Liittokokous 2017

  • Liittokokousväki kokoontui perinteiseen ryhmäkuvaan Valkean talon portaisiin.
  • Kuurojen Liiton hallitus kuvassa
    Kuurojen Liiton hallitus 2017-2018: Bror-Erik Majors, Nina Sivunen, Jaana Aaltonen (pj.), Rami Kiiskinen, Ronja Tammisara, Arja Peltokorpi, Jarkko Helminen ja Jari Malkamäki. Kuvasta puuttuvat Salla Fagerström ja Cecilia Hanhikoski.

Liittokokous 2017 julkilausuma ja pöytäkirja

Kuurojen Liitto ry:n vuoden 2017 varsinainen liittokokous pidettiin 17.6. Valkeassa talossa, Helsingissä.
Hyödyllisiä linkkejä
Ladattavat tiedostot

Tässä artikkelissa linkit:

  • ​liittokokouksen julkilausumaan
  • liittokokouksen pöytäkirjaan
  • liittokokouspäivän uutiseen

 

 

Liittokokouksen 2017 käytännön järjestelyt

Kuurojen Liitto ry:n varsinainen liittokokous 17.6.2017 Valkea talo, Ilkantie 4 00400 Helsinki

Kokousaikataulu  

Liittokokouksen valtakirjojen tarkistus tapahtuu lauantaina 17.6. klo 9.00-10.00.
Liittokokous alkaa lauantaina klo 10.00 ja päättyy kello 18.00.

Huomioithan, että liittokokous pidetään yksipäiväisenä.

Liittokokouksen yhteydessä pääkaupunkiseudun kuurojen yhdistykset järjestävät perjantaina 16.6. mielenkiintoisen yhteisen illanvieton, johon kannattaa osallistua. Lisätietoja on tulossa

Matkat

Jokainen yhdistys/edustaja hoitaa itse omat matkajärjestelynsä.  Kuurojen Liitto maksaa matkakulut yhdelle edustajalle yhdistystä kohti halvimman matkustustavan (= juna- tai bussilipun) mukaan.

Matkakorvaus maksetaan jälkikäteen liitosta edustajan ilmoittamalle pankkitilille elokuun loppuun mennessä.

Majoitus

Jokainen yhdistys/edustaja varaa ja maksaa itse majoituksensa.

Majoituskiintiöt on varattu liittokokoukseen osallistuville seuraavasti:

Hotel Haaga

70 € /yhden hengen huone ja 80 €/kahden hengen huone (pe-su)

Aamiainen sisältyy huoneiden hintaan. Varaustunnus on: KL liittokokous 2017. Mikäli varaat kahden hengen huoneen, ilmoita kenen kanssa haluat majoittua.

Huoneita on rajoitetusti ja varaukset tehdään suoraan hotelliin 3.5. mennessä. Sen jälkeen hotelli luovuttaa huoneet muuhun myyntiin.

Hotelli Haaga
Nuijamiestentie 10
00320 Helsinki
tel.+358 9 5807 8491
email: sales@haaga.fi
www.hotelhaaga.fi

Muista mainita varaustunnus KL liittokokous 2017 varausta tehdessä!

Varattaessa huomioitavaa

Varausta tehtäessä pitää ehdottomasti mainita, että majoitus tulee Kuurojen Liiton majoituskiintiöstä sekä

* saapumis- ja lähtöpäivämäärät
* majoittuuko yhden vai kahden hengen huoneessa
* majoittujien nimi- ja osoitetiedot sekä puhelinnumero
* jos tekee varauksen usealle henkilölle, niin kaikkien nimet on mainittava

Ruokailut                            

Ruokailu järjestetään Valkean talon ravintolassa. Ruokavaliot ja allergiat ilmoitetaan suoraan ravintolaan eli sähköpostitse: asiakaspalvelu@valkeatalo.fi. Lounas maksaa 14,90 e /hlö.

Jäsenmaksut

Yhdistysten vuoden 2017 jäsenmaksut Kuurojen Liitolle pitää olla maksettu ennen liittokokousta. Lasku jäsenmaksuista on lähetetty huhtikuussa 2017

Vuoden 2017 jäsenmaksut ovat:

Jäseniä                                Jäsenmaksu

3   -   99                                  15 €
100 - 199                                23 €
200 - 299                                32 €
300 - 399                                40 €
400 - 499                                48 €
500 - 599                                57 €

Kokouskutsu

Varsinainen liittokokoustiedote (liittokokouskutsu, ilmoittautumislomake, valtakirjalomake, esityslista/aikataulu sekä toimintakertomus ja toimintasuunnitelma ym. kokoukseen liittyvät asiakirjat) postitetaan yhdistyksille viimeistään kuukautta ennen liittokokousta.

Kokousmateriaali laitetaan myös Yhdistyshuoneeseen kevään aikana.

Liittokokous 2017 illanvietto Helsingin Kuurojen Yhdistyksellä

Liittokokousedustajille ja muille kiinnostuneille järjestetään illanvietto Helsingin Kuurojen Yhdistyksellä perjantaina 16. kesäkuuta. Illan teemana on sote ja maakuntauudistusten vaikutus järjestöjen tulevaisuuteen.

Helsingin Kuurojen Yhdistykselle (Liisankatu 21 B 11) ovat tervetulleita kaikki, myös ne jotka eivät osallistu liittokokoukseen. Illan saaristoristeily on puolestaan tarkoitettu vain liittokokousedustajille.

Illanvieton ohjelma (Huom! Muutokset ovat mahdollisia)

16- Helsingin Kuurojen Yhdistyksellä kahvio auki, voit ostaa kahvia ja purtavaa
16.30 Yhdistysohjelma, esittelijänä Kuurojen Liitto ry:n ts. aluetyöntekijä Päivi Mäntylä
17.00-18.00 Järjestöjen rahoituslinjaukset sote- ja maakunta uudistuksessa, Sosiaali- ja terveysministeriön edustaja erityisasiantuntija Sarita Friman-Korpela

Saaristoristeily

19.00 Satamalle siirtyminen. Yhdistysten edustajat huolehtivat opastamalla kokousväen satamalle.
19.00-23.00 Saaristoristeily liittokokousedustajille, jotka ovat ilmoittautuneet illanviettoon:
Laiva lähtee satamalta kello 20.00. Helsingin saaristo on ilta-aikaan lumoava ja muodostaa historiallisesti mielenkiintoisen ympäristön. Laivassa on mahdollista ruokailla ja tarjolla on mukavaa ohjelmaa. Risteily on liittokokousedustajille ilmainen. Jokainen maksaa itse oman ruokailunsa.  Ruokailu maksaa 18 e/ hlö. Tarjolla on lohikeittoa, jälkiruoka ja kahvia. Kasvissyöjille on tarjolla kasviskeittoa.

Risteilyn jälkeen huolehditaan kokousväen siirtyminen majapaikkaan, Hotelli Haagaan julkisilla kulkuneuvoilla (paikallisbussilla tai junalla)

Kyselyt ja tiedustelut vastaanottaa toiminnanjohtajan assistentti yhdistysten puolesta. Tiina Hedren: tiina.hedren@kuurojenliitto.fi

Lämpimästi tervetuloa!

Toivottavat, Helsingin Kuurojen Yhdistys ry, Espoon Viittomakieliset ry ja Vantaan Kuurot ry

Liittokokous 2017 materiaalipaketti

Toimintasuunnitelma 2018 yleinen

Liiton strategiset tavoitteet vuosille 2016 - 2020 ohjaavat edelleen vuoden 2018 toimintasuunnitelman tavoitteita ja toiminnan sisältöä mukaan lukien rahoittajiemme avustuksia koskevat linjaukset ja painopisteet (STEA/STM, OKM, UM).

Vuoden 2018 aikana arvioidaan strategisten tavoitteiden toteutumista ja niiden päivittämistä väliarvioinnin avulla. Yhdessä jäsenyhdistysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa valmistellaan liiton uutta strategiaa (vuodesta 2020 eteenpäin) vuoden 2019 liittokokousta varten.

Strategisten tavoitteiden mukaan jäsenyhdistykset ovat elinvoimaisia ja uudistuneita, mihin liittyen yhdistysohjelman toteuttamisesta tehdään kärkihanke yhdistystoiminnan kehittämiseksi.

Liitto jatkaa vahvaa edunvalvontatyötään, jolloin Viittomakieliloikka –kielipoliittisen ohjelman avulla kuurojen ja viittomakieltä käyttävien tarpeet huomioidaan aidosti peruspalveluissa, viittomakielisten kielitietoisuus lisääntyy ja syrjintä vähenee.

Toimintavuonna keskitytään lasten ja nuorten kielellisten oikeuksien edistämiseen. Lasten ja nuorten oikeutta viittomakielisyyteen turvataan leirien, tapahtumien, paikallisen nuorisotyön tukemisen, kansainvälisen yhteistyön sekä lapsia, nuoria ja heidän perheitään koskevan edunvalvonnan, neuvonnan sekä Opetushallituksen kanssa tehtävän viittomakielistä oppimateriaalia koskevan yhteistyön avulla. Kuurojen Liitto tekee lasten ja nuorten kielioloja koskevan kehittämissuunnitelman.

Kuurot työikäiset ovat tietoisia oikeudestaan yhdenvertaisuuteen työmarkkinoilla ja työelämässä. Tämän lisäksi työnantajien, viranomaisten ja ammattiliittojen tietoisuuden lisäämisen ja uusien toimintamallien avulla parannetaan edelleen kuurojen asemaa työmarkkinoilla.

Strategisiin tavoitteisiin suoraan liittyvän toiminnan lisäksi toteutetaan laajasti muuta toimintaa kuten kehitysyhteistyötä, sisäistä ja ulkoista viestintää, viittomakielisen tiedonsaannin ja viestinnän kehittämistä, digitalisaatioon valmistautumista, viittomakielistä palveluohjausta, tieto- ja viestintätekniikan ohjausta, varainhankintaa ja varainviestintää, seniorityötä, viittomakielistä vapaaehtoistoimintaa. verkkosanakirjapalvelua, viittomakielen leksikografista tutkimus- ja kehittämistyötä, Kotimaisten kielten keskuksen lautakuntatyötä, kirjasto- ja tietopalvelua ja viittomakielisen kirjaston toimintaa. Talous- ja henkilöstöhallinnon ja sisäisen asiakaspalvelun (viittomakielen tulkkaus, käännöstoiminta, assistenttipalvelut) prosessit tukevat neljän ydinprosessin toimintoja.

Vuoden 2017 aikana kehitetty liiton toiminnan vuosirytmiin sopiva ja tarkoituksenmukainen asiakaslähtöinen arviointikäytäntö on juurtunut pysyväksi työtavaksi toimintavuonna 2018.

