Liittokokous 2018

  • Liittokokouksen perinteinen ryhmäkuva
  • Hallitus 2018-2019: Ronja Tammisara, Joonas Lehtimäki, Cecilia Hanhikoski, Rami Kiiskinen, Jaana Aaltonen, Jarkko Helminen, Arja Peltokorpi, Jari Malkamäki ja Nina Sivunen

Liittokokous 2018 julkilausuma ja pöytäkirja

Kuurojen Liitto ry:n vuoden 2018 varsinainen liittokokous pidettiin 9.6.2018 Fellmanniassa, Lahdessa.
Hyödyllisiä linkkejä
Ladattavat tiedostot

Tässä artikkelissa linkit:

  • ​liittokokouksen julkilausumaan
  • liittokokouksen pöytäkirjaan
  • liittokokouspäivän uutiseen

 

 

Liittokokous 2018 käytännön järjestelyt

Kuurojen Liitto ry:n varsinainen liittokokous järjestetään 9.6.2018 Lahdessa.

Aika ja paikka

Kuurojen Liitto ry:n varsinainen liittokokous 9.6.2018
Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti

Kokousaikataulu                 

Liittokokouksen valtakirjojen tarkistus tapahtuu lauantaina 9.6. klo 9.00-10.00.

Liittokokous alkaa lauantaina klo 10.00 ja päättyy kello 18.00.

Huomioithan, että liittokokous pidetään yksipäiväisenä.

Matkat

Jokainen yhdistys/edustaja hoitaa itse omat matkajärjestelynsä.  Kuurojen Liitto maksaa matkakulut yhdelle edustajalle yhdistystä kohti halvimman matkustustavan (= juna- tai bussilipun) mukaan.

Matkakorvaus maksetaan jälkikäteen liitosta edustajan ilmoittamalle pankkitilille elokuun loppuun mennessä.

Majoitus

Jokainen varaa ja maksaa majoituksensa itse.

Majoituskiintiöt on varattu liittokokoukseen osallistuville seuraavasti: 7.5.2018 asti

Hotelli Scandic
129 €/kahden hengen huone (pe-la)
Aamiainen sisältyy huoneiden hintaan. Varaustunnus on: Kuurojen Liitto.

Huoneita on rajoitetusti ja varaukset tehdään suoraan hotelliin 7.5 mennessä. Sen jälkeen hotelli luovuttaa huoneet muuhun myyntiin.

Scandic Lahti
Vesijärvenkatu
15100 Lahti
tel.+358 3 339 39 11
email: lahti@scandichotels.com
https://www.scandichotels.fi/hotellit/suomi/lahti/scandic-lahti

tai

Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone
141 €/ yhden hengen huone (pe-la)
Aamiainen sisältyy huoneiden hintaan. Varaustunnus on: Kuurojen Liitto.

Huoneita on rajoitetusti ja varaukset tehdään suoraan hotelliin 7.5. mennessä. Sen jälkeen hotelli luovuttaa huoneet muuhun myyntiin.

Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone
Aleksanterinkatu 14
15110 Lahti
tel.+358 201234655
email: seurahuone.lahti@sokoshotels.fi
https://www.sokoshotels.fi/fi/lahti/sokos-hotel-lahden-seurahuone

Muista mainita varaustunnus Kuurojen Liitto varausta tehdessä!

Ruokailut                            

Ruokailu järjestetään Fellmannian ravintolassa. Ruokavaliot ja allergiat ilmoitetaan suoraan ravintolaan eli sähköpostitse: fellmannia@salpaus.fi . Lounas maksaa 16,00 e /hlö.

Jäsenmaksut

Yhdistysten vuoden 2018 jäsenmaksut Kuurojen Liitolle pitää olla maksettu ennen liittokokousta. Lasku jäsenmaksuista on lähetetty huhtikuussa 2018 ja eräpäivä on 24.4.2018.

Vuoden 2018 jäsenmaksut ovat:

Jäseniä                                Jäsenmaksu
3   -   99                                  15 €
100 - 199                                23 €
200 - 299                                32 €
300 - 399                                40 €
400 - 499                                48 €
500 - 599                                57 €

Kokouskutsu

Varsinainen liittokokoustiedote (liittokokouskutsu, ilmoittautumislomake, valtakirjalomake, esityslista/aikataulu sekä toimintakertomus 2017 ja toimintasuunnitelma 2019 ym. kokoukseen liittyvät asiakirjat) postitetaan yhdistyksille viimeistään kuukautta ennen liittokokousta.

Kokousmateriaali laitetaan myös liiton www-sivuille yhdistyshuoneeseen kevään aikana.

Luentotilaisuus 8.6.

Liittokokousta edeltävänä iltana, perjantaina 8.6.2018 on Kuurojen Liiton järjestämä luentotilaisuus ”Alueellisten foorumien ja SOTE – uudistuksen kuulumiset” Radio- ja tv-museo Mastolan (Radiomäki, Radiomäenkatu 37, 15100 Lahti) auditoriossa kello 18.00-19.00. Kello 19.00 alkaa tulkattu opastuskierros radio- ja tv-museossa.

Tapahtuma on ilmainen. Paikalle voi tulla 17.30 lähtien. Ilmoittautumiset 3.6 mennessä sähköpostitse elina.pokki@kuurojenliitto.fi 

Liittokokous 2018 materiaalipaketti

Sivulta löydät mm., liittokokouksen esityslistan, Vuosikirjan 2017 ja toimintasuunnitelmat 2019.
Hyödyllisiä linkkejä
Ladattavat tiedostot
Toimintasuunnitelma 2019: Yleinen

Liiton strategiset tavoitteet vuosille 2016 - 2020 ohjaavat edelleen vuoden 2019 toimintasuunnitelman tavoitteita ja toiminnan sisältöä mukaan lukien rahoittajiemme avustuksia koskevat linjaukset ja painopisteet (STEA/STM, OKM, UM).

Liiton jäsenyhdistysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa valmisteltu liiton uusi strategia esitellään vuoden 2019 liittokokouksessa. Tarkoitus on ottaa se käyttöön vuodesta 2020 alkaen. Tätä edeltävä syksyllä 2018 alkava prosessi sisältää tiedon keruun, liiton toimintaan vaikuttavien yhteiskunnallisten muutosten hahmottamisen, keskustelut jäsenyhdistysten, viittomakielisen yhteisön jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kanssa, aineiston analyysin ja lopulta esityksen strategisiksi tavoitteiksi.

Strategisten tavoitteiden mukaiset toiminnot ja niitä koskevat tavoitteet esitellään toimintasuunnitelmassa liiton neljän prosessin kautta. Strategisten tavoitteiden mukaan jäsenyhdistykset ovat elinvoimaisia ja uudistuneita, liitto on vahva vaikuttaja, viittomakielellä toteutettuja sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavissa, lapsilla ja nuorilla on oikeus viittomakielisyyteen ja kuurojen työllisyys on parantunut.

Yhdistysohjelman jalkauttamista jatketaan vahvistaen yhdistyksiä ja niiden tulevaisuuden suunnittelua. Viittomakieliloikka –kielipoliittisen ohjelman avulla jatketaan kielellisten oikeuksien vahvistamista.

Viittomakieliset aluefoorumit jatkuvat yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön ja Suomen Kuurosokeat ry:n kanssa varmistaen osallistumisemme sote- ja maakuntauudistukseen ja näihin vaikuttamiseen niin, että oikeutemme viittomakielisiin sote –palveluihin, viittomakieliseen tiedon saantiin ja tulkkauspalveluihin toteutuvat maakunnissa. Tässä tarvitaan vahvaa yhteistä edunvalvontaa.

Lasten ja nuorten oikeutta viittomakielisyyteen turvataan leirien, tapahtumien, paikallisen nuorisotyön tukemisen, kansainvälisen yhteistyön sekä lapsia, nuoria ja heidän perheitään koskevan edunvalvonnan ja neuvonnan avulla.

Työllisyyden edistämisessä maakuntauudistuksen vaikutuksiin työelämään liittyvien palveluiden saatavuuteen ja kuurojen työnhakijoiden kielellisiin tarpeisiin kiinnitetään huomiota muiden työllisyyttä edistävien toimintojen ohella.

Strategisiin tavoitteisiin suoraan liittyvän toiminnan lisäksi toteutetaan laajasti muuta toimintaa kuten kehitysyhteistyötä, sisäistä ja ulkoista viestintää, viittomakielisen tiedonsaannin ja viestinnän kehittämistä, digitalisaatioon valmistautumista, viittomakielistä palveluohjausta, tieto- ja viestintätekniikan ohjausta, varainhankintaa, seniorityötä, viittomakielistä vapaaehtoistoimintaa. verkkosanakirjapalvelua, viittomakielen leksikografista tutkimus- ja kehittämistyötä, Kotimaisten kielten keskuksen lautakuntatyötä, kirjasto- ja tietopalvelua ja viittomakielisen kirjaston toimintaa. Talous- ja henkilöstöhallinnon ja sisäisen asiakaspalvelun (viittomakielen tulkkaus, käännöstoiminta, assistenttipalvelut) prosessit tukevat neljän ydinprosessin toimintoja.

Toimintasuunnitelma 2019: Edunvalvonta, elinikäinen oppiminen ja työllisyys

Huom! Yllä oleva video on soittolista, joka sisältää 8 videota. Videot saat näkyviin klikkaamalla alatunnisteen filmiruutu-kuvaketta.

Edunvalvonta, elinikäinen oppiminen ja työllistymisen edistäminen-prosessissa ovat seuraavat toiminnot: edunvalvontatyö, viittomakielityö, työllisyys, Yritystä-hanke, viittomakielinen kirjasto, tieto-kirjastopalvelut ja kehitysyhteistyö.

Edunvalvonta- ja vaikuttamistyö sekä elinikäinen oppiminen ovat pääpaino tässä prosessissa eri toiminnoissa sekä kotimaassa että kansainvälisellä tasolla. EET-prosessin päätavoitteena on viittomakielisten kielellisten oikeuksien vahvistuminen ja ihmisoikeuksien yhdenvertaistuminen Suomen yhteiskunnassa sekä kehitysyhteistyön kautta kohdemaissa.

Alatavoitteina toimintavuonna ovat kuurojen ja viittomakielisten tietoisuuden vahvistaminen omista oikeuksistaan, viittomakielisten kielitietoisuuden lisääntyminen, kuurojen ja viittomakielisten syrjinnän väheneminen sekä kielellisissä kysymyksissä että yhteiskunnallisessa osallistumisessa, kuurojen ja viittomakielisten osallistaminen yhteiskunnallisiin asioihin sekä viittomakielisten kuurojen työllisyyden parantuminen.

Edunvalvonta

Erityisasiantuntijoiden toiminnan päätavoitteena on, että vuonna 2017 valmistuneen Viittomakieliloikka – kielipoliittisen ohjelman avulla jatketaan edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä. Pääpainopisteitä on kolme: viittomakielisten tietoisuus heidän kielellisistä oikeuksistaan ja vaikuttamismahdollisuuksistaan lisääntyy, lapsiperheet saavat tukea ja tietoa viittomakieleen ja lakisääteisiin oikeuksiinsa liittyen sekä erityislainsäädäntö huomioi viittomakieliset erityisesti sote- ja maakuntauudistuksessa, varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja tulkkauspalveluissa.

Vuonna 2018 alkanut sote- ja maakuntauudistuksen alueellisten foorumien kiertue on saanut kuurojenyhdistykset ja viittomakieltä käyttävät henkilöt vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin, kuten hyvien hoitopalveluketjujen suunnitteluun ja tiedonsaantiin viittomakielellä. Viiden viittomakieliasiantuntijuus-osaamiskeskuksen perustamisen valmistelu edellyttää edunvalvonnallista työpanosta, samoin maakuntien järjestämisvastuulla olevat tulkkauspalvelut. Edunvalvonta- ja vaikuttamistyö jatkuu yhteistyössä aluetyöntekijöiden, paikallisyhdistysten sekä sisarjärjestöjen kanssa.

Keskustelua Kelan kanssa jatketaan, jotta asiakasraateja järjestettäisiin säännöllisesti kaikilla kuudella välitysalueilla. Tulkkauspalvelun toimeenpanoon liittyen kerätään tietoa asiakkaiden kokemista ongelmista.

Suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien lisäksi lapsiperheet ovat keskiössä, koska kielellisiin asioihin ei saada muualta asiakasneuvontaa ja palveluja. Asiakasneuvonnan ohella edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä jatketaan lausunnoilla, verkostoitumisilla, työryhmillä, tapaamisilla ja muilla tavoilla. Yhdessä sidosryhmien kanssa edistetään viittomakielten aseman vahvistumista. Suomenruotsalaisen viittomakielen edunvalvontatyön osalta tehdään tiivistä yhteistyötä Humanistisen ammattikoulun kanssa kielenelvytyshankkeessa ja tulkkikoulutusohjelmassa. 

Tiedottamista ja näkyvyyttä parannetaan olemalla aktiivisia sosiaalisessa mediassa, tekemällä yhteistyötä YLE:n Viittomakielisten uutisten kanssa sekä käyttämällä liiton omia tiedotuskanavia ajankohtaisten asioiden esiin nostamiseksi aiempaa tehokkaammin. Järjestetään viittomakielten juhlaseminaari viittomakielten päivänä 12.2.2019.

Kielitietoisuuden syvenemisen ja asiakasneuvonnan ansiosta sekä suomalaista että suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien henkilöiden oikeudet tulevat paremmin turvatuiksi. Tulkkauspalvelujen laatu paranee asiakaskokemusten pohjalta. Tiivis yhteistyö sidosryhmien ja yhteistyökumppanien kanssa saa parempia tuloksia edunvalvonta- ja vaikuttamistyöhön.

Asiakaspalautteet kerätään huolellisesti ja monipuolisemmin. Tuloksia ja vaikutuksia syntyy pitkäjänteisen vaikuttamistyön ansiosta. Seurantalomakkeet: lausuntolomake, asiakasneuvonnan ja verkostotyön seurantalomakkeet, asiakaskyselyt.

Rahoitus: STEA (Ay)

Työllisyys

Työllisyyskoordinaattorien tehtävänä on pureutua kuurojen työllistymiseen liittyviin haasteisiin ja esteisiin. Tavoitteena on purkaa näitä esteitä tiedottamisen ja vaikuttamistyön kautta tarjoamalla todennettua tietoa kuuroista työelämässä, jotta heidän yhdenvertaisuutensa työelämässä, avoimilla työmarkkinoilla ja yleisesti yhteiskunnassa paranisi. Tavoitteena tällä työllä on saada muutosta työnantajien, työelämään liittyvien palveluiden tuottajien, ammattiliittojen ja oppilaitosten asenteisiin siinä, mitkä seikat todellisuudessa asettavat rajoitteita kuurojen eri ammatteihin kouluttautumiseen ja työllistymiseen, ja mitkä rajoitteet johtuvat vain tiedonpuutteesta, mutta eivät ole tosiasioihin perustuvia.

Vaikuttamistyön välineinä parhaita ovat kasvotusten tapaamiset kyseisten tahojen kanssa mahdollisuuksien mukaan, samoin kuin erilaisten tiedotteiden ja tietopakettien tuottaminen mm. työnantajien käyttöön. Näissä tietopaketeista työnantajat ja viranomaiset saavat kootusti tietoa niistä palveluista, joita yhteiskunnalla ja Kuurojen Liitolla on tarjota heille tueksi kuurojen työllistymisen edistämiseksi. Yleisen vaikuttamistyön ytimessä työllisyyskoordinaattoreilla on jo vuonna 2018 alkanut panostaminen erityisesti nuorten kuurojen työllisyyden ja työllistymisen edellytysten parantamiseksi.

Vuonna 2018 aisti- ja liikuntavammajärjestöjen työllisyyspalveluiden toimijoiden kanssa aloitettu yhteistyö valtakunnallisten Ohjaamoiden kanssa jatkuu. Keskiössä tässä työssä on nuorten kuurojen ja vammaisten henkilöiden työllistymisen tukeminen ja edistäminen sekä heidän ohjaaminen käyttämään Ohjaamoiden palveluita. Tavoitteena on, että näitä palveluita käyttämällä kuurot ja vammaiset nuoret hakeutuvat rohkeammin erilaisten yhteiskunnan tarjoamien palveluiden käyttäjiksi (mm. Ohjaamoiden palvelut) ja pystyvät hyödyntämään näitä palveluita kehittäessään työnhakutaitojaan ja etsiessään töitä. Samalla myös Ohjaamoissa eri palvelutehtävissä toimiva henkilöstö tulee tietoiseksi kuurojen ja vammaisten nuorten huomioimisesta yhdenvertaisesti palveluidensa tarjonnassa sekä järjestöjen tarjoamista palveluista ja tietävät minne olla tarvittaessa yhteydessä.

Vuonna 2019 toiminnassa työllisyyskoordinaattorit jatkavat valmistautumista vuonna 2020 voimaantulevan maakuntauudistuksen vaikutuksiin työelämään liittyvien palveluiden (ts. kasvupalveluiden) saatavuuteen ja tarjontaan liittyen, kuurojen työnhakijoiden (kielellisten) tarpeiden huomioimiseksi mm. alueellisia muutosjohtajia tapaamalla tai muutoin heille tietoa välittämällä tämän ryhmän tarpeista. Tätä vaikuttamistyötä on myös tehty yhteistyössä muiden aisti- ja liikuntavammajärjestöjen työllisyyspalveluiden toimijoiden kanssa. Työllisyyskoordinaattorit ovat vuonna 2018 aloittaneet kartoituksen kasvupalveluiden työelämään liittyvien palveluiden vastaavista tahoista. Tätä kartoittamistyötä jatketaan edelleen vuonna 2019 kaikkien tulevien 15-18 maakunta-alueiden osalta ja mm. alueiden muutosjohtajiin jatketaan yhteydenpitoa ja heille tiedottamista kuurojen ja vammaisten työnhakijoiden tarpeista ja niiden huomioimisesta, mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti kasvotusten tapaamisilla. 

Samalla työllisyyskoordinaattorit jatkavat tiedottamistyötään myös kuuroille työikäisille heidän oikeuksistaan yhdenvertaisuuteen avoimilla työmarkkinoilla sekä ovat neuvona ja tukena syrjintäkokemusten selvittelyssä. Tämän työn tuloksena kuurot työikäiset osaavat hyödyntää edunvalvontatyötä oikeuksiensa toteutumisessa ja yhteiskunnan työelämään liittyvien palveluiden käytössä. He hakeutuvat myös rohkeammin päivittämään aiempaa koulutustaan, jatkokouluttautumaan sekä kouluttautumaan uusiin ammatteihin ja uusille aloille. Tiedotustyön ohella työikäiset kuurot ovat saaneet myös välineitä (mm. tietopaketit ja tiedotteet työnantajille), joiden avulla he pystyvät vaikuttamaan omalta osaltaan arjessa työnantajiin kertomalla siitä, mitä apua ja tukea mm. yhteiskunnalta on saatavissa tarvittaessa kohtuullisiin mukautuksiin.

Toimenpiteitä ovat: 1) kartoitustyötä kuurojen työllistymisen esteistä jatketaan, erityisesti keskittyen nuoriin työikäisiin, todennettuja tietoja hyödyntäen (yhteistyöllä aluetyöntekijöiden kanssa saadaan tarkempaa tietoa mm. työllistymisen yleisimmistä esteistä ja ongelmista), 2) tiedottaminen ja vaikuttaminen erilaisissa tilaisuuksissa (viranomaistapaamiset, kuurojenyhdistykset, asiakasneuvonta, Ohjaamoiden tilaisuudet), 3) yksittäisten asiakkaiden neuvonta ja ohjaus työelämäsyrjintäkokemuksissa, 4) tiedotusmateriaalien/tietopakettien tekeminen niin viranomaisille, työnantajille ja ammattiliitoille kuuroista työntekijöistä ja viittomakielestä sekä työelämätulkkauksesta, 5) tietopaketteja viittomakielellä työikäisille viittomakielisille kuuroille mm. työelämään liittyvistä palveluista ja muutoksista, 6) viranomaisten kouluttaminen kuurojen viittomakielisten nuorten työnhakijoiden tarpeista ja niiden huomioimisesta viranomaisten ja yksityisten työelämään liittyvien palveluiden tuottajien toiminnassa, sekä 7) kuurojen urapolkujen kerääminen jatkuu hyvien käytänteiden dokumentoimista varten.

Asiakkaita osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen mm. asiakaspalautteen kautta, sosiaalisen median kautta, erilaisissa tapahtumissa tapaamisilla, yhdistyskäynneillä ja työpajoissa. Arviointia kehitetään yhdessä työllisyyskoordinaattoreiden sekä aluetyöntekijöiden kanssa.

Seurantalomakkeet: lausuntolomake, asiakasneuvonnan ja verkostotyön seurantalomakkeet, asiakaskyselyt, tuotetut materiaalit.

Rahoitus: STEA (Ak6)

Viittomakielten sanakirjatyö ja kielineuvonta

Viittomakielten sanakirjatyön tavoitteena on tarjota luotettavaa tietoa viittomakielistämme. Työ on vahvasti yhteisölähtöistä. Kielenkäyttäjiä muun muassa neuvotaan ja tuetaan viittomiston tallentamisessa SignWiki-kansalaissanakirjoihin. Uutena toimintona käynnistyy viittomakieltemme kielineuvonta.

Sanakirjatyötä tehdään neljään sanakirjaan: kahdella viittomakielellä (suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä) ja kahteen erityyppiseen sanakirja-alustaan (Suvi-verkkosanakirjaan ja SignWiki- kansalaissanakirjaan). Molemmille julkaisualustoille kerätään viittomistoa äidinkielisistä vapaaehtoisista koostuvissa työpajoissa, minkä ohella viittomia sekä tietoa viittomien käytöstä ja merkityksestä kerätään verkkokyselyohjelmalla. Myös juuri käyttöön saatuja korpusaineistoja hyödynnetään.

Kielestä käydyt keskustelut ja sanakirjoihin kielenkäyttäjien tuella tai toimesta syntynyt uusi aineisto motivoivat viittomakielisiä osallistumaan viittomistotyöhön yhä enenevässä määrin, ja työn yhteisölähtöisyys sekä viittomakielisten kielitietoisuus vahvistuvat. Laadukkaat, ajankohtaiset sanakirjat ovat korvaamattoman tärkeä, ilmainen palvelu äidinkielisille viittojille, kielen opettajille, kääntäjille, tulkeille ja viittomakieliämme opiskeleville, kuten kuuroille lapsille ja heidän lähipiirilleen sekä tulkiksi tai viittomakielen ohjaajaksi opiskeleville, ja myös viitottua puhetta ja tukiviittomia käyttäville.

Suomalaisen viittomakielen osalta Suviin on tavoitteena tuottaa 200 uutta viittoma-artikkelia ja SignWikiin 400 uutta viittomasivua. Lisäksi laaditaan kuvailevien viittomien tutkimus- ja dokumentointihankkeen suunnitelma yhdessä Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksen kanssa. Suomenruotsalaisen viittomakielen SignWiki-sivustolle on tavoitteena tuottaa 200 uutta viittomasivua, ja jos suomenruotsalaisen viittomakielen korpusleksikon koostaminen Suomen Signbank-tietokantaan käynnistyyy Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksessa, siitä tuotetaan 30 viittoma-artikkelia Suviin. Molempia viittomakieliä koskien järjestetään neljä työpajaa, joissa kerätään talteen kieliyhteisön vanhimman sukupolven tietoa viittomista, jotka on julkaistu Suomen ensimmäisessä viittomakielen sanakirjassa (Hirn 1910–16).

Vuonna 2019 aloitetaan videopuhelupalveluna toteutettava, molempien viittomakielten kielineuvonta. Neuvonnassa esille tulleet tapaukset dokumentoidaan, ja osa kysymyksistä ja vastauksista julkaistaan SignWiki-sivustolle perustettavassa kielineuvontaosiossa. Vaikka neuvonnassa ei varmastikaan voida ratkaista kaikkia kysymyksiä, jotka kielenkäyttäjiä askarruttavat, palvelun avaaminen on uraauurtavaa: vastaavaa palvelua ei ole koskaan aiemmin ollut saatavilla. Kielineuvonta luo uutta viittomakielistämme keskustelun kulttuuria ja voimaannuttaa kieliyhteisöä.

30-vuotisen viittomakielityön rahoitus muuttunee vuonna 2019. Henkilöstön resurssit ovat olleet alimitoitettuja työn laajuuteen nähden. Sanakirjatyö vaatii moniosaamista: muun muassa äidinkielentasoista suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen sekä suomen ja ruotsin taitoa, kielitieteellisen analysoinnin ja leksikografian osaamista, lukuisten tietokoneohjelmien hallintaa, tietokanta- ja käyttöliittymäosaamista, korpusten käytön osaamista, sosiaalisia taitoja yhteydenpidossa kieliyhteisöön päin, videolla esiintymistaitoa, kameran käytön ja editoinnin taitoja. Siksi tiimin tulee koostua työntekijöistä, jotka täydentävät toinen toisensa osaamista.

Viittomakielityön tehtäviin kuuluvat myös Kotimaisten kielten keskuksen alaisuudessa toimivan viittomakielten lautakunnan suomen- ja ruotsinkielisen sihteerin työt ja tiedottaminen. Lautakunta kokoontuu neljästi vuodessa.

Rahoitus: avoin (sanakirjatyö ja kielineuvonta) ja OKM (viittomakielen tutkija)

Kehitysyhteistyö

Kuurojen Liiton kehitysyhteistyö on osa Vammaiskumppanuusohjelmaa ja sen tarkoituksena on luoda kumppanimaiden kuuroille edellytykset voimaantua ja toimia kuurojen yhdenvertaisuuden ja yhtäläisten oikeuksien puolesta kaikilla elämän alueilla iästä ja sukupuolesta riippumatta, saada paikallisten viittomakielten asema yhdenvertaiseksi muiden kielten kanssa.

Liiton päivitetyn kehitysyhteistyöstrategian tavoitteita ovat: 1) kuurot tiedostavat omat oikeutensa, toimivat omien etujensa ajajina, perustavat omia paikallisia yhdistyksiä ja kansallisen liiton jossa he voivat yhdessä määritellä tarpeensa ja kansalliset päämääränsä, 2) paikalliset viittomakielet tunnustetaan lainsäädännössä kuurojen ensikieleksi ja kuurojen oikeus viittomakielen omaksumiseen, viittomakieliseen opetukseen ja viittomakielen käyttöön läpi elämän taataan ja 3) kuurot toimivat yhteistyössä viranomaisten kanssa yhteiskunnallisten palveluiden saatavuuden ja osallistumisen mahdollistavat palvelujen kehittämiseksi (mm. tulkkipalvelut toteutuvat). Kuurojen Liiton vuoden kärkihankkeiden teemat tukevat kehitysyhteistyötä ja päinvastoin.

Vuonna 2019 Kuurojen liitolla on 5 hanketta ja 5 kumppania (ANAD, KAD, MANAD, Maryknoll Cambodia, UNAD).

• Albanian kuurojen liiton edunvalvonta-, järjestö-, viittomakielen-, tulkkikoulutuksen kapasiteettien vahvistaminen sekä kuurojen opetuksen kehittämisen tukeminen Albaniassa (ANAD)
• Kosovon kuurojen liiton edunvalvonta-, järjestö-, viittomakielen-, tulkkikoulutuksen kapasiteettien vahvistaminen sekä kuurojen opetuksen kehittämisen tukeminen Kosovossa (KAD)
• Malawin kuurojen liiton järjestö-, edunvalvonta- ja viittomakielityön tukeminen (MANAD)
• Kuurojen yhteisön ja sen johtajuuden vahvistaminen (Maryknoll Cambodia)
• Ugandan viittomakieli- ja edunvalvontahanke (UNAD)

Kuurospesifi haastattelututkimus (Deaf Specific Survey) -hankkeen manuaalin valmistelu saatetaan loppuun ja mahdollisuuksien mukaan esitellään Kuurojen maailmankongressissa, Pariisissa.

Rahoitus: UM

Kirjasto ja tietopalvelu

Kirjaston perustehtävä on toimia kaikille avoimena olevana erikoiskirjastona sekä Kuurojen kansanopiston että Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakirjastona. Kirjasto toimii myös liiton tukiprosessina palvelemalla muita prosesseja mm. tiedonhaussa ja kehittämistyössä.

Kirjasto ylläpitää mahdollisimman kattavaa ja ajantasaista kokoelmaa. Erikoiskokoelma koostuu kuuroihin ja huonokuuloisiin liittyvistä tutkimuksista kuten esimerkiksi kuurojen historiasta, opetuksesta, yhteiskunnallisesta asemasta ja tulkkauksesta sekä viittomakielien tutkimuksista, sanakirjoista ja opetusmateriaalista. Kokoelman painopiste on tieteellisessä materiaalissa, mutta yhtälailla tärkeitä ovat myös alaan liittyvä kaunokirjallisuus, elokuvat, elämäkerrat ja tukiviitottu materiaali.

Kokoelmapolitiikan mukaisesti hankitaan käyttöön kaikki kotimaiset ja tärkeimmät ulkomaalaiset alan julkaisut sekä keskeiset tieteelliset kausijulkaisut. Hankitut julkaisut luetteloidaan aineistotietokantaan ja saatetaan lainauskuntoon mahdollisimman nopeasti. Vanhentunut tai huonokuntoinen materiaali poistetaan tai siirretään varastoon. Vanhoja luettelointitietueita korjataan sekä sisältöä rikastetaan ja siten parannetaan aineiston löydettävyyttä tietokannasta.

Kohderyhmänä ovat kaikki alasta tietoa tarvitsevat eli mm. eri alojen opiskelijat, opettajat, tutkijat, asiantuntijat, viranomaiset ja vanhemmat. Kirjasto palvelee asiakkaita vastaamalla tietopalveluun tuleviin kysymyksiin, auttamalla tarvittaessa tiedonhaussa sekä hankkimalla mahdollisuuksien mukaan aineistoa asiakkailta tulleiden tarpeiden mukaisesti.  Tavoitteena on hyvän kokoelman ja asiakaspalvelun avulla mahdollistaa tiedon saatavuus ja tietoisuuden lisääminen kuuroudesta ja viittomakielistä niin kuuleville kuin kuuroillekin.

Toimintaa arvioidaan seuraamalla vuosittain lainamääriä ja tiedonhakupyyntöjä. Lisäksi järjestetään säännöllisesti asiakaskyselyjä.

Rahoitus: oma rahoitus

Viittomakielinen kirjasto

Viittomakielinen kirjasto toteuttaa kirjastolaissa määriteltyjä sivistyksellisiä ja kulttuurisia oikeuksia tuottamalla viittomakielistä aineistoa. Pääasiallisena kohderyhmänä on viittomakielinen kansanosa sekä viittomakielestä ja viittomakielisestä kulttuurista kiinnostuneet. Aineistotuotannossa huomioidaan erityisesti lapset ja ikäihmiset. Kirjaston julkaisema aineisto lisää ja syventää viittomakielisten tietoisuutta omasta kielestä ja sen eri rekistereistä. Tietoisuuden kasvu edellyttää mahdollisuutta, että käytettävissä on laaja ja monipuolinen kielellinen varanto ja Viittomakielinen kirjasto tarjoaa tämän varannon. Tietoisuuden kasvu vahvistaa kielellistä identiteettiä ja antaa tunteen yhdenvertaisesta kansalaisesta. Kirjaston tarjonta lisää viittomakielisten kiinnostusta viittomakielisen aineiston lukemiseen ja hyödyntämiseen sekä vapaa-ajalla että työssä. Viittomakielisen kulttuurin saatavuus paranee. Ilman kirjastoa viittomakielisen kulttuurin ääreen pääsy edellyttää aina matkustamista, mikä saattaa muodostua esteeksi kulttuurin saavutettavuudelle. Kirjaston kautta kulttuuri on saatavilla vuoden jokaisena tuntina. Viittomakielisten ohjelmantekijöiden asema ja ammattitaito vahvistuu. Viittomakielisen aineiston määrä monipuolistuu ja lisääntyy.

Tuotetaan kentältä esim. henkilökohtaisten tapaamisten, kuurojenyhdistysten vierailujen sekä sosiaalisen median avulla kerättyjen aineistotoiveiden ja –tarpeiden mukaisesti viittomakielistä kirjallisuutta, mahdollisuuksien mukaan käännetään kirjallisuutta viittomakielelle ja julkaistaan niitä kirjaston verkkosivuilla. Vuoden 2019 aikana tavoitteena on tuottaa arviolta 45 uutta julkaisua. Kirjastolla on aktiivinen rooli tutkia ja selvittää kentän tarpeita ja toiveita.

Julkaistaan linkkien avulla muiden tuottamaan (kirjastotyyppistä) kirjastoon soveltuvaa aineistoa. Aineiston tuotannossa huomioidaan liiton painopisteet ja tuotetaan niitä tukevaa aineistoa. Kirjasto laatii aineiston tuotantonsa tueksi kokoelmapolitiikan. Aineiston tuotannossa huomioidaan esteettömyys, ts. valtaosa aineistosta pyritään tekstittämään tai spiikkaamaan.

Arviointi tapahtuu Google Analytics-seurannalla, asiakkaiden yhteydenotoilla ja kyselyillä ja mahdollisilla asiakaspaneeleilla eri tapahtumien yhteydessä.

Kirjaston julkaisualusta kilpailutetaan hankintalain mukaisesti ja yhdessä liiton verkkoalustan kanssa. Uuden alustan valinnassa huomioidaan tavoite liittyä finna.fi:hin.

Rahoitus: OKM

Kuurojen kansanopisto

Kuurojen kansanopiston toiminnan päätavoitteena on edistää viittomakielen asemaa vapaan sivistystyön puitteissa. Kuurojen kansanopiston tavoitteena on vahvistaa rooliaan kouluttajana, joka erityisesti huomioi valtavirrasta poikkeavia opiskelijoita ja tarjoaa heille vaihtoehtoisia reittejä päästä tasavertaisesti osalliseksi yhteiskunnassamme.

Suomeen tulleille maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille tarjoamme suomen kielen ja viittomakielen opetusta sekä pitkillä opintolinjoilla (maahanmuuttajakoulutus kuuroille ja täydennyskoulutus viittomakielisille) että erilaisen kurssitoiminnan kautta. Tarjoamme myös kaikille viittomakielisille syrjäytymisen ehkäisevää koulutusta, jossa keskitytään kielitaidon ja työelämätaitojen parantamiseen.

Toimimme yhteistyössä ylläpitäjämme ja muiden järjestöjen kanssa järjestäen erilaisia lyhytkursseja sekä olemme aktiivisena yhteistyötoimijana Valkeassa talossa toimivien tahojen kanssa. Kuuleville opiskelijoille on tarjolla viittomakielen sekä muiden vaihtoehtoisten kommunikaatiotapojen opetusta aina viikonlopun pituisista lyhytkursseista lukuvuoden kestävään linjaan asti.

Koko kansanopistokentällä on vahva rooli kaikkien maahanmuuttajien koulutuksessa. Hyödynnämme monikulttuurista erityisosaamistamme myös kuulevien vieraskielisten suomen kielen opettamisessa.

Nykyinen maailmantilanne peräänkuuluttaa koulutuksia, joissa korostuu jokaisen kansanlaisen vastuu rauhantyöstä omassa toimintaympäristössään. Kuurojen kansanopistossa on tarkoitus aloittaa loppuvuodesta 2018 tähän keskittyvä opintolinja.

Jatkamme yhteistyötä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa tiivistäen sitä taas keskittymään vahvemmin nimenomaan viittomakielen tulkkien koulutukseen.

Rahoitus: valtionosuudet, osallistumismaksut, muut maksusitoumukset

Toimintasuunnitelma 2019: Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen

Huom! Yllä oleva video on soittolista, joka sisältää 5 videota. Videot saat näkyviin klikkaamalla alatunnisteen filmiruutu-kuvaketta.

Järjestöohjaus

Päätavoitteena on tukea ja kehittää yhdessä kuurojen yhdistysten luottamushenkilöiden ja jäsenistön kanssa paikallista ja alueellista viittomakielistä vaikuttamis- ja vertaistoimintaa, jotta viittomakieliset yhdistykset säilyttävät elinvoimaisuutensa ja jäsenistöllä on tärkeä vertaistuen paikka, mikä lisää hyvinvointia ja tukee arjessa selviytymistä.

Tärkeimmät toimintamuodot ovat:

  • Tukea ja ohjata kuurojen yhdistyksiä ja kerhoja niiden käytännön toimintaan liittyvissä asioissa sekä tiedottaa ajankohtaisista asioista.
  • Järjestää viittomakielistä järjestötoiminnan ja vaikuttamistyön koulutusta sekä kursseja, luentoja ja muita tapahtumia.
  • Edistää alueellisella vaikuttamistoiminnalla yhteistyötä viranomaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta viittomakielisten tarpeet huomioidaan alue- ja paikallistason palveluissa.

Näiden toimintamuotojen tukemiseen ja kehittämiseen järjestöohjaus tarjoaa työkaluja ja neuvontaa. Järjestöohjaus on kuurojen yhdistysten luottamushenkilöiden tukena ja perehdyttää heitä luottamustehtäviin. Kohderyhmänä ovat kuurojen yhdistykset, kerhot; niiden luottamushenkilöt ja jäsenet. Kohderyhmätavoitteiden painopisteinä ovat edelleen lapset, nuoret ja uusien kohderyhmien löytäminen. Lisäksi pyritään tavoittamaan uusia eri-ikäisiä vapaaehtoisia, jotka voisivat työskennellä yhdistysten hyväksi. Järjestöohjauksen päätoimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa.

Vuoden 2019 aikana jatketaan yhdistysohjelman jalkautustyötä, jossa keskitytään yhdistyspohjan vahvistamiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun eli visioiden ja strategioiden laadintaan. Kahden pilottiyhdistyksen kokeilut jatkuvat edelleen ja toimivan yhdistyksen mallia ja pilotin tuloksia käytetään muissa yhdistyksissä. Pilottiyhdistykset voivat toimia esimerkiksi mentoreina muille yhdistyksille, jotka ottavat yhdistysohjelman käyttöön.

Uusille kohderyhmille yhdistyksien on tarkoitus tarjota uudenlaista ohjelmaa ja tarjota näille vertaistukea erilaisilla ryhmätapaamisilla yhdistyksillä sekä sosiaalisessa mediassa. Yhdistysohjelman jalkauttamisessa käytetään myös erilaisia koulutuksia mm. hallituksen iltakouluja, yhdistysiltoja ja alueellisia tapaamisia (alustavasti Jyväskylä, Rovaniemi ja Helsinki), joissa useampi yhdistys voi osallistua koulutukseen. Järjestöohjaus räätälöi myös erilaisia koulutuspaketteja yhdistyksille yhdistysten toiveiden mukaisesti. Koko järjestöohjaus osallistuu näiden tapaamisten ja koulutusten suunnitteluun.

Järjestöohjaus järjestää vapaaehtoistoimijoille koulutusta ja virkistäytymistä. Hyvinvointipäivillä ohjelmassa on vapaaehtoistoimintaan liittyviä keskusteluja, luentoja ja myös yhteistä virkistäytymistä. Hyvinvointipäivät on avoin tapahtuma kaikille kiinnostuneille. Järjestöohjaus osallistuu myös valtakunnallisten tilaisuuksien alueellisten tapahtumien järjestelyihin ja kannustaa alueen viittomakielisiä osallistumaan eri tilaisuuksiin.

Järjestökioskin toimintaa jatketaan järjestämällä säännöllisesti erilaisia tietoiskuja ja viittomakielisiä keskustelutilaisuuksia verkossa (viittomakielisiä webinaareja), joihin yhdistystoimijat ja muut kiinnostuneet voivat osallistua. Järjestökioskin kautta voidaan kouluttaa ja tiedottaa ajankohtaisista asioista sekä muista syventymistä vaativista teemoista (esim. lainsäädäntö tai kuinka suunnitella strategiaa).

Järjestöohjaus tukee senioritoimintaa ja koordinoi senioritoiminnan seurantaryhmää. Kuurojen Liiton senioritoiminnan tavoitteena on tukea seniorikerhojen ja yhdistysten työtä sekä niiden vapaaehtoistoimijoita, edistää valtakunnallisesti viittomakielisten ikäihmisten oikeuksia. Seurantaryhmässä toimii myös asiantuntijajäseniä sekä se voi kutsua ulkopuolisia tahoja kokouksiinsa. Seurantaryhmä kokoontuu 2 – 4 kertaa vuodessa. Hallitus nimittää seurantaryhmän. Lisäksi järjestöohjaus etsii keinoja tukea viittomakielisten naisten oikeuksia vertaistuen avulla.

Yhdistysohjelmasta laaditaan laajempi arviointi, jossa otetaan huomioon pilottiyhdistysten väliarviointi ja loppuarviointi. Arviointi toteutuu työryhmän, liiton työntekijöiden, yhdistyksille suunnatuilla kyselyillä, yhdistyksen hallituksen ja jäsenistön erillisillä ryhmähaastatteluilla. Näiden lisäksi kerätään säännöllisesti erilaisia tilastotietoja haastattelujen ja kyselyjen tukimateriaaliksi. Järjestöohjauksen arviointia tehdään asiakastyytyväisyyskyselyillä, kurssipalautteillä ja työntekijöiden itsearvioinnilla. Lisäksi perustetaan yhdistysraati tukemaan järjestöohjauksen arviointi- ja kehittämistyötä.

Yhdistykset ja järjestöohjaajat tekevät yhteistyötä kuntien, viranomaisten, eri järjestöjen, oppilaitosten jne. kanssa tiedottaen asiakaskuntansa tarpeista esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi sekä palveluiden parantamiseksi. Yhteistyö toteutuu osallistumalla tilaisuuksiin, verkostoitumalla, olemalla ajan tasalla uusista lakimuutoksista ja ohjeistuksista ja niiden pohjalta osallistua keskusteluun esim. sosiaalisessa mediassa sekä potilas- ja terveysjärjestöjen yhteistapaamisiin ja messuihin, joissa voidaan lisätä tietoisuutta viittomakielestä ja viittomakielisistä sekä heidän oikeuksistaan ja tarpeistaan.

Rahoitus: Stea (Ak6)

Viittomakielinen vapaaehtoistoiminta (Viva)

Viittomakielisen vapaaehtoistoiminnan (Viva) kautta ehkäistään syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja tuetaan asiakkaiden osallistumista yhteiskuntaan. Vivan tukihenkilöinä toimivat viittomakielentaitoiset ihmiset, jotka ovat saaneet koulutusta vapaaehtoistoimintaan.

Kohderyhmänä ovat avuntarpeessa olevat kuurot, huonokuuloiset ja kuurosokeat. Tukihenkilöä hakeneille ohjataan tukihenkilö yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa.

Viva toimii pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja Tampereella, mutta myös muualla Suomessa. Olotilatoimintaa jatketaan Vantaalla. Viva järjestää koulutusta ja ryhmänohjausta, koordinoi tukihenkilötoiminnan verkostoa. Kuurojen Liiton kumppaneina toiminnassa ovat Kuurojen Palvelusäätiö, Suomen Kuurosokeat ry, ASPA-säätiö ja seurakuntien kuurojentyö.

Toimintavuonna painotetaan ryhmämuotoisen tukitoiminnan alkamista sekä palvelun ulottamisen syrjäseudulla asuville videoyhteyksien avulla. Koulutetuille tukihenkilöille järjestetään ryhmäohjausta. Uusia tukihenkilöitä koulutetaan kaksi ryhmää, tavoitteena 16 uuden tukihenkilön löytäminen jonossa oleville (noin 20) ja mahdollisesti myös 10 uudelle asiakkaalle. Asiakkaiden osallisuutta toiminnan suunnitteluun ja arviointiin kehitetään, jolloin elämänlaadun parantumisen seuranta tehostuu. Myös kokemuskouluttajatoiminnan aloittamista selvitellään taloudellisten resurssien mukaan.

Rahoitus: STEA (AK6), kuntien maksusitoumukset

Nuorisotoiminta

Kohtaamisia lapsille ja nuorille: Kuurojen Liiton nuorisotoiminta järjestää lapsille ja nuorille vuosittain useita leirejä ja tapahtumia. Kohderyhmänä ovat 7-30 vuotiaat kuurot ja viittomakieliset. Leireillä on mahdollisuus kohdata saman ikäisiä kavereita, vahvistaa itsetuntoa ja kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Vuonna 2019 järjestetään 7-12 vuotiaille neljä leiriä, 13 – 17 vuotiaille kolme leiriä sekä LYX-päivät ja 18 – 30 vuotiaille kaksi leiriä. Vuonna 2019 on kolme kansainvälistä leiriä 7 – 12 vuotiaille: Pohjoismainen lastenleiri Norjassa, EUDY lastenleiri (paikka auki); 18-30-vuotiaille: WFDYS Youth Camp (Ranska). Nuorisovaihto Irlantiin ja Albaniaan järjestetään, jos saadaan rahoitukset hankkeille (Erasmus+).

Vaikuttamistyö ja nuorten osallisuus: Nuorisotoimikunta tukee nuorisotoimintaa ja se kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Toimikunta valitaan vuosittain valtakunnallisilla viittomakielisillä nuorisopäivillä (paikka auki). Leirien ja tapahtumien lisäksi nuorisotyön tehtävänä on tukea paikallisten nuortenkerhojen, yhdistysten ja nuorisoryhmien toimintaa, tiedottaa sekä tehdä yhteistyötä kulttuuri- ja nuorisoalalla olevien tahojen kanssa. Painotusalueita ovat YK:n lapsen oikeudet ja vammaisten oikeuksien sopimus sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen nuorisotyön ja –politiikan ohjelma (VANUPO) 2017 – 2019. Lisäksi osallistutaan sidosryhmäyhteistyöhön, kuten Allianssi ry:n, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden nuorisoalan tilaisuuksiin.

Kansainvälinen yhteistyö: Suomalaisilla nuorilla on perinteisesti ollut aktiivinen rooli kansainvälisissä nuorten kuurojen järjestöissä. Vuonna 2019 osallistutaan kansainväliseen nuorisoyhteistyöhön KPNN:n, EUDY:n ja WFDYS:n toiminnan puitteissa sekä tiedotetaan järjestettävistä leireistä ja muista kansainvälisistä nuorisotapahtumista ja tuetaan suomalaisten lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen vaikuttamistyöhön.

Rahoitus: Selvitetään rahoituksen siirtämistä STEA:n kohdennetulle avustukselle (AK6).

Kulttuurituotanto

Kuurojen Liiton kulttuurituotannon tavoitteena on järjestää monipuolista viittomakielistä kulttuuritarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritapahtumat ylläpitävät viittomakielistä kulttuuria ja ne ovat tärkeitä tapaamispaikkoja, joissa myös eri sukupolvet kohtaavat.

Tapahtumia: Vuonna 2019 järjestetään Kuurojen seniorien 18. kulttuuritapahtuma Turussa keväällä. Tapahtumatuotanto toteutetaan yhdessä järjestelytoimikunnan kanssa, mukana ovat Turun kuurojenyhdistys ja Turun kaupunki.

Viittomakielinen Filmifestivaali 2019 tuo nähtäväksi viittomakielisiä elokuvia ulkomailta ja kotimaasta. Tapahtuma on suunniteltu järjestettävän Jyväskylässä syksyllä 2019. Filmifestivaalin kilpailupalvelu (ilmoittautumiset, haku kilpailuihin, ohjelma) ja yleisöpalvelu (tapahtuman sisältö, ohjelma) toteutetaan yhteistyössä muiden järjestäjien kanssa. Elokuvafestivaali pyrkii kannustamaan erityisesti viittomakielisten suomalaisten elokuvantekijöiden esiintuloa. 

”Pi!” –viittomakielinen messutapahtuma järjestetään, jos rahoitus ja yhteistyökumppani saadaan järjestymään ko. tapahtumalle. Lisäksi toimintavuonna järjestetään HELsign 2020 sekä ryhdytään suunnittelemaan kuurojen 31. valtakunnallisia kulttuuripäiviä, jotka järjestetään Joensuussa.

Yhteistyö: Yhteistyötä jatketaan Työväenmuseo Werstaan kanssa Kuurojen museon kokoelmien huolehtimiseksi. Liiton museotoimikunta tukee Kuurojen museon näyttelytoimintaa ja museotoimikunta kokoontuu vuoden aikana 2 - 4 kertaa. Teatteri Totin kanssa tehdään yhteistyötä yhteistyösopimuksen mukaisesti. Lisäksi yhteistyötä jatketaan muiden kulttuuriorganisaatioiden kanssa, jotta myös muista kulttuuritapahtumista saataisiin viittomakielisille saavutettavia.

Rahoitus: Taiteen edistämiskeskus (Taike) ja omarahoitus

Sopeutusvalmennustoiminta

Sopeutumisvalmennus on sosiaalista hyvinvointia tukevaa kurssimuotoista toimintaa. Kurssien tehtävänä on antaa tietoa, neuvontaa ja valmennusta selvitä erilaisissa elämäntilanteissa sekä tarjota keinoja arjessa selviytymiseen viittomakielisille nuorille, aikuisille, eläkeläisille ja perheille. Vuonna 2019 järjestetään kaksitoista kurssia: neljä perhekurssia (yksi kurssi yksinhuoltajaperheille, yksi isä ja lapsi- kurssi, kaksi perhekurssia), kaksi nuorten kurssia, neljä aikuisten kurssia ja yksi seniorikurssi sekä kurssityöntekijöiden koulutus.

Kurssien kesto on viikonlopusta kuuteen vuorokauteen. Kurssit järjestetään eri puolilla Suomea. Kursseilla osallistujat saavat vertaistukea ja mahdollisuuden vuorovaikutukseen omalla kielellä.

Yhteistyössä Solaris-lomat ry:n kanssa tarjotaan viittomakielisille tuettuja lomia (3 aikuisten lomaa ja 1 perheloma).

Rahoitus: STEA (AK15)

Toimintasuunnitelma 2019: Asiakkaan toimintaedellytysten tukeminen

Asiakkaan toimintaedellytysten tukeminen -prosessissa (ATT-prosessi) keskitytään yksilötason asiakaslähtöiseen palveluun ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Viittomakielistä aluetyötä kehitetään jatkuvasti.

Päätavoitteena on viittomakielisten yksilöiden ja perheiden hyvä arki, niin että he saavat yhteiskunnan palveluita yhdenvertaisesti muiden väestöryhmien kanssa. Tukea tarvitsevien viittomakielisten omaehtoinen selviytyminen arjessa parantuu ohjauksen avulla. ICT-ohjaus vastaa valtion digitalisaatiosuunnitelmiin antamalla asiakkaille valmiuksia käyttää tietoteknisiä laitteita ja opastamalla sähköisten palveluiden käyttöön.

Viittomakielinen palvelu- ja ICT-ohjaus lähtee asiakkaiden tarpeista ja lähtökohdista. Ohjausta toteutetaan asiakastapaamisissa, etäyhteyksin ja kotikäynneillä. Palveluohjauksen kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat eri-ikäiset viittomakieliset yksilöt ja perheet. ICT-ohjauksen kohderyhmänä ovat yli 16-vuotiaat viittomakieltä käyttävät kuurot.

Viittomakieliset tarvitsevat ja käyttävät elämän eri tilanteissa palveluita samoin kuin muu väestö, mutta osalla viittomakielisistä palvelun ja tuen tarve on tavallista monimuotoisempaa ja jatkuvaa. Viranomaiset saavat konsultointia aluetyöntekijöiltä noissa asioissa, jotka liittyvät viittomakielisten palvelutarpeeseen, viittomakieleen ja kulttuuriin sekä viittomakielentulkin käyttöön.

Ohjausta tarvitaan nimenomaan viittomakielellä, koska

  • asiakkaista suurin osa on yksikielisiä: suomen/ruotsin kieli on heille vieras kieli, mikä vaikeuttaa omatoimista tiedonhankintaa ja toimintaa
  • suurin osa asiakaskunnasta ei ole saanut riittävästi kouluopetusta omalla kielellään, joten perustietojen puute ja kulttuuritausta on huomioitava ohjauksessa. Tämän vuoksi asioiden hoitaminen ei aina onnistu yksin tulkin kanssa.
  • ikääntyneiden kuurojen määrä ja tarpeet lisääntyvät, mikä lisää palveluohjaustarvetta
  • kuuroja lapsia tulee edelleen, joten lapsia, nuoria ja perheasioita koskevaa oikeuksienvalvontaa tarvitaan; yhteistyö kuulovammaisten lasten vanhempien liiton kanssa on aloitettu ja sitä tehostetaan. Lasten oikeus käyttää viittomakieltä tarvitsee paljon edunvalvontaa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonpuutteen ja ennakkoluulojen vuoksi.
  • kuurot maahanmuuttajat tarvitsevat tukea; vastaanottokeskusten kanssa tehdään yhteistyötä (turvapaikanhakijoiden tuki, perheiden yhdistämiset, työperäinen, opiskelu)
  • kuurojen kannalta yhteiskunnan tarjoamien palveluiden saavutettavuus on puutteellista; alueellista ja henkilökohtaista oikeuksienvalvontaa tarvitaan saavutettavuuden parantamiseksi (esim. kunnissa takaisinsoittopalvelun kuuroille sopiva palvelu, viittomakielisen palvelun saatavuus)
  • yleinen kansalaisille tarkoitettu ICT-ohjaus ei tavoita kuuroja. Asiakkaat ovat todenneet tulkatun ohjauksen seuraamisen hankalaksi. Ohjaajalta vaaditaan myös kuurojen lähtötilanteen ja kulttuurin tuntemusta tiedon perille saattamiseksi.
  • Sote tuo suuria muutoksia, joten viittomakielinen ohjaus ja neuvonta on entistä tärkeämpää niin asiakkaille kuin viranomaisten suuntaan.

Yksilöllinen ohjaus ja neuvonta

Toimenpiteitä ovat yksilöllinen ohjaus ja neuvonta sekä oikeuksien toteutumisen edistämistyö.

Yksilöllisen ohjauksen tavoite on toimia mahdollisimman matalan kynnyksen viittomakielisenä palvelu- ja tukiverkostona antamalla viittomakielistä ohjausta, neuvontaa ja tukea suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäville yksilöille, perheille ja heidän omaisilleen. Tukea annetaan myös lukuisista eri maista tulleille kuuroille, joiden kielitaito vaihtelee paljon, pieni osa on lähes kielettömiä alkuvaiheissa. Ohjaus pyritään toteuttamaan tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti.

Painopisteet 2019

  • Vuonna 2018 aloitettua aluerajoja ylittävää palveluohjausta jatketaan v. 2019 niin, että asiakkaat saavat yhteyden aina parhaiten kyseiseen asiaan perehtyneeseen työntekijään
  • Perheisiin kohdistuvan neuvonnan kehittämistä jatketaan v. 2019
  • Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäville tarkoitetun palveluohjauksen kehittämistä jatketaan v. 2019 
  • ICT-ohjauksessa siirretään painopistettä enemmän sähköisten palveluiden käytön ohjaamiseen sitä mukaa kuin asiakkaiden tekniset taidot lisääntyvät.
  • Vapaaehtoisten ICT-vertaisohjaajien verkostoa laajennetaan, mikäli toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin 2018. Ohjaajia koulutetaan Lounais-, Länsi- ja Keski-Suomeen sekä Pohjois-Pohjanmaalle
  • Sote- ja maakuntauudistuksessa mukana oleminen viittomakielisten palvelun saavutettavuuden varmistamiseksi (alueellinen vaikuttamistyö)

Työntekijät käyvät yhdistys- ja kerhovierailuilla tiedottamassa ajankohtaisista asioista ja auttavat kuuroja pysymään mukana yhteiskunnan muutoksessa. Pienryhmille järjestetään vertaistapaamisia kuurojen omana toimintana tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Syrjässä olevien kuurojen osallistumismahdollisuuksia tuetaan. Aluetyöntekijät osallistuvat sopeutumisvalmennuskurssityöhön ja asiantuntijana luento- ja tiedotustilaisuuksiin sekä viittomakielisen vapaaehtoistoiminnan (Viva) yhdyshenkilönä.

Tulokset ja vaikutukset:

  • Asiakkaat ovat saaneet entistä asiantuntevampaa neuvontaa ja päässeet tarvitsemaansa palveluun
  • Iäkkäät kuurot ovat saaneet palvelua ja tukea omalla kielellään
  • Viittomakieliset kuntalaiset ovat pystyneet entistä enemmän itse hoitamaan ajanvarauksia ja päässeet esteettä tarvitsemiinsa palveluihin
  • Lapsille ja lapsiperheille on järjestynyt viittomakielen opetusta ja viittomakielistä tukea päiväkodissa ja koulussa
  • Asiakkaat eri puolilla Suomea ovat saaneet tarvitsemaansa ICT-ohjausta ja osanneet hoitaa asioitaan sähköisesti joko itsenäisesti tai tuettuna
  • Syrjässä oleville ja yksinäisille kuuroille on järjestetty matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja mielekästä toimintaa, sekä tekemistä, jonka avulla heidän sosiaaliset suhteensa ja hyvinvointinsa ovat parantuneet.

Rahoitus: STEA (Ak6)

Toimintasuunnitelma 2019: Hallinto ja viestintä

Huom! Yllä oleva video on soittolista, joka sisältää 3 videota. Videot saat näkyviin klikkaamalla alatunnisteen filmiruutu-kuvaketta.

HR, sisäiset asiakaspalvelut ja taloushallinto

Sujuva henkilöstöhallinto tukee liiton työntekijöiden työhyvinvointia ja vapauttaa resursseja keskittyä omaan ydintehtävään.

Käyttäjäystävälliset työkalut, joihin on saanut riittävän perehdytyksen, helpottavat omien asioiden hoitamista ja omiin tietoihin pääsemistä. Hyvät työkalut ja sujuva HR tukee myös johtoa, varsinkin esimiestyössä. Henkilöstöhallinnossa kehittämistoiminta tulee resurssien puitteissa keskittymään henkilökunnan osaamisen vahvistamiseen.

Henkilöstöhallinnossa jatketaan työtä jotka liittyvät arjen työn sujuvoittamiseen, oman työn tehostamiseen sekä toiminnan yksinkertaistamiseen. Uusien käyttöön otettujen digitaalisten työkalujen (esim. Office 365, Sympa, IMS, Lyyti) käyttö vakiinnutetaan ja työkalujen tehokkaaseen käyttöön järjestetään tarvittavaa koulutusta. Henkilöstöhallinnon ja assistenttityön arviointityökaluja ja -menetelmiä selvitetään, selkiytetään ja otetaan käyttöön (IMS, asiakaskyselyt, tilastot). Vuonna 2018 käyttöön otettujen järjestelmien täysimääräinen käyttöönotto sitoo perustehtävän hoitamisen jälkeen yli jäävät resurssit.

Assistenttipalveluilla tarjotaan toimintaedellytykset sisäisille asiakkaille (johtoryhmä ja hallitus) tuottamalla sihteeripalveluja ja erikseen sovittuja toimintokohtaisia palveluja vastuualueiden mukaan. Assistenttien tavoitteena on suunnitella, organisoida ja toteuttaa tehokkaasti erilaisia kokouksia ja tapahtumia sekä itsenäisesti että yhteistyöllä muiden liiton työntekijöiden kanssa. Vuoden aikana on tavoitteena myös arvioida ja kehittää työskentelytapoja. Assistentit antavat neuvontaa ja ohjausta erilaisten digitaalisten työkalujen (mm. Netvisor, IMS ja muut laskutukseen liittyvät ohjelmat). Lisäksi on erilaisten arkistojen ja asiakas-, tilaaja-, ja yhdistysrekisterien ylläpitoa.

Sisäisen asiakaspalvelun yhtenä osana viittomakielen tulkkauspalvelun pitkäaikaisena kehittämistyön tavoitteena on tunnistaa ne tekijät jotka tekevät edunvalvonnan tarvitsemasta tulkkauksesta hyvää ja korkealaatuista. Nämä tekijät kuvataan ja dokumentoidaan osallistavilla menetelmillä. Dokumentit ovat työntekijöiden käytettävissä ja ne tarjoavat talon ulkopuolisille tulkeille välineitä edunvalvonnallisten tulkkausten hoitamiseen. Tarkoituksena on parantaa liiton asiantuntijoiden kielellistä yhdenvertaisuutta edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä.

Lisäksi tulkkaustoiminnan tilastointia kehitetään siten, että siinä huomioidaan jatkossa Kuurojen Liiton strategisiin tavoitteisiin liittyvän tulkkauksen osuus. Näin voidaan tarkastella sitä, minkä verran tulkkausresursseja strategisten tavoitteiden edistämiseen kohdistuu. Tavoitteena on löytää uusia mittareita joilla voidaan arvioida tarvittavan tulkkauksen määrää ja kohdentumista. Mittarit ovat myös työväline jotka auttavat tulkkien työn johtamisessa.

Käännöspalvelun tavoitteena on vastata mahdollisimman hyvin liiton käännöstarpeisiin (suomi–ruotsi) toivotussa aikataulussa (sisäinen ja ulkoinen viestintä, suuri yleisö, päättäjät, viranomaiset, uutiset, edunvalvonta, viestintä, varainhankinta). Kääntäjän työpanos liittyy sisäisen asiakkuuden kautta liiton kaikkiin prosesseihin. Käännöstyöt suomi-ruotsi hoidetaan johdon hyväksymän priorisoinnin mukaisesti. Liiton viestinnän (Kuurojen lehti, Kuurojen videon, liiton verkkosivut, ulkoisen viestinnän tiedotusmateriaali), varainhankinnan, hallinnon ja Viittomakielisen kirjaston käännöstarpeet ovat etusijalla. Pienessä mittakaavassa materiaalia tuotetaan suoraan ruotsiksi liiton ruotsinkielisille verkkosivuille.

Talouden ohjauksen ja raportoinnin prosesseja sekä yhteistyötä konsernin eri osien ja tilitoimisto Rantalainen OY:n kanssa kehitetään selkeämmiksi ja yksinkertaisemmiksi.  Taloushallinto järjestää liiton työntekijöille budjetoinnin, talouden seurannan ja näihin liittyvien ohjelmien käytön koulutusta mahdollistaen itsenäisemmän ja reaaliaikaisen taloudenohjauksen. Laskutus- ja perintäprosesseja Rantalaisen sekä organisaation muiden prosessien työntekijöiden kanssa hiotaan sujuviksi.

Lyyti -tapahtuman hallintajärjestelmää (EU-tietosuoja huomioitu) käytetään tapahtumien ja kurssien ilmoittautumiseen ja ennakkoon maksamiseen. Kurssien ja tapahtumien hallinta, palautteiden sekä seuranta- ja arviointitiedon keruu tehostuu.

Digitalisaation hyödyntäminen ja kehittäminen

Digitalisaation potentiaalia käytetään kuurojen ja kaikkien viittomakielisten aseman, asioinnin ja vuorovaikutuksen parantamiseen. Digitalisaatioon liittyy viestinnän ja palvelujen saavutettavuuden turvaaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on edunvalvonnan ja asiantuntijatyön kautta vaikuttaa siihen, että verkkopalveluja ja niihin sisältyviä asiointipalