnon.

13. Jäsenmaksut

Liittokokous määrää seuraavaa kalenterivuotta varten jäsenyhdistysten ja kannattajajäsenten jäsenmaksun suuruuden. Jäsenyhdistysten jäsenmaksu porrastetaan liittokokouksen äänimäärien mukaisesti.

III Luku, Liiton päätöksenteko ja hallinto: 14. Liiton toimielimet

Liiton toimielimiä ovat liittokokous ja hallitus.

Päätösvaltaa käyttää liittokokous. Toimeenpanevana vastuullisena elimenä on liittokokouksen valitsema hallitus. Liiton hallitus voi asettaa asiantuntijatoimikuntia ja työryhmiä tarpeen mukaan yhteistyöelimiksi sekä valmistelemaan eri toimialojen työskentelyn kehittämistä.

15. Liittokokous

Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Liittokokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää liiton hallitus.

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään avauksen jälkeen seuraavat asiat:

 1 todetaan edustettuna olevat yhdistykset 
 2 valitaan kokoukselle 
  - ääntenlaskijat (3) 
  - pöytäkirjantarkastajat (2) 
  - puheenjohtajat (2)
  - sihteerit (2)
  - tarpeelliset valiokunnat 
3 kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 
4 kokouksen esityslista 
5 hallituksen kertomus liiton toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta 
6 tilinpäätös ja tilintarkastuslausunto edelliseltä kalenterivuodelta 
7 päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille edellisen vuoden tilien ja hallinnon hoitamisesta 
8 seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma 
9 seuraavan kalenterivuoden talousarvio 
10 jäsenyhdistysten ja kannattajajäsenten jäsenmaksun suuruus 
11 päätetään hallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja jäsenille maksettavista palkkioista
12 päätetään liiton tilintarkastusyhteisölle maksettavista palkkioista
13 valitaan liiton puheenjohtaja seuraaviksi kolmeksi (3) liittokokouskaudeksi 
14 valitaan hallituksen erovuoroisten tilalle kolme (3) jäsentä seuraaviksi kolmeksi liittokokouskaudeksi 
15 valitaan tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö tarkastamaan kulumassa olevan tilikauden tilejä ja hallintoa
16 käsitellään jäsenyhdistysten ja hallituksen esittämät asiat sekä päätetään toimenpiteistä 
17 kokouksen päättäminen.

16. Varsinaisen liittokokouksen koolle kutsuminen

Liittokokouksen kutsuu koolle liiton hallitus. 

Varsinaisesta liittokokouksesta on hallituksen kirjeitse tai sähköpostitse annettava ilmoitus jäsenyhdistyksille vähintään kuusi (6) kuukautta ennen liittokokousta.

Esityksiä liittokokoukselle ovat oikeutettuja tekemään liiton jäsenyhdistykset ja liiton hallitus.

Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen on hallituksen toimitettava kirjallisesti tai sähköpostitse jäsenyhdistyksille vähintään 30 päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava liittokokouksessa käsiteltävät asiat ja sen mukana on lähetettävä toiminta- ja tilikertomukset, seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä hallituksen ja jäsenyhdistysten esitykset varustettuna liiton hallituksen lausunnolla.

17. Ylimääräinen liittokokous

Ylimääräinen liittokokous voidaan pitää hallituksen kutsusta tarpeen mukaan tai jos vähintään 1/5 liiton jäsenistä sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.

Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on toimitettava kirjeitse tai sähköpostitse jäsenyhdistyksille vähintään 30 päivää ennen kokousta. Jos jäsenyhdistykset vaativat ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumista, on tieto tästä toimitettava jäsenyhdistyksille viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus on saapunut liiton hallitukselle. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kolmen (3) kuukauden kuluessa pyynnön saapumisesta. Muissa suhteissa sovelletaan varsinaista liittokokousta koskevia määräyksiä.

18. Äänioikeus liittokokouksessa

Äänioikeus liittokokouksessa on jäsenyhdistysten valitsemilla edustajilla. Jäsenyhdistyksistä on kuurojenyhdistyksillä käytettävissään yksi (1) ääni kullakin yhdistyksellä sekä yksi (1) lisä-ääni jokaista sataa (100) jäsentä kohti. Muilla jäsenyhdistyksillä on käytettävissään yksi (1) ääni kullakin.

Jäsenyhdistyksen edustajan on ilmoitettuna aikana tuotava valtakirjansa tarkastettavaksi kokouspaikalle. 

19. Hallitus

Liiton asioita hoitaa liittokokouksen valitsema hallitus. Liiton hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota voidaan kutsua myös liiton puheenjohtajaksi ja yhdeksän (9) muuta jäsentä. Puheenjohtaja ja jäsenet valitaan kolmeksi (3) liittokokouskaudeksi kerrallaan. Jäsenistä eroaa vuosittain kolme (3) vuoronsa mukaan. Erovuorossa oleva jäsen voidaan valita uudelleen.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan liittokokouskaudeksi ensimmäisessä liittokokouksen jälkeisessä kokouksessaan.

Liitolta pääasiallisesti toimeentulonsa saava henkilö, puheenjohtajaa lukuun ottamatta, ei voi toimia hallituksen jäsenenä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai puheenjohtajan estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään neljä (4) hallituksen jäsentä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään viisi (5) jäsentä on läsnä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa. Vaaleissa ja suljetuissa lippuäänestyksissä ratkaisee arpa.

Liiton toiminnanjohtajalla ja johtoryhmän muilla jäsenillä sekä hallituksen mahdollisesti kutsumilla muilla toimihenkilöillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Jos joku hallituksen jäsen eroaa tai on pysyvästi estynyt osallistumasta hallituksen työskentelyyn, valitsee seuraava liittokokous hänen tilalleen uuden jäsenen lopuksi toimiajaksi.

Liiton hallitus päättää kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta, kiinnittämisestä sekä panttaamisesta. 

20. Hallituksen tehtävät

Liiton asioita hoitaa hallitus. Tehtävät:
1 johtaa liiton toimintaa näiden sääntöjen ja liiton kokousten päätösten mukaan, 
2 valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, 
3 ottaa ja erottaa toiminnanjohtaja ja johtoryhmän muut jäsenet, päättää heidän tehtävistään ja sopii palkkauksesta, 
4 asettaa tarvittavat toimikunnat, asettaa niihin jäsenet, antaa niille tehtävät ja valvoo tehtävien suorittamista,   
5 kutsuu koolle liittokokoukset ja valmistelee niissä käsiteltävät asiat, 
6 hoitaa liiton varoja ja muuta omaisuutta, huolehtii kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistamisesta sekä hankkii tilintarkastuslausunnon, 
7 hyväksyy ja erottaa liiton jäsenet, 
8 pitää luetteloa ja tilastoa liiton jäsenistä, 
9 seuraa ja ohjaa liiton jäsenyhdistysten sekä liiton toimihenkilöiden toimintaa, 
10 vastaa liiton julkaisutoiminnasta, 
11 antaa viranomaisille sekä yleisölle tarpeellisia tietoja liittoa ja kuuroja koskevissa asioissa, 
12 valvoo kuurojen etua ja toimii heidän neuvonantajanaan sekä 
13 hoitaa muut juoksevat asiat.

IV Luku, Yleistä: 21. Nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi myös nimetä kolme henkilöä, joista yksi kirjoittaa liiton nimen jonkun edellä mainitun kanssa.

22. Tili- ja toimintavuosi

Liiton tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilit on päätettävä huhtikuun loppuun mennessä.

23. Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos asia on mainittu liittokokouksen kokouskutsussa ja muutosta on kannattanut vähintään 2/3 liittokokouksessa annetuista äänistä.

24. Liiton purkaminen

Liiton purkamiseen vaaditaan vähintään 3/4 enemmistö annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä, vähintään kolmen (3) kuukauden väliajalla pidetyssä liittokokouksessa.

Liiton purkamisesta päätettäessä on samalla ratkaistava, miten jäljelle jääneet varat on käytettävä kuurojen hyväksi liiton tarkoitusperien mukaisesti sekä päätettävä kirjaston kirjojen siirtämisestä toimintaa jatkavalle kirjastolle ja Viittomakielisen kirjaston aineistojen siirtämisestä toimintaa jatkavalle taholle.

25. Muuta

Muilta osin noudatetaan yhdistyslain määräyksiä. 

Ladattavat tiedostot

Kuurojen Liiton yhdistystoimintamerkit ja hakuohje

Liiton merkki on tarkoitettu myönnettäväksi Kuurojen Liiton jäsenyhdistysten toiminnassa ansioituneille jäsenille. Hallituksen kokous 15.11.1997
Ladattavat tiedostot

1.  Merkkiä on kolme eri arvoa:

  • pronssinen
  • hopeinen
  • kultainen 

2.  Pronssinen merkki myönnetään

  • toiminnasta yhdistyksen johtokunnassa ja alaosastojen johtokunnassa tai
  • vastuullisissa tehtävissä (emäntä, järjestysmies yms.) yhteensä 10 vuoden ajan.

3.  Hopeinen merkki myönnetään

  • toiminnasta yhdistyksen johtokunnassa ja alaosastojen johtokunnassa tai
  • vastuullisissa tehtävissä (emäntä, järjestysmies yms.) yhteensä 15 vuoden ajan.

4.  Kultainen merkki myönnetään

  • ansiokkaasta toiminnasta yhdistyksen vastuullisissa tehtävissä 20 vuoden aikana (johtokunnassa, emäntänä, järjestysmiehenä jne.).

5.  Henkilön toimiessa saman vuoden aikana useammassa eri tehtävässä, lasketaan tästä vain yksi vuosi.

Yhdistys voi esittää hopeista tai kultaista yhdistystoimintamerkkiä henkilölle, joka on ansiokkaasti muulla tavoin tukenut yhdistystä ja alueen kuuroja.
Kuurojen Liiton yhdistystoimintamerkin voi myöntää Kuurojen Liitto ry:n hallitus yhdistyksen anomuksesta. Hopeinen tai kultainen merkki voidaan myöntää ilman, että aikaisemmin on myönnetty pronssinen tai hopeinen merkki. Myönnetyistä merkeistä pidetään numeroitua luetteloa.

Kuurojen Liiton ansiomitalit ja ohjesääntö

Ansiomitalit myönnetään liiton hallituksen tai jäsenyhdistyksen esityksestä ja niiden myöntämisestä päättää Kuurojen Liitto ry:n hallitus. Myönnetyistä ansiomitaleista pidetään numeroitua luetteloa. Hallituksen kokous 15.11.1997

1. Kuurojen Liitto ry:n ansiomitalia on kolme eri arvoa:

  • pronssinen ansiomitali
  • hopeinen ansiomitali
  • kultainen ansiomitali

2. Pronssinen ansiomitali myönnetään

  • toimimisesta yhdistyksen johtokunnassa vähintään 20 vuoden ajan, joista 8 vuoden tulee olla vastuullisessa tehtävässä (puheenjohtajana, sihteerinä tai rahastonhoitajana),
  • henkilölle, joka ansiokkaasti ja uhrautuvasti on muulla tavoin toiminut vastaavan ajan yhdistyksen piirissä tai on muulla tavoin ansioitunut kuurojen hyväksi toimimisesta tai toimimisesta Kuurojen Liiton hallituksessa 9 vuoden ajan.

3.  Hopeinen ansiomitali myönnetään henkilölle, jolle on myönnetty pronssinen ansiomitali

  • toimimisesta Suomen kuurojen hyväksi erittäin ansiokkaasti yhdistysten ja liiton piirissä.

4. Kultainen ansiomitali myönnetään tunnustukseksi erityisen ansiokkaasta toiminnasta Kuurojen Liiton ja Suomen kuurojen hyväksi.

5. Ulkomaalaiselle voidaan myöntää hopeinen ansiomitali tai kultainen ansiomitali erittäin ansiokkaasta toiminnasta kuurojen hyväksi.

Ansiomitalit myönnetään liiton hallituksen tai jäsenyhdistyksen esityksestä ja niiden myöntämisestä päättää Kuurojen Liitto ry:n hallitus. Myönnetyistä ansiomitaleista pidetään numeroitua luetteloa.

Ladattavat tiedostot
Sivu päivitetty 14.8.2018