Toiminnanohjausjärjestelmän käsikirjaosa, dokumenttikansio, prosessikuvaukset, ohjeistukset, tehtävät, mittaristo, palautteet ja raporttiosa ovat valmistuneet, jolloin tämä kokonaisuus ohjaa ja tukee liiton vision, mission ja toiminnan toteutusta ja arviointia.

Toimintasuunnitelman tavoitteet ja sisältö kuvataan alla liiton pääprosessien (kullakin prosessilla oma väri) mukaisesti. Johtoryhmä koordinoi toiminnan toteutusta prosessien välisen yhteistyön avulla.

Toimintasuunnitelma 2018 Edunvalvonta, elinikäinen oppiminen ja työllisyys

Huom! Yllä oleva video on soittolista, joka sisältää 8 videota. Videot saat näkyviin klikkaamalla alatunnisteen filmiruutu-kuvaketta.

Päätavoitteena on, että viittomakieltä käyttävien kielelliset oikeudet vahvistuvat ja perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat yhdenvertaisemmin sekä Suomessa yhteiskunnassa sekä että kehitysyhteistyön kautta kohdemaissa.

Alatavoitteina toimintavuonna ovat

- kuurojen ja viittomakieltä käyttävien tietoisuus omista oikeuksistaan parantuu 
- viittomakieltä käyttävien kielitietoisuus lisääntyy / syvenee
- kuurojen ja viittomakieltä käyttävien syrjintä sekä kielellisissä kysymyksissä että yhteiskunnallisessa osallistumisessa vähenee
- kuurojen ja viittomakieltä käyttävien osallistaminen yhteiskunnallisiin asioihin parantuu
- viittomakieltä käyttävien kuurojen työllisyys parantuu

Edunvalvonta

Erityisasiantuntijoiden toiminnan päätavoitteena on, että vuonna 2017 valmistuneen Viittomakieliloikka –kielipoliittisen ohjelman avulla viittomakielisten kielitietoisuus lisääntyy. Kielitietoisuuden syvenemisen ja asiakasneuvonnan ansiosta sekä suomalaista että suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien henkilöiden oik eudet tulevat paremmin turvatuiksi. Erityislainsäädäntöä on korjattu huomioimaan viittomakieltä käyttävät paremmin (etenkin sote- ja maakuntauudistus, varhaiskasvatus ja perusopetus, tulkkauspalvelut).

Kuurojen ja viittomakieltä käyttävien tarpeet huomioidaan aidosti peruspalveluissa. Lainsäädännön toimeenpano kehittyy niin, että viittomakieltä käyttävien henkilöiden syrjintä vähenee. He saavat peruspalveluja joko viittomakielellä tai tulkattuna. Kelan tulkkauspalveluissa asiakkaan tarpeet toteutuvat paremmin. Asiakastyössä keskitytään erityisesti suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien kuurojen ja kuurojen maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien turvaamiseen. 

Toimenpiteitä ovat neuvonta yksityishenkilöiden kielellisiin oikeuksiin tai tulkkaukseen liittyvissä ongelmissa ja vaikuttaminen lainsäädäntöön ja sen soveltamiseen (mm. lausunnot, verkostotyö, mahdolliset kehittämishankkeet). Asiakasneuvontaa järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä aluetyön kanssa. Lisäksi järjestetään yhdistyskiertue, jolla tuetaan vaikuttamistyötä uusissa maakunnissa (työnimi ”18/18”). Yhdessä sidosryhmien kanssa edistetään viittomakielten aseman vahvistumista.

Itsearviointiin kehitettyjä seurannan välineitä kehitetään edelleen (mm. lausuntolomake, asiakasneuvonnan ja verkostotyön seurantalomakkeet). Asiakkailta eli viittomakieltä käyttäviltä ja heidän läheisiltään kerätään palautetta monipuolisemmin.

Rahoitus: STEA (Ay)

Työllisyys

Työllisyyskoordinaattorien tehtävänä on tiedottamalla ja vaikuttamistyöllä pureutua kuurojen työllistymiseen liittyviin haasteisiin ja esteisiin. Tiedottamisella ja vaikuttamistyöllä viittomakielisten kuurojen yhdenvertaisuus työelämässä, avoimilla työmarkkinoilla ja yleisesti yhteiskunnassa paranee. Työnantajien, viranomaisten, ammattiliittojen ja muiden työllisyyden parissa toimivien tieto ja ymmärrys kuuroista työntekijöinä lisääntyy todennettujen tietojen avulla vähentäen samalla ennakkoluuloja ja muuttaen asenteita positiivisemmiksi.

Kuurot työikäiset, niin työtä hakevat kuin työssäkäyvät, ovat tietoisia oikeudestaan yhdenvertaisuuteen avoimilla työmarkkinoilla, he osaavat hyödyntää edunvalvontatyötä oikeuksiensa toteutumisessa ja hakeutuvat rohkeammin jatkokouluttautumaan sekä kouluttautumaan uusiin ammatteihin ja uusille aloille. Yritystä!-hankkeessa, jota hallinnoi Invalidiliitto, kuurot yrittäjät tai yrittäjiksi haluavat saavat neuvoja ja tukea yrittäjyyteen sekä itsensä työllistämiseen liittyvissä asioissa viittomakielellä. Yhteistyöllä aluetyöntekijöiden kanssa saadaan tietoa mm. työllistymisen esteistä ja ongelmista.

Toimenpiteitä ovat: 1) selvitys / kartoitustyö kuurojen työllistymisen esteistä, todennettuja tietoja hyödyntäen, 2) tiedottaminen ja vaikuttaminen erilaisissa tilaisuuksissa (viranomaistapaamiset, kuurojenyhdistykset, asiakasneuvonta), 3) yksittäisten asiakkaiden neuvonta ja ohjaus työelämäsyrjintäkokemuksissa, 4) tiedotusmateriaalien/tietopakettien tekeminen niin viranomaisille, työnantajille ja ammattiliitoille kuuroista työntekijöistä ja viittomakielestä sekä työelämätulkkauksesta, 5) tietopaketteja työikäisille viittomakielisille kuuroille mm. työelämään liittyvistä palveluista ja muutoksista, 6) hyvien käytänteiden dokumentointi, 7) kuurojen ”menestystarinoiden”/urapolkujen kerääminen sekä 8) kuurojen yritystoiminnan mentorointikoulutus (Yritystä! –hanke, 2016 - 2018). 

Asiakkaita osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen mm. asiakaspalautteen kautta, sosiaalisen median kautta, erilaisissa tapahtumissa tapaamisilla, yhdistyskäynneillä ja työpajoissa.

Arviointia kehitetään yhdessä työllisyyskoordinaattoreiden sekä Yritystä! –hankkeen koordinaattorin (sekä aluetyöntekijöiden) kanssa.

Rahoitus: STEA (Ak6) ja Invalidiliiton STEA:n C-projekti

Viittomakielityö

Viittomakielityön toiminnan tuloksena tarjotaan luotettavaa tietoa viittomakielistämme (Suvi) ja viittomakieliset myös itse osallistuvat työhön aktiivisesti tuottamalla sivustoille sieltä puuttuvia, ajankohtaisia viittomia (SignWiki). Näin viittomakielisten kielitietoisuus parantuu ja työn yhteisölähtöisyys vahvistuu. Sanakirjat ovat tärkeä ilmainen palvelu myös viittomakieliämme opiskeleville perheille, sukulaisille, opiskelijoille, ja täysin ummikoillekin ne tarjoavat helpon tavan tutustua viittomakieliimme.

Suvi- ja SignWiki-sanakirjoihin tuotetaan aineistoa sekä suomalaisesta että suomenruotsalaisesta viittomakielestä. Molemmille julkaisualustoille kerätään viittomistoa äidinkielisistä vapaaehtoisista koostuvissa työpajoissa. Työpajojen asiantuntemusta voidaan täydentää ostopalvelutyönä. Suvi-sanakirjojen aineisto toimitetaan ja viimeistellään tiimissä ennen julkaisua. Vuonna 2018 Suvissa on tavoitteena julkaista 500 suomalaisen ja 25 suomenruotsalaisen viittomakielen viittoma-artikkelia.

SignWiki-kansalaissanakirjojen työpajoihin voi äidinkielisten lisäksi osallistua myös kieltä vieraana kielenä käyttäviä henkilöitä, kuten tulkkiopiskelijoita. Äidinkieliset toimivat viittomiston tuottajina ja kaikki työpajalaiset voivat toimia kuvaajina, editoijina ja aineiston sivustolle viejinä. Tärkeätä on myös, että löytyy heitä, jotka keräävät tietyn aihepiirin käsitteitä työpajaan (sanalistoja, esineitä, kuvia, videoita). Suomalaisen viittomakielen SignWiki-sivustolle on tavoitteena tuottaa 400 ja suomenruotsalaisen viittomakielen sivustolle 200 viittomasivua. Kielenkäyttäjiä kannustetaan myös täysin omaehtoiseen SignWiki-sivustojen täydentämiseen.

Tutkija toimii Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielten lautakunnan sihteerinä, ja sanakirjantoimittaja kääntää lautakunnan pöytäkirjat suomalaiselle viittomakielelle. Maahanmuuttajien kielitaidon arviointeja tehdään ilmenevän tarpeen mukaisesti.

Rahoitus: STEA (Ak9): Viittomakielen kommunikointia vahvistavat ja tukevat yhteisölähtöiset toimet ja OKM

Kehitysyhteistyö

Kuurojen Liiton kehitysyhteistyö on osa Vammaiskumppanuusohjelmaa ja sen tarkoituksena on luoda kumppanimaiden kuuroille edellytykset voimaantua ja toimia kuurojen yhdenvertaisuuden ja yhtäläisten oikeuksien puolesta kaikilla elämän alueilla iästä ja sukupuolesta riippumatta, saada paikallisten viittomakielten asema yhdenvertaiseksi muiden kielten kanssa.

Liiton päivitetyn kehitysyhteistyöstrategian tavoitteita ovat: 1) kuurot tiedostavat omat oikeutensa, toimivat omien etujensa ajajina, perustavat omia paikallisia yhdistyksiä ja kansallisen liiton jossa he voivat yhdessä määritellä tarpeensa ja kansalliset päämääränsä, 2) paikalliset viittomakielet tunnustetaan lainsäädännössä kuurojen ensikieleksi ja kuurojen oikeus viittomakielen omaksumiseen, viittomakieliseen opetukseen ja viittomakielen käyttöön läpi elämän taataan ja 3) kuurot toimivat yhteistyössä viranomaisten kanssa yhteiskunnallisten palveluiden saatavuuden ja osallistumisen mahdollistavat palvelujen kehittämiseksi (mm. tulkkipalvelut toteutuvat). Kuurojen Liiton vuoden kärkihankkeiden teemat tukevat kehitysyhteistyötä ja päinvastoin.

Vuonna 2018 Kuurojen liitolla on 8 hanketta ja 7 kumppania (ANAD, ENAD,GADHOH, KAD, MANAD, Maryknoll Cambodia, UNAD).

• Albanian kuurojen liiton edunvalvonta-, järjestö-, viittomakielen-, tulkkikoulutuksen kapasiteettien vahvistaminen sekä kuurojen opetuksen kehittämisen tukeminen Albaniassa (ANAD)
• Kosovon kuurojen liiton edunvalvonta-, järjestö-, viittomakielen-, tulkkikoulutuksen kapasiteettien vahvistaminen sekä kuurojen opetuksen kehittämisen tukeminen Kosovossa (KAD)
• Etiopian Kuurojen liiton organisaation kehittämishanke (ENAD)
• Malawin kuurojen liiton järjestö-, edunvalvonta- ja viittomakielityön tukeminen (MANAD)
• Kuurojen yhteisön ja sen johtajuuden vahvistaminen (Maryknoll Cambodia)
• Ugandan viittomakieli- ja edunvalvontahanke (UNAD)
• Gambian kuurojen ja huonokuuloisten liiton järjestö-, edunvalvonta- ja viittomakielityön tukeminen (GADHOH)
• Kuurospesifi haastattelututkimus (Deaf Specific Survey) -hankkeen manuaalia valmistellaan

Hankkeista tiedotetaan sekä kuurojen yhteisölle että suurelle yleisölle.

Rahoitus: UM

Kirjasto ja tietopalvelu

Kirjaston perustehtävä on toimia kaikille avoimena olevana erikoiskirjastona sekä Kuurojen kansanopiston että Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakirjastona. Kirjasto toimii myös liiton tukiprosessina palvelemalla muita prosesseja mm. tiedonhaussa ja kehittämistyössä.

Kirjasto ylläpitää mahdollisimman kattavaa ja ajantasaista kokoelmaa. Erikoiskokoelma koostuu kuuroihin ja huonokuuloisiin liittyvistä tutkimuksista kuten esimerkiksi kuurojen historiasta, opetuksesta, yhteiskunnallisesta asemasta ja tulkkauksesta sekä viittomakielien tutkimuksista, sanakirjoista ja opetusmateriaalista. Kokoelman painopiste on tieteellisessä materiaalissa, mutta yhtälailla tärkeitä ovat myös alaan liittyvä kaunokirjallisuus, elokuvat, elämäkerrat ja tukiviitottu materiaali.

Kokoelmapolitiikan mukaisesti hankitaan käyttöön kaikki kotimaiset ja tärkeimmät ulkomaalaiset alan julkaisut sekä keskeiset tieteelliset kausijulkaisut. Hankitut julkaisut luetteloidaan aineistotietokantaan ja saatetaan lainauskuntoon mahdollisimman nopeasti. Vanhentunut tai huonokuntoinen materiaali poistetaan tai siirretään varastoon. Vanhoja luettelointitietueita korjataan sekä sisältöä rikastetaan ja siten parannetaan aineiston löydettävyyttä tietokannasta.

Kohderyhmänä ovat kaikki alasta tietoa tarvitsevat eli mm. eri alojen opiskelijat, opettajat, tutkijat, asiantuntijat, viranomaiset ja vanhemmat. Kirjasto palvelee asiakkaita vastaamalla tietopalveluun tuleviin kysymyksiin, auttamalla tarvittaessa tiedonhaussa sekä hankkimalla mahdollisuuksien mukaan aineistoa asiakkailta tulleiden tarpeiden mukaisesti.  Tavoitteena on hyvän kokoelman ja asiakaspalvelun avulla mahdollistaa tiedon saatavuus ja tietoisuuden lisääminen kuuroudesta ja viittomakielistä niin kuuleville kuin kuuroillekin.

Toimintaa arvioidaan seuraamalla vuosittain lainamääriä ja tiedonhakupyyntöjä. Lisäksi järjestetään säännöllisesti asiakaskyselyjä.

Rahoitus: oma rahoitus

Viittomakielinen kirjasto

Viittomakielinen kirjasto toteuttaa kirjastolaissa määriteltyjä sivistyksellisiä ja kulttuurisia oikeuksia tuottamalla viittomakielistä aineistoa. Pääasiallisena kohderyhmänä on viittomakielinen kansanosa sekä viittomakielestä ja viittomakielisestä kulttuurista kiinnostuneet. Kirjaston julkaisema aineisto lisää ja syventää viittomakielisten tietoisuutta omasta kielestä ja sen eri rekistereistä. Viittomakielisen kulttuurin saatavuus paranee. Viittomakielisten ohjelmantekijöiden asema ja ammattitaito vahvistuu. Viittomakielisen aineiston määrä monipuolistuu ja lisääntyy.

Tuotetaan kentältä esim. henkilökohtaisten tapaamisten sekä sosiaalisen median avulla kerättyjen aineistotoiveiden ja –tarpeiden mukaisesti viittomakielistä kirjallisuutta, mahdollisuuksien mukaan käännetään kirjallisuutta viittomakielelle ja julkaistaan niitä kirjaston verkkosivuilla. Vuoden 2018 aikana tavoitteena on tuottaa arviolta 45 uutta julkaisua. Kirjastolla on aktiivinen rooli tutkia ja selvittää kentän tarpeita ja toiveita.

Julkaistaan linkkien avulla muiden tuottamaan (kirjastotyyppistä) kirjastoon soveltuvaa aineistoa. Aineiston tuotannossa huomioidaan liiton kärkihankkeet ja tuotetaan niitä tukevaa aineistoa. Kirjasto laatii aineiston tuotantonsa tueksi kokoelmapolitiikan. Aineiston tuotannossa huomioidaan esteettömyys, ts. valtaosa aineistosta pyritään tekstittämään tai spiikkaamaan.

Arviointi tapahtuu Google Analytics-seurannalla, asiakkaiden yhteydenotoilla ja mahdollisilla asiakaspaneeleilla eri tapahtumien yhteydessä.

Rahoitus: OKM

Kuurojen kansanopisto

Kuurojen kansanopiston toiminnan päätavoitteena on edistää viittomakielen asemaa vapaan sivistystyön puitteissa.

Suomeen tulleille maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille tarjoamme suomen kielen ja viittomakielen opetusta sekä pitkillä opintolinjoilla (maahanmuuttajakoulutus kuuroille ja täydennyskoulutus viittomakielisille) että erilaisen kurssitoiminnan kautta. Tarjoamme myös kaikille viittomakielisille syrjäytymisen ehkäisevää koulutusta, jossa keskitytään kielitaidon ja työelämätaitojen parantamiseen.

Toimimme yhteistyössä ylläpitäjämme ja muiden järjestöjen kanssa järjestäen erilaisia lyhytkursseja sekä olemme aktiivisena yhteistyötoimijana Valkeassa talossa toimivien tahojen kanssa. Kuuleville opiskelijoille on tarjolla viittomakielen sekä muiden vaihtoehtoisten kommunikaatiotapojen opetusta aina viikonlopun pituisista lyhytkursseista lukuvuoden kestävään linjaan asti.

Kansanopistokentällä on vahva rooli kaikkien maahanmuuttajien koulutuksessa. Hyödynnämme monikulttuurista erityisosaamistamme myös kuulevien vieraskielisten suomen kielen opettamisessa.

Yhteiskunnassa on myös herätty panostamaan yhä enemmän nuoriin vailla koulutusta ja työtä. Kehitämme näitä nuoria varten uudentyyppistä työpajaoppimista, jossa yhdistyy uudella tavalla työelämä ja perusvalmiuksien vahvistaminen. Kuurojen kansanopiston tavoitteena on vahvistaa rooliaan kouluttajana, joka erityisesti huomioi valtavirrasta poikkeavia opiskelijoita ja tarjoaa heille vaihtoehtoisia reittejä päästä tasavertaisesti osalliseksi yhteiskunnassamme.

Rahoitus: valtionosuudet (VM), osallistumismaksut, muut maksusitoumukset

Toimintasuunnitelma 2018 Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen

Huom! Yllä oleva video on soittolista, joka sisältää 6 videota. Videot saat näkyviin klikkaamalla alatunnisteen filmiruutu-kuvaketta.

Tavoitteena on edistää viittomakielisten ryhmämuotoista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vertais- ja vapaaehtoistoiminnan avulla. Viittomakielisillä on oikeus harrastaa, nauttia kulttuurista ja osallistua mielekkääksi koettuun yhteiseen tekemiseen.

Järjestöohjaus

Järjestöohjauksen päätavoitteena on tukea ja kehittää kuurojen yhdistysten toimintaa. Kuurojen yhdistysten toiminnassa keskeisimpiä toimintamuotoja ovat edunvalvonta-, vaikuttamis- ja vertaistoiminta. Näiden toimintamuotojen tukemiseen ja kehittämiseen järjestöohjaus tarjoaa työkaluja ja neuvontaa. Järjestöohjaus on kuurojen yhdistysten luottamushenkilöiden tukena ja perehdyttää heitä luottamustehtäviin. Kohderyhmänä ovat kuurojen yhdistykset, kerhot; niiden luottamushenkilöt ja jäsenet. Järjestöohjauksen päätoimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa. 

Yhdistysohjelman toteuttamisesta tehdään uusi kärkihanke yhdistystoiminnan kehittämiseksi. Vuonna 2017 valmistunut yhdistysohjelma antaa järjestöohjaustyölle painopistealueita, joihin yhdessä yhdistysten kanssa kiinnitetään erityisesti huomiota toimintavuonna, jotta yhdistysten toiminta olisi aktiivista, elinvoimaista ja se tarjoaisi monipuolista toimintaa eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville viittomakielisille. Monipuolinen toiminta aktivoi jäsenistöä ja lisää jäsenten hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. Yhdistysohjelman jalkautuksen osalta järjestetään kaksi workshopia – yksi neuvottelupäivillä sekä järjestökurssi – joissa keskustellaan seurantatavasta ja toteutuksesta. Lisäksi ohjelman jalkautuksen osalta tehdään alueellista yhteistyötä yhdistysten kanssa.

Vuoden aikana järjestetään yhdistysten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti järjestökursseja sekä täsmäkoulutuksia. Tarpeet ja toiveet järjestökursseille on kartoitettu vuonna 2017 tehdyn kyselyn avulla. Vuoden aikana järjestetään 4 järjestökurssia (taloustaidot, yhdistysohjelma, vaikuttamistyö ja uudet vapaaehtoistoimijat). Jäsenyhdistysten tietotaitoja lisätään ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) muutoksesta ja digitalisaatiosta. Yhteistyötä tämän osalta tehdään yhdistysten kanssa.

Syyskaudella järjestetään eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville yhdistysten hyvinvointipäivät. Hyvinvointipäivillä käsitellään ajankohtaisia asioita ja annetaan virikkeitä vapaaehtois- ja vertaistoimintaan. Järjestöohjaus osallistuu myös valtakunnallisten tilaisuuksien alueellisten tapahtumien järjestelyihin.  Hyvä tietää – mukava osallistua -luento- ja keskustelutilaisuudet jatkuvat Oulussa ja Kuopiossa.

Valtakunnallista etäpalvelun kehittämistä (viittomakielinen järjestökioski) jatketaan vuoden 2017 alkaneen kokeilun pohjalta. Järjestökioskin toiminnallisuutta ja saavutettavuutta arvioidaan työntekijöiden ja saadun asiakaspalautteen pohjalta. Toimintavuonna tiedotetaan ja ohjataan yhdistysten vapaaehtoisia hyödyntämään järjestökioskin kautta toimivaa etäpalvelua, joka tarjoaa matalan kynnyksen tuen ja ohjauksen väylää. Tavoitteena on lisätä yhdistysten vapaaehtoisten toivomaa tavoitettavuutta myös muina kuin virka-aikoina ja selvittää verkkokurssin toteutuksen mahdollisuutta järjestökioskin kautta. 

Verkkopohjainen viittomakielinen yhdistyskäsikirja on yhdistyshuoneessa käytettävissä  luottamushenkilöille.  Yhdistystoiminta on sujuvampaa, kun on ajantasaista tietoa saatavilla viittomakielelle viitottuna. Lisäksi yhdistyksillä on käytössään tietopaketti edunvalvonnasta, jota voidaan hyödyntää mm. tulevissa maakuntavaaleissa. Aluetyöntekijät tekevät liiton sisäisesti tiivistä yhteistyötä muiden prosessien kanssa. Yhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä kuntien, maakuntien, viranomaisten, eri järjestöjen, oppilaitosten jne. kanssa tiedottaen asiakaskunnan tarpeista esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi sekä palveluiden parantamiseksi. Naisasiain työryhmä kokoontuu vuoden aikana 2-4 kertaa.

Kuurojen Liiton senioritoiminnan tavoitteena on tukea seniorikerhojen ja yhdistysten työtä sekä niiden vapaaehtoistoimijoita. Tavoitteena on myös edistää valtakunnallisesti viittomakielisten ikäihmisten oikeuksia ja tukea pohjoismaiseen yhteistyöhön edistääkseen maiden keskinäistä tiedonvaihtoa. Senioritoimintaa koskevien toimintojen keskinäistä koordinaatiota edelleen kehitetään, ikäihmisten osallistuminen turvataan ja tiedonvaihtoa sekä asiantuntijoiden osallistumista vahvistetaan. Senioritoimintaa varten on vuonna  2017 perustettu seurantaryhmä, johon on valittu jäseniksi yhdistysten edustajia sekä järjestöohjauksen ja palveluohjauksen työntekijöitä. Seurantaryhmä  voi kutsua ulkopuolisia tahoja ja asiantuntijoita kokouksiinsa. Seurantaryhmä kokoontuu 2 – 4 kertaa vuodessa.  

Rahoitus: STEA (Ak6)

Viittomakielinen vapaaehtoistoiminta (Viva)

Viittomakielisen vapaaehtoistoiminnan (Viva) kautta ehkäistään syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja tuetaan asiakkaiden osallistumista yhteiskuntaan. Vivan tukihenkilöinä toimivat viittomakielentaitoiset ihmiset, jotka ovat saaneet Vivan koulutuksen vapaaehtoistoimintaan.

Viittomakielinen vapaaehtoistoiminta auttaa tuen tarpeessa olevia kuuroja, huonokuuloisia ja kuurosokeita. Tukihenkilöä hakeneille ohjataan tukihenkilö yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Viva toimii pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja Tampereella, jatkossa myös Kuopion ja Oulun suunnalla. Olotilatoimintaa jatketaan Vantaalla sekä lounastreffitoimintaa pääkaupunkiseudulla. Viva järjestää koulutusta ja ryhmänohjausta, koordinoi tukihenkilötoiminnan verkostoa ja konsultoi viittomakielisen vertaistuen kehittämisessä. Kuurojen Liiton kumppaneina toiminnassa ovat Kuurojen Palvelusäätiö, Suomen Kuurosokeat ry, ASPA-säätiö ja seurakuntien kuurojentyö.

Koulutetuille tukihenkilöille järjestetään lisäkoulutusta sekä mahdollisuuksien mukaan ryhmäohjausta ja virkistystä. Uusia tukihenkilöitä etsitään, tavoitteena 8 uuden tukihenkilön löytäminen 10 uudelle asiakkaalle. Toteutetaan ryhmämuotoista toimintaa ympäri Suomea. Kevyempää vapaaehtoistoimintaa välitetään asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea esimerkiksi tilaisuuksiin osallistumisessa.

Rahoitus: STEA (AK6), kuntien maksusitoumukset

Nuorisotyö

Kuurojen Liiton nuorisotyö on valtakunnallisesti lapsille ja nuorille suunnattua viittomakielistä toimintaa. Nuorisotyön tavoitteena on parantaa viittomakielisten lasten ja nuorten oikeuksia, tarjota kohtaamisia sekä mielekästä tekemistä lapsille ja nuorille sekä vahvistaa ja kehittää itsetuntoa sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja.

Kuurojen Liiton nuorisotoiminta järjestää lapsille ja nuorille vuosittain useita kotimaisia leirejä ja tapahtumia. Kohderyhmänä ovat 7-30 vuotiaat viittomakieliset. Vuonna 2018 järjestetään 7-12 vuotiaille kolme leiriä, 13 – 17 vuotiaille kolme leiriä sekä LYX-päivät ja 18 – 30 vuotiaille 1-2 leiriä ja nuorisopäivät.

Vuonna 2018 on viisi kansainvälistä leiriä: 7 – 12 vuotiaille WFDYS lastenleiri (auki), 13–17 vuotiaille Pohjoismainen juniorileiri Suomessa, EUDY juniorileiri Slovakiassa, 18–30 vuotiaille Pohjoismainen nuorisoleiri Tanskassa ja EUDY nuorisoleiri Romaniassa.

Nuorisotoimikunta tukee nuorisotoimintaa ja se kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Toimikunta valitaan vuosittain valtakunnallisilla viittomakielisillä nuorisopäivillä (paikka auki). Leirien ja tapahtumien lisäksi nuorisotyön tehtävänä on tukea paikallisten nuortenkerhojen ja yhdistysten toimintaa, tiedottaa sekä tehdä yhteistyötä kulttuuri- ja nuorisoalalla olevien tahojen kanssa. Painotusalueita ovat YK:n lapsen oikeudet ja vammaisten oikeuksien sopimus sekä lapsi- ja nuorisopolitiikka. Lisäksi osallistutaan sidosryhmäyhteistyöhön, kuten Allianssi ry:n, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden nuorisoalan tilaisuuksiin.

Vuonna 2018 osallistutaan kansainväliseen nuorisoyhteistyöhön KPNN:n, EUDY:n ja WFDYS:n toiminnan puitteissa, valmistellaan WFDYS:n hallituksen suomalaisen puheenjohtajan hallitusedustuksiin liittyvät kokousmatkat sekä tiedotetaan järjestettävistä leireistä ja muista kansainvälisistä nuorisotapahtumista ja tuetaan suomalaisten lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen vaikuttamistyöhön.

Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö ja omarahoitus

Kulttuurituotanto

Kuurojen Liiton kulttuurituotannon tavoitteena on järjestää monipuolista viittomakielistä kulttuuritarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritapahtumat ylläpitävät viittomakielistä kulttuuria ja ne ovat tärkeitä tapaamispaikkoja, joissa myös eri sukupolvet kohtaavat. Vuonna 2018 järjestetään Kuurojen 30. valtakunnalliset kulttuuripäivät Hämeenlinnan Verkatehtaalla 26.–27.5.2018. Tapahtumatuotanto toteutetaan yhdessä järjestelytoimikunnan kanssa, mukana ovat Hämeenlinnan kuurot ry ja Hämeenlinnan kaupunki. Jo kolmena edellisenä vuonna järjestetty HELsign on saanut runsaasti hyvää palautetta, ja yhteistyötä tämän tapahtuman toteuttamiseksi ollaan valmiita jatkamaan Helsingin kulttuurikeskus Stoan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.  Lisäksi toimintavuonna aloitetaan vuoden 2019 kulttuuritapahtumien valmistelut.

Yhteistyötä jatketaan Työväenmuseo Werstaan kanssa Kuurojen museon kokoelmien huolehtimiseksi. Liiton museotoimikunta tukee Kuurojen museon näyttelytoimintaa ja museotoimikunta kokoontuu vuoden aikana 2 - 4 kertaa. Teatteri Totin kanssa tehdään yhteistyötä yhteistyösopimuksen mukaisesti. Lisäksi yhteistyötä jatketaan muiden kulttuuriorganisaatioiden kanssa, jotta myös muista kulttuuritapahtumista saataisiin viittomakielisille saavutettavia.

Rahoitus: Taiteen edistämiskeskus (Taike) ja omarahoitus

Sopeutusvalmennustoiminta

Sopeutumisvalmennus on sosiaalista hyvinvointia tukevaa kurssimuotoista toimintaa. Kurssien tehtävänä on antaa neuvontaa ja valmennusta eri-ikäisille viittomakielisille ja perheille elämän monilla osa-alueilla.

Vuonna 2018 järjestetään yksitoista kurssia: kaksi arjen tietotekniikkakurssia, kolme perhekurssia, naisten kurssi, suomenruotsalaisten kuurojen kurssi, senioreiden kurssi, työikäisten työttömien kurssi, arkitaitoja vahvistava kurssi sekä kuurojen vanhempien kuulevien lasten kurssi (8 – 13-vuotiaat). Kurssit järjestetään eri puolilla Suomea kilpailutuksen mukaisissa paikoissa. Kursseilla osallistujat saavat vertaistukea, neuvontaa, mahdollisuuden vuorovaikutukseen omalla kielellä sekä virkistäytymistä. Yhteistyössä Solaris-lomat ry:n kanssa tarjotaan viittomakielisille tuettuja lomia (3 aikuisten lomaa, 1 perheloma ja senioreiden loma).

Rahoitus: STEA (AK15)

Toimintasuunnitelma 2018 Asiakkaan toimintaedellytysten tukeminen

Tavoitteena on vahvistaa viittomakielisten yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta. Pyritään siihen, että viittomakielisen asiakkaan arki on hyvää ja toimivaa, ja että viittomakieliset ovat yhdenvertaisia yhteiskunnassa. Vuonna 2017 viittomakielisten palveluja kartoittanut selvitys mahdollistaa uusia näkökulmia aluepalvelujen kehittämiseksi.

Keskitytään yksilötason asiakaslähtöiseen palveluun ja vertaistukeen sekä verkostotyöhön. Seurantatietoa tullaan keräämään aluetyöntekijöiltä, kohderyhmältä ja yhteistyötahoilta. Tietoa kerätään kyselyillä, haastatteluilla ja asiakaspalautteilla, joilla vahvistetaan asiakkaan osallistamista palvelun kehittämiseen. Palveluohjauksen osalta kerätään yksilöiden ja perheiden kokemuksia, ja ICT-ohjauksen osalta asiakkaiden tietoja sähköisten palvelujen hyödyntämisestä. Seurantatiedon avulla voidaan kehittää palvelujen vaikuttavuuden arviointia.

Palveluohjaus

Tavoitteena on toimia mahdollisimman matalan kynnyksen viittomakielisenä palvelu- ja tukiverkostona – antamalla viittomakielistä ohjausta, neuvontaa ja tukea elämän eri tilanteissa oleville viittomakielisille, yksilöille ja perheille. Palvelu perustuu asiakkaan tarpeisiin ja lähtökohtiin.

Toimintavuonna jatketaan yksilöllistä asiakastyötä asiakastapaamisten, etäyhteyksien, kotikäyntien ja virastokäyntien muodossa. Asiakassuhteen hoito pyritään toteuttamaan tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti. Pyritään luomaan onnistumisia ja hyviä kohtaamisia sekä tuottamaan tietoa viittomakielisten tilanteista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä. Palveluohjauksen seurantatiedon keruuta kehitetään, jotta viittomakielisten hyvinvointia kuvaavaa tietoa voi tarkastella myös aihepiirteittäin.

Palveluohjaus järjestää vertaistapaamisia ja kerhoja pienryhmille. Lapissa järjestetään kiertävä kerhotoiminta. Aluetyöntekijät käyvät liiton jäsenyhdistyksissä ja kerhoissa tiedottamassa aluepalveluihin liittyvistä asioista. He osallistuvat myös tiedotus- ja koulutustilaisuuksien järjestelyihin sekä tapahtumien järjestelyihin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tällöin tuetaan asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia tapahtumiin.

Toiminnan tulevan vuoden kehittämiskohteina ovat aluerajoja ylittävä yhteneväinen palveluohjaus ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäville tarkoitettu palveluohjaus sekä sote- ja maakuntauudistuksen läheisyys. Viittomakielisten hyvinvointimittarit edistetään yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa.

Tieto- ja viestintätekniikan ohjaus (ICT –ohjaus)

Tavoitteena on, että asiakkaat asuinpaikastaan riippumatta pystyvät pitämään yhteyttä muihin viittomakielisiin, voivat osallistua ja saada tietoa omalla kielellään sekä kykenevät hoitamaan asioitaan mahdollisimman itsenäisesti etäyhteyksien ja sähköisten palveluiden avulla. ICT-ohjaus tarjoaa viestintä- ja tietotekniikkataitoja koskevaa ohjausta viittomakielisille kuuroille.

ICT-ohjaus tekee yksilöllistä asiakastyötä; neuvontaa ja ohjausta, ja järjestää ohjausta pienryhmille. Osallistutaan kurssien järjestelyihin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Toiminnan tulevan vuoden kehittämiskohteina ovat ohjaus sähköisten palveluiden käyttämiseen sekä tietoturvaan liittyvä tiedotus. Kehitetään ICT-vertaisohjaajatoimintaa. Osallistutaan viittomakieliseen digikehittämiseen.

Aluepalvelujen kehittäminen

Kärkihankkeena viittomakielisten palveluja kartoittavan yhteistyöryhmän toimintaa jatketaan aluepalvelujen kehittämisessä. Tavoitteena on, että viittomakielisten yhteisöjen sosiaalista hyvinvointia edistetään yhteistyössä viittomakielisten yksilöiden, yhteisöjen toimijoiden, palveluntuottajien ja viranomaisten kanssa.

Viittomakielisten palveluja kartoittava selvitys valmistui vuoden 2017 lopulla. Selvityksen pohjalta tehdään toimenpiteet ja aloitetaan maakuntavierailujen ja viranomaistapaamisten valmistelu sekä tehdään uudelleen arviointi palveluohjauksen seurantatiedoista kyselyssä vastausten perusteella. Tarkoituksena on tiedottaa saatavilla olevista viittomakielisistä palveluista sekä etäpalveluista ja edistää yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa alueuudistuksen (sote- ja maakuntauudistuksen) yhteydessä. Tämän ohella seurataan asiakkaiden kokemuksia sote-uudistuksesta ja sen vaikutuksia heidän arkielämäänsä. Tuotetaan tietoja viittomakielisten tilanteista.

Rahoitus: STEA (Ak6)

Toimintasuunnitelma 2018 Hallinto ja viestintä

Huom! Yllä oleva video on soittolista, joka sisältää 4 videota. Videot saat näkyviin klikkaamalla alatunnisteen filmiruutu-kuvaketta.

HR, taloushallinto ja sisäiset asiakaspalvelut

Henkilöstöhallinnossa jatketaan työtä jotka liittyvät arjen työn sujuvoittamiseen, oman työn tehostamiseen sekä toiminnan yksinkertaistamiseen. Toiminnan kehittämisessä jalkautetaan ja vahvistetaan henkilöstön osaamisen kehittämisen toimintamalleja. Jalkautetaan HR-järjestelmän käyttöä henkilöstölle ja esimiehille.

Jatkamme panostusta Työn Ilon kehittämiseen. Tämä tarkoittaa yhteisiä toimintamalleja esimerkiksi esimiestyön kehittämiseen, perehdytykseen sekä prosessien välisiin yhteisöllisiin työtapoihin. Osana työtyytyväisyyttä kehitetään organisaation kollaboraatiotyökaluja henkilöstöviestinnän välineenä. Ym. asioihin järjestetään tarvittavaa koulutusta.

Sisäisessä asiakaspalvelussa tulkkausvälityksen ja käännöstoiminnan osalta etsitään keinoja yksinkertaistaa tilausprosessia asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaiden kanssa yhteistyössä luotua tilaus- ja palvelumallia jalkautetaan käyttöön. Käännöstoimintaa ohjaavat priorisoinnit ja kielten käyttöä koskevat linjaukset otetaan käyttöön. Edunvalvonnallisesta tulkkauksesta kertovan materiaalipaketin kehittelyä jatketaan.

HV-prosessissa kehitetään toimivat varamiessuunnitelmat.

Taloushallinnossa vakiinnutetaan rakennettuja talouden ohjauksen ja raportointien toimintamalleja käyttöön. Järjestetään asiaan liittyvää tiedostusta ja koulutusta. Controller-yhteistyötä kehitetään. Laskutus- ja perintäprosessi otetaan kehitettäväksi asiaksi yhteistyössä Rantalaisen sekä organisaation muiden prosessien kanssa.

HV-prosessissa kehitetään asiakaspalautejärjestelmä omaan sisäiseen käyttöön. Lisäksi osana organisaation toiminnan arviointia kehitetään jatkuvan arvioinnin menetelmiä asiakaskuunteluun ja –kokemuksen kehittämiseen.

Digitalisaation hyödyntäminen ja kehittäminen prosessissa

Digitalisaation potentiaalia käytetään viittomakelisten aseman parantamiseen sekä tavoitteena on turvata yhteiskunnan digitalisoituvien palvelujen saavutettavuus kuuroille. Tavoitteena on myös jatkaa kustannustehokkaiden digitaalisten toiminta- ja vuorovaikutusympäristöjen (mm. sosiaalinen media) kehittämistä, joissa viittomakieliset ja heidän verkostonsa sekä Kuurojen Liitto voivat olla vuorovaikutuksessa, osallistua, välittää tietoa sekä verkostoitua. Tiedonsaannin kehittäminen ja digitalisaatio tukevat sisällöillään ja palveluillaan liiton kärkihankkeita.

Digiratkaisuilla voidaan parantaa joko asiakaskokemusta tai tehostaa sisäisiä toimintaprosesseja. Vuoden toiminnassa painottuu jo käyttöönotettujen digitaalisten ratkaisujen (Sympa, talousjärjestelmät, kollaboraatiotyökalut) jalkauttaminen. Toimintavuoden aikana toteutetaan mahdollisesti Windows 10 käyttöönotto ja siihen liittyvät koulutukset. Em. toteutuminen on riippuvainen Kiint. Oy Vatan selvityksistä ja kilpailutuksista.

Vuonna 2017 alkanut digi-selvitystyö asiakkaita hyödyttävistä digiratkaisuista jatkuu sen mukaan kuin rahoitusta kehittämistyölle on mahdollista saada. Tähän liittyy esim. Järjestökioski-hanke, jossa on tavoitteena kehittää järjestölähtöinen palveluneuvonnan työkalu yhdistysten ja muiden asiakkaiden käyttöön. Järjestökioskin käytännön jalkautus ja kehitystyö tehdään yhteistyössä Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan prosessin kanssa ja sen tiimoilta hankkeen edistyessä selvitetään erilaisia jatkokehittämismahdollisuuksia v. 2018 puolella.

Digikehittämistä jatketaan myös yhteistyössä muiden Vatan järjestöjen kanssa erityisesti saavutettavuusasioissa ( esim. sote-uudistus ).

Kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittämisen tiimoilta osallistutaan kehityshankkeisiin. Tämä tarkoittaa julkisten digitaalisten palveluiden suunnitteluun osallistumista esimerkkeinä suomi.fi ja palveluoppaat.

Osana digi-ratkaisuja kehitetään liiton järjestelmäarkkitehtuuria ja tiedonhallintaa vastaamaan EU-tietosuojasäädösten sekä toiminnan ja asiakaskunnan tarpeisiin ja vaatimuksiin. V. 2017 aloitetun kartoitus- ja suunnittelutyön tuloksena rakennetaan yhteistyössä Vatan ICT-toimijoiden kanssa malli ja ohjeistus. Samassa yhteydessä pyritään kehittämään sopimushallintaa ja asiakasrekistereitä.

V. 2018 aikana kilpailutetaan liiton verkkopalvelut ja siihen liittyvät konseptit yhteistyössä Vatan ICT-tiimin kanssa.

Päivitetyt viestintä-, verkko- ja somestrategiat jalkautetaan arkeen samoin kuin perustettu verkkotyöryhmä.  Verkkotyöryhmän tavoitteena on parantaa asiakaskuuntelua, saada jatkuvan arvioinnin foorumi sekä aktiivinen toimintamalli verkkopalveluiden kehittämiseen.

Viestintä

Sisäisen viestinnän osalta ylläpidetään, kehitetään ja tuotetaan sisältöä uuteen 365-pohjaiseen intraan yhteistyössä HR-koordinaattorin kanssa. Tavoitteena on lisätä vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviä kanavia ja malleja: esimerkiksi Yammerin avulla (nettipohjainen vuorovaikusta edistävä työkalu), ”Tutustu toisen työhön” -käytänteen ja viittomakielisten kahvihetkien avulla.

Ulkoisen viestinnän painopisteinä ovat edunvalvonta ja erilaiset kampanjat sekä eri kohderyhmien tiedonsaanti. Tavoitteena on, että a) liiton viestit tavoittavat viranomaiset ja päättäjät, b) vaikuttaa myönteisesti suuren yleisön asenteisiin sekä tunnettuuden lisääminen, c) että yhteistyöverkostot ja media tarttuvat liiton tarjoamiin aiheisiin ja d) viittomakielisten tiedonsaannin parantuminen. Osallistutaan tapahtumiin, joissa em. tavoitteet voidaan saavuttaa; esim. SuomiAreenaan. Tapahtumiin suunnitellaan oma konsepti/strategia.

Yhdistysviestinnän tavoitteena on, että jäsenyhdistyksillä ja yhteisöllä on ajantasainen tieto liiton toiminnasta. Viestintä myös tukee liiton ja yhdistysten välistä verkostotoimintaa. Liiton verkkopalveluita (Yhdistyshuone ja Yhdistyshuone-FB) kehitetään vastaamaan paremmin yhdistysten tiedonsaannin tarpeita. Vahvistetaan järjestöohjaajien ja tiedotuksen välistä yhteistyötä. Yhdistysohjelman jalkautuksessa viestinnän rooli täsmentyy ohjelman valmistuessa.

Kuurojen tiedonsaannin ja viittomakielisen viestinnän kehittämisen osalta Kuurojen lehdellä on edelleen merkittävä rooli tiedonsaannin lähteenä sekä keskustelufoorumina paitsi viittomakielisen yhteisön keskuudessa, myös tiedonvälityksen kanavana yhteisön ulkopuolelle. Sen erityisenä tavoitteena on turvata niiden kuurojen tiedonsaanti, joita verkkoviestintä tai viittomakielinen viestintä ei tavoita. Toimintakautena kehitetään lehden digiversiota sekä konseptia yhteistyössä muun viestinnän kanssa.

Verkkostrategian päivitykseen liittyen kehitetään myös verkkosivuston sisällöntuotantoa ja käytettävyyttä eri kanavissa ja kohderyhmissä. Vahvistetaan ja ajantasaistetaan tämän seurauksena henkilöstön osaamista. Kehitetään verkon analytiikkatyökalujen hyödyntämistä ja luodaan jatkuvan arvioinnin menetelmiä verkkosivuston seurantaan. Samalla selvitetään ja luodaan pelisäännöt verkkokyselyiden tekemiselle. Somen käyttöä ylläpidetään ja kehitetään edelleen. Vahvistetaan liiton some-osaamista ja –osallistumista yhteisömanageroinnin näkökulmasta.

Tiedonsaannin kehittämisen tavoitteena on kasvattaa saavutettavuutta ja viittomakielten osuutta erityisesti julkisten palvelujen viestinnässä. Se tapahtuu mm. osallistumalla Yleisradion viittomakielisiä ohjelmia kehittävän työryhmän kokoontumisiin, Design for All – toimintaan sekä kumppanijärjestöjen yhteistyöhön (mm. Kuuloavain) ja laatimalla lausuntoja. Toimintakautena vahvistetaan myös sanakirjatyön, viittomakielisen kirjaston ja viestinnän yhteistoimintaa tiedottamisessa.

Tavoitteena on liiton viittomakielisten uutisten ja ajankohtaisten sisältöjen katsojamäärien kasvattaminen. Ohjelmatuotannossa viittomakieltä äidinkielenään käyttäville tuotetaan omakielistä, viittomakielistä, ohjelmaa. Ohjelmatuotannossa pyritään laajentamaan ja vahvistamaan sähköisen kanavan käyttöönottoa yhteistyössä aluetoiminnan ja muiden kumppanien kanssa.

Ohjelmatuotantoa toteutetaan monipuolisesti eri tavoin ja niihin sisältyy esimerkiksi liiton tärkeät tapahtumat, lasten ja nuorten ohjelmia, kielipoliittisen edunvalvonnan, soten ja syrjintä- ja kansainvälisyys-teemat. Toimintavuonna uudistetaan kansainvälisen kuurojen viikon formaattia.

Vahvistetaan viestinnän läpileikkaavaa prosessia mm. edunvalvonnan, aluetyön, nuorisotyön ja kulttuurin kanssa.

Varainhankinta ja varainviestintä

Päivitettyyn verkko- ja viestintästrategiaan sisältyen vahvistetaan varainviestintää, jonka tavoitteena on hakea yhteisiä toimintamalleja ja synergiaa varainhankinnan ja viestinnän sisällöille, kohderyhmille sekä käytettäville kanaville. Tavoitteena on kasvattaa Kuurojen Liiton ja sen jäsenyhdistysten tunnettuutta ns. suuren yleisön keskuudessa, kasvattaa mahdollisuuksia yrityskumppanuuksiin sekä monipuolisempaan varainhankinnan keinovalikkoon. Varainhankinnan vuosi 2018 on pääpiirteiltään samanlainen kuin vuosi 2017. Kirjekampanjointi jatkuu ja kehittämisen osalta suurimmat panostukset ovat verkkokampanjoinnissa ja uusien keräystapojen kartoittamisessa ja/tai testauksessa. Myös yhteistyötä ohjelmatuotannon ja viittomakielisen kirjaston kanssa kehitetään.

Tavoitellaan varainhankinnan kuukausilahjoittajien ja asiakasrekisterissä olevien henkilöiden määrän kasvua esim. kehittämällä uusia varainhankinnan toimintamuotoja. Kartoitetaan mahdollisuutta sähköisen uutiskirjeen lanseeraamiseen varainhankinnassa. Kehitetään ja jalkautetaan varainhankinnan idearyhmän kautta yhteistyötä organisaatioon ja yhteisöön. Varainhankinnan toiminnan painopisteessä on myös osallistuminen liiton brändityöhön, työllisyyskampanjointiin ja eritoten pyrkiä hyödyntämään ajankohtaisia yhteiskunnan teemoja osana kampanjointia.

Rahoitus: STEA (AY1 ja AK14), kuntien maksusitoumukset, UM ja omarahoitus.

Liittokokous 2017 yhdistysten esitys 1 ja hallituksen vastaus

Huom! Yllä oleva video on soittolista, joka sisältää 2 videota. Videot saat näkyviin klikkaamalla alatunnisteen filmiruutu-kuvaketta.

Esitys 1 Neuvottelupäivien siirto, Helsingin Kuurojen Yhdistys – Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan kuurot – Vanda döva ry

Perustelut:

Yhdistysten neuvottelupäivät on perinteisesti pidetty vuosikausia tammi-helmikuun vaihteessa. Niiden siirto maaliskuun alkuun on ihmetyttänyt meitä, koska sinä ajankohtana on yhdistysten omia tapahtumia ja vuosikokouksia. Tämä on hankaloittanut yhdistysten aikataulua. Lisäksi samaan aikaan pidettiin Etelä-Suomen piirin perinteiset maaliskuun alun talvipäivät. Siirron syyksi on mainittu yhdistysten toivomukset, jotta voitaisiin valmistautua liittokokoukseen. Tätä meiltä ei ole kysytty. Keskustelu ja kehittäminen yhdistysten ja piirien asioista ja tilanteesta on jäänyt vähemmälle.

Esitys:

Yhdistysten neuvottelupäivät siirretään takaisin tammi-helmikuun vaihteeseen tai sellaiseen ajankohtaan, jolloin neuvottelupäivät eivät häiritse, estä tai vaikeuta yhdistysten omaa toimintaa. Viimeiset piirit on hyvä saada mukaan. Ohjelmaan tulee sisällyttää keskustelua yhdistysten asioista. Yhdistysten toiminta on muutenkin heikkenemässä ja liiton jäsenyhdistykset tarvitsevat liiton tukea myös käsiteltävissä aiheissa ja ajankohdan valinnassa.

Hallituksen vastaus:

Helsingin Kuurojen Yhdistys ry ja Vantaan Kuurot ry tuo esille tärkeän kysymyksen vuonna 2017 pidettyjen Kuurojen Liiton yhdistystason neuvottelupäivien ajankohdasta, koska neuvottelupäivät on Kuurojen Liiton ja jäsenyhdistysten toimijoiden yksi tärkeimmistä yhteisistä keskustelufoorumeista.

Kuurojen Liiton hallitus päätti neuvottelupäivien ajankohdaksi maaliskuun. Hallitus katsoi sen olevan sopiva ajankohta Kuurojen Liiton liittokokouksen valmisteluprosessin kannalta. Tulevia tärkeitä aiheita ovat järjestöpoliittinen ohjelma ja Suomen viittomakielten poliittinen ohjelma, jotka vaativat valmisteluja. Yhdistyksillä oli mahdollisuus antaa evästystä ja osallistua keskusteluihin.

Myös aiempien neuvottelupäivien palautteiden perusteella jotkut jäsenyhdistykset ovat toivoneet, että neuvottelupäivät järjestetään kevättalven aikana. Näin he saavat lisää aikaa liittokokousvalmisteluihin. Neuvottelupäivien tarkoitus on suuntautua tulevan liittokokouksen valmisteluihin.

Tämä otetaan huomioon Kuurojen Liiton toiminnan kehittämisen yhteydessä. Liitto tekee kyselyn neuvottelupäivien ajankohdasta yhdistyksille.

Liittokokous 2017 yhdistysten esitys 2 ja hallituksen vastaus

Huom! Yllä oleva video on soittolista, joka sisältää 2 videota. Videot saat näkyviin klikkaamalla alatunnisteen filmiruutu-kuvaketta.

Esitys 2 Seniorien palvelut, Helsingin Kuurojen Yhdistys - Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan kuurot – Vanda döva ry

Perustelut:

Kuurojen Liiton organisaatiomuutoksen yhteydessä liiton senioritoiminnan koordinaattorin toimi lakkautettiin ja tehtävä siirrettiin järjestöohjauksesta vastaavien aluetyöntekijöiden hoidettavaksi. Liiton taholta vakuutettiin, että seniorien palvelut paraneva tämän muutoksen myötä. Kokemuksemme mukaan tilanne on heikentynyt. Aluetyöntekijöillä ei ole tietoa eikä koulutusta vanhustyöhön/seniorityöhön. Palvelun laatu on heikentynyt. On ollut vaikeuksia saada yhteys henkilöön, joka vastaisi senioreiden/kuurojen vanhusten laajoihin tarpeisiin.

Esitys:

Koska seniorit ovat suurin kuurojen ryhmä ja edelleen voimakkaasti kasvava ryhmä, esitämme, että liitto uudelleen miettii senioreiden/ vanhusten palvelun järjestämisen, mahdollistaa heidän omatoimisen toimintansa, järjestää erilaisia tapahtumia, virkistystä ja koulutusta. Monilla yhdistyksillä ei ole riittävästi resursseja tukea seniorijäsenten toimintaa, koska yhdistyksen lähes kaikki jäsenet voivat olla senioreita.

Hallituksen vastaus:

Kuurojen Liitto ry:ssa astui voimaan organisaatiouudistus 1.1.2016. Uudessa organisaatiossa senioritoiminnan koordinaattorin tehtävät on organisoitu järjestöohjauksen ja palveluohjauksen aluetyöntekijöiden sekä edunvalvonnan kesken. Seniorit voivat käyttää kaikkea liiton järjestämää toimintaa. Lisäksi heille on järjestetty vuonna 2016 koulutusta (senioritoimijoiden järjestökurssi, senioreiden sopeutumisvalmennuskurssi), alueellisia tapahtumia (kuten Vanhusten viikon juhlia sekä senioreiden kulttuuritapahtuman suunnittelu), tuettu seniorikerhojen toimintaa sekä koordinoitu senioritoimikunnan kokouksia.

Kuurojen Liiton on mahdollista kouluttaa vapaaehtoistoimijoita mm. seniorikerhojen vetäjiksi. Kuurojen Liitto tukee seniorikerhojen ja yhdistysten työtä sekä niiden vapaaehtoistoimijoita. Sen sijaan liiton toimialaan ei kuulu virkistystoiminnan järjestäminen, josta yhdistykset ja kerhot vastaavat. Kuurojen Liitto järjestää senioreiden kulttuuritapahtuman kahden vuoden välein.

Kuurojen Liitto on nimittänyt senioritoiminnan seurantaryhmän, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2017, jossa on sekä yhdistysten edustajia että järjestöohjauksen ja palveluohjauksen työntekijöitä. Seurantaryhmän tehtävänä on tukea seniorityötä, seurata yhteiskunnallista kehitystä vanhuspolitiikan alalla ja osallistua seniorityön kehittämiseen. Senioritoimintaa koskevien toimintojen keskinäistä koordinaatiota edelleen kehitetään ja voidaan lisätä tiedotusta asiasta.

Liittokokous 2017 yhdistysten esitys 3 ja hallituksen vastaus

Huom! Yllä oleva video on soittolista, joka sisältää 2 videota. Videot saat näkyviin klikkaamalla alatunnisteen filmiruutu-kuvaketta.

Esitys 3 Liiton työntekijöiden tehtävänimikkeet, Helsingin Kuurojen Yhdistys – Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan kuurot – Vanda Döva ry

Perustelut:

Monella liiton työntekijällä tehtävänimikkeet ovat muuttuneet. Liitossa on monta johtajaa, mutta suoraan ei näy minkä alan johtaja on kyseessä. Samoin kaikki alueella toimivat työntekijät ovat nykyään aluetyöntekijöitä. Toimenkuva jää näin epäselväksi ja on vaikea tietää keneen ottaa yhteyttä omassa asiassaan, Tilanne on ollut hämmentävä ja sekava. Miten ihmiset, joille liitto ei ole tuttu, osaavat nyt ottaa yhteyttä oikeaan työntekijään. Entiset järjestöohjaajan ja kuntoutussihteerin nimikkeet olivat selkeät.

Esitys:

Kuurojen Liitto selkeyttää työntekijöidensä tehtävänimikkeitä ja näin auttaa liiton asiakkaita, jäseniä ja muita kuuroja löytämään nopeammin oikean palvelun.

Hallituksen vastaus:

Muutokset henkilöstön nimikkeisiin tehtiin organisaationuudistuksen yhteydessä v. 2016 alussa. Muutoksen tavoitteena oli kuvata paremmin liiton prosessimaista toimintaa ja myös korostaa asiakaskeskeisyyttä. Johdon kokonaisnimikkeet kuvaavat aluetta/prosessia, mistä hän vastaa. Jossain määrin pitkät prosessinimet on koettu ongelmallisiksi organisaation ulkopuolelle suuntautuneen viestinnän yhteydessä.

Aluetyöntekijä on kaikissa kohtaamisissa yleensä ensimmäinen taho, johon asiassa kuin asiassa otetaan yhteyttä. Tarkoituksena on, että asiakas saisi avun ns. yhden luukun periaatteella. Tällöin hänen asiansa ohjataan tarpeen vaatiessa organisaatiossa eteenpäin ja näin asiakas voi luottaa saavansa apua aina ottaessaan yhteyttä omaan aluetyöntekijäänsä.

Tiedottamista on tarpeen tehdä enemmän. Esim. verkkosivuilla ja yhdistyshuoneessa voidaan tarkentaa henkilöiden työnkuvia ja tehtäviä.

Liittokokous 2017 yhdistysten esitys 4 ja hallituksen vastaus

Huom! Yllä oleva video on soittolista, joka sisältää 2 videota. Videot saat näkyviin klikkaamalla alatunnisteen filmiruutu-kuvaketta.

HUOM! Aloitteen viittotua versiota tullaan korjaamaan kahden asiavirheen osalta.

Esitys 4 Aloitetoiminta, Helsingin Kuurojen Yhdistys – Helsingfors Dövas Förening ry

Perustelut:
Kerran vuodessa tehtävien liittokokousesitysten välillä on liian pitkä aika. Monet jäsenyhdistykset eivät tiedä miten esim. akuuteissa ongelmissa voi ottaa yhteyttä liittoon tai liiton hallitukseen. Tarvitaan helpompaa yhteydenpitoa kuten aloitetoimintaa pitkin vuotta liiton toimintaan ja yhteiskunnassa oleviin esiteisiin ja ongelmiin liittyen.
Systemaattinen aloitteiden vastaanotto ja käsittely selkeyttäisi tilannette samaan tapaan kuin kuntalain 28§:ssä mainitut kuntalaisaloitteet ja niiden käsittely. Monien järjestöjen aloitetoiminnasta löytyy myös esimerkkejä. Satunnaiset palautteet/ esitykset jostain ongelmasta kerran vuodessa eivät riitä. Kuurojen Lehdelle annettava jatkuva palautemahdollisuus on hyvä.Tätä voisi soveltaa muidenkin toimintojen osalta.

Esitys:

  • Kuurojen Liiton sääntöihin lisätään aloitetoiminta jäsenyhdistysten ja viittomakielisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi ja liiton ja jäsenten välisen vuorovaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi liittyen liiton toimintaan ja yhteiskunnallisiin ongelmiin
  • Kuurojen Liitto avaa kokeiluluonteisesti aloitepalstan kotisivullaan ja antaa selkeät ohjeet millainen aloitteen tulee olla:
  • Lyhyt selkeä, korkeintaan yhden A4 sivuinen
  1. Otsikko, aihe, ongelma
  2. Perustelut, taustat, kuvaus ongelmasta
  3. Ehdotus ratkaisuksi, toimenpiteeksi, asian eteenpäin viemiseksi
  4. Yhteystiedot
  • Aloitteita tulee voida tehdä suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä sekä suomeksi ja ruotsiksi.
  • Aloitteet osoitetaan liitossa aiheesta vastuussa olevalla toimihenkilölle tai liiton hallitukselle.
  • Liitto vastaa aloitteen tekijälle määräajoin onko aloite käsittelyssä, onko edennyt tai ilmoittaa muista toimenpiteistä
  • Aloitteet, jotka koskevat kaikkia jäsenyhdistyksiä, voidaan viedä liittokokouksen käsiteltäväksi
  • Aloitetoiminnan käynnistäminen ei poista liittokokousesitysten tekemistä jatkossakin tai esitysten sijasta yhdistykset tekevät aloitteita.

 

Hallituksen vastaus:
Kuurojen Liiton hallituksen pitää Helsingin yhdistyksen esittämää aloitetoimintaa tärkeänä liiton toiminnan kehittämisen muotona, koska järjestön pitää nykyään yhä nopeammin reagoida yhteiskunnallisiin ja liiton asiakkaiden ja yhteistyökumppanien tarpeiden muutoksiin. Tätä kautta liitto voi avata kuurojen kansalaisaktivisuutta koskemaan myös
yhteiskunnassa olevaan kielelliseen syrjintään ja kieleen liittyvien esteiden poistamista sekä parantamaan kuurojen yhdenvertaisuutta.

Liiton kotisivulla on ollut käytössä Palautetta Kuurojen Liitolle –sivu, joka löytyy klikkaamalla liiton pääsivujen yläpalkin kohtaa ”Palaute”. Palautesivun lajeja ovat aloite/ kehittämisidea, kiitos sekä moite/ongelma. Tätä palautesivua voi vielä muokata yhdistyksen esittämien toiveiden mukaiseksi. Sivuilla näkyisi myös kenelle aloitteiden halutaan osoitettavan. Yhdistyksen esittämää kielivalikoimaa hallitus pitää tärkeänä saavutettavuutta lisäävän keinona.

Hallitus pitää myös hyvänä sitä, että ne aloitteet, jotka koskevat kaikkia jäsenyhdistyksiä tai laajemmin viittomakielistä yhteisöä viedään liittokokouksen käsiteltäväksi liittokokousesitysten rinnalla. Hallituksen mielestä toimintasuunnitelman rinnalla toimiva
aloitetoiminta, siihen reagoiminen ja määräaikainen raportointi toimenpiteistä aloitteen tekijälle lisää liiton toiminnan ketteryyttä.

Aloitteita voivat tehdä liiton jäsenyhdistykset ja sen alaiset kerhot ja ryhmät sekä liiton jäsenyhdistysten jäsenet.

Kuurojen Liiton hallitus katsoo, että nykyisten liiton sääntöjen kohtaan ”3. Toiminta” sisältyvä alakohta 2: ”Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto tekee aloitteita ja esityksiä kuurojen aseman parantamiseksi sekä antaa lausuntoja kuuroja koskevissa asioissa” sisältää yhdistyksen toiveen aloitetoiminnan lisäämisestä liiton sääntöihin.

Liittokokous 2017 yhdistysten esitys 5 ja hallituksen vastaus

Huom! Yllä oleva video on soittolista, joka sisältää 2 videota. Videot saat näkyviin klikkaamalla alatunnisteen filmiruutu-kuvaketta.

Esitys 5 Liiton järjestökoulutus, Helsingin Kuurojen Yhdistys – Helsingfors Dövas Förening ry

Perustelut:

Tällä hetkellä yhteiskunnassa tapahtuu suuria uudistuksia kuten SOTE, DIGITALISAATIO, lainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset yhdistysten toimintaan ja yhdistysten viittomakieltä käyttäviin asukkaisiin.

Esimerkki a. vuoden 2016 alusta tuli voimaan uusi kirjanpitolaki ja siihen liittyvää kaksi asetusta. Tämä on vaikuttanut myös jäsenyhdistysten vuoden 2016 tilinpäätökseen. Yhdistysten vuosikokouksessa jäsenet joutuvat hyväksymään tilinpäätöksen ja antamaan vastuuvapauden, vaikka tilinpäätöksen sisältö on vieras heille. Jäsenyhdistykset olisivat tarvinneet tietoa ja koulutusta miten muutokset vaikuttavat yhdistyksen kirjanpitoon ja taloudenhoitoon. Liitto ei vuonna 2016 järjestänyt yhtään koulutusta tähän liittyen, vaan esim. HKY:n hallitus joutui hankkimaan tiedot itse.

Esimerkki b. Nykyään kaikki anomukset ja hakemukset apurahan saamiseksi tulee tehdä sähköiselle lomakkeelle. Tässäkin tarvitaan koulutusta.

Esimerkki c. HKY teki viime vuonna liittokokousesityksensä kysymyksen soteen ja digitalisaatioon liittyen. Nämä aiheet ovat edelleen erittäin ajankohtaisia. Viittomakielisten huomioiminen omassa kunnassa ja omalla alueella ei ole ollut helppoa. Tässä tarvitaan enemmän yhteistyötä liiton kanssa. HKY:n tavoite on sama kuin Kuurojen Liitolla: Viittomakieliset tulee huomioida SOTE ja DIGITALISAATIO hankkeissa perusoikeuksien ja viittomakielilain edellyttämällä tavalla.

Esitys:

Koska liiton resurssit ovat rajallisia kouluttaa jäsenyhdistyksiä soteen, digitalisaatioon ja lainsäädännön muutosten vaikutusten huomioimiseksi viittomakielisiin toimialueellaan, niin voisiko jäsenyhdistysten koulutusta tai perehdytystä alkaa keskittää maakunnittain kunnatkin huomioiden maakuntien ja kuntien sekä yhdistysten välisenä yhteistyönä yhteistyön käynnistämiseksi, lisäämiseksi. Koulutuksen järjestelyssä liitto vastaisi valtakunnallisten vastuutahojen saamisesta mukaan ja jäsenyhdistykset kuntien ja maakuntien vastuutahojen mukaantulosta. Vuonna 2018 voisi toteuttaa muutama em. aiheisiin keskittyvä kehittämispäivä ja sen jälkeen jatkaa jäsenyhdistysten oman koulutuksen suunnittelulla ja toteuttamisella..

Koulutuksessa toivotaan käytettävän alan tuntevia ammattilaisia.

Helsingin Kuurojen Yhdistys tarjoutuu järjestämään liiton kanssa ensimmäisen tapahtuman ”Viittomakieliset ja digitalisaatio” Digi-Helsinki raameissa yhdessä sovittavana ajankohtana. Tähän muutkin yhdistykset ovat tervetulleita mallin saamiseksi.

Hallituksen vastaus:

Helsingin Kuurojen Yhdistys ry on nostanut esille tärkeän ajankohtaisen kysymyksen koskien yhdistysten osallistumisesta ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, kuten sote-muutokseen ja digitalisaatioon. Yhdistysten ja liiton välistä yhteistyötä ryhdytään valmistelemaan, ja asia on huomioitu toimintasuunnitelmassa (2018) järjestöohjausta koskevassa kappaleessa. Hallitus suhtautuu myönteisesti yhdistyksen esittämän yhteistapahtuman järjestämiseksi. 

Liittokokous 2017 yhdistysten esitys 6 ja hallituksen vastaus

Huom! Yllä oleva video on soittolista, joka sisältää 2 videota. Videot saat näkyviin klikkaamalla alatunnisteen filmiruutu-kuvaketta.

Esitys 6 Järjestöpoliittisen ohjelman ohjaus- ja seurantaryhmän perustaminen, Kuopion Kuurojenyhdistys ry

Kuurojen Liitto on parhaillaan laatimassa järjestöpoliittista ohjelmaa, joka selvittää kuurojen yhdistysten nykytilannetta ja jossa on toimenpide- ja kehittämisehdotuksia kuurojen yhdistysten toiminnan turvaamiseksi ja tehostamiseksi tulevaisuudessa. Ohjelman tavoitteena on yhdessä yhdistysten kanssa löytää liiton strategiatavoitteen saavuttamiseksi keinoja, joilla tukea yhdistysten toimintaa siten, että yhdistykset ovat aktiivisia, elinvoimaisia ja hyvinvoivia. Järjestöpoliittinen ohjelma on tarkoitus hyväksyä Kuurojen Liiton liittokokouksessa kesäkuussa.

Esitämme monta vuotta sitten lakkautetun liiton järjestötoimikunnan tilalle järjestöpoliittisen ohjelman toimeenpanon ohjaus- ja seurantaryhmän perustamista. Olemme sitä mieltä, että ohjaus- ja seurantaryhmä on yhdistyksille tarpeellista, koska ryhmän tarkoitus on seurata ja arvioida ohjelman etenemistä. Lisäksi ryhmän tehtävänä olisi myös tukea järjestöpoliittisessa ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä liiton strategiatavoitteen saavuttamiseksi, edistää kuurojen/viittomakielisen yhdistystoiminnan kehittämistä ja nostaa tarpeen mukaan ratkaisuehdotuksia esiin yhdistystoimintaan liittyvien ongelmien korjaamiseksi.

Kun järjestöpoliittinen ohjelma on hyväksytty, joten esitämme, että liitto nimeäisi järjestöpoliittisen ohjelman toimeenpanon ohjaus- ja seurantaryhmän, jossa on sekä yhdistysten että liiton edustajia.

Hallituksen vastaus:

Kuurojen Liiton hallitus esittää, että järjestöpoliittisen ohjelman seurantatavasta sovitaan yhdistysten kanssa kahdessa työpajassa, jotka järjestetään vuonna 2018. Seurannan osalta on syytä pohtia, että se olisi lähtökohtaisesti mahdollisimman osallistavaa, jotta yhdistykset voisivat seurata ja osallistua ohjelman toteuttamiseen yhdenvertaisesti. Kuurojen Liiton hallituksella on ensisijainen seurantavastuu strategiatavoitteen ja toimeenpanon osalta.

Hyödyllisiä linkkejä
Ladattavat tiedostot

Lisätietoa yhdistysohjelmasta

Yhdistysten nykytila kartoitettiin kahden kyselyn kautta: kaikille avoimella ja yhdistysten luottamushenkilöiden kyselyllä. Niistä saatujen tulosten pohjalta syntyi yhdistysohjelman visio ja toimenpide-ehdotukset.

Hyvät liittokokousedustajat ja muu yhdistysväki,

olette liittokokouskutsun yhteydessä saaneet materiaalia liittyen yhdistysohjelmaan. Tässä on vähän enemmän tietoa siitä.

Idea yhdistysohjelmasta syntyi vuoden 2015 liittokokouksessa, jossa yhdistysväki ilmaisi huolensa yhdistysten tilanteesta. Vuonna 2016 palkattiin aluetyöntekijä aloittamaan järjestöpoliittisen ohjelman eli yhdistysohjelman kokoaminen. Työn tueksi nimettiin myös työryhmä.

Yhdistysten nykytila kartoitettiin kahden kyselyn kautta: kaikille avoimella ja yhdistysten luottamushenkilöiden kyselyllä. Niistä saatujen tulosten pohjalta syntyi yhdistysohjelman visio ja toimenpide-ehdotukset. Toimenpide-ehdotukset käymme liittokokouksessa läpi teidän kanssanne ja niihin tarvitaan teidän hyväksyntänne.

Kokouksessa on kuitenkin vähän aikaa, joten perjantai-iltana ja myös lauantaina meillä on pöytä, josta saa lisätietoja kaikesta yhdistysohjelmaan liittyvästä. Esimerkiksi mitä liittokokouksen jälkeen tapahtuu, miten jalkautamme yhdistysohjelman yhdistysten käyttöön.

Yhdistysohjelman tekstissä on kaksi kohtaa, joista on myös viittomakielinen versio: Visio ja Heikkalan kaavio. Videot löytyvät tästä infopaketista. Yhdistysohjelma kokonaisuudessaan käännetään myös viittomakielelle myöhemmin.

Toivomme teidän perehtyvän yhdistysohjelmaan ennen liittokokousta, ja jos jotain kysyttävää tulee mieleen, minuun voi ottaa yhteyttä paivi.mantyla@kuurojenliitto.fi , 044 3720603.

Tavataan liittokokouksessa!

Vaalivaliokunnan esitys liittokokoukselle 2017

Kuurojen Liiton vaalivaliokunta esittää liittokokoukselle ehdokkaat hallitukseen sekä tilintarkastajaksi:

Hallituksen jäsenehdokkaat vuodelle 2017-2020:

Hallituksen erovuorossa ovat Outi Ahonen, Elina Blundin ja Juha Oksanen

Ehdolla hallituksen jäseniksi ovat:
Ronja Anttonen, Raision Viittomakieliset ry
Heidi Joffel-Meerwijk, Kotkan kuurojen yhdistys ja Woikkiksen Viittomakieliset ry
Rami Kiiskinen, Pohjois-Karjalan Kuurot ry ja codayhdistyksen jäsen

Tilintarkastusfirman ehdokas:

Kuurojen Liiton kilpailutusjärjestelmän mukainen valinta

Sivu päivitetty 22.1.2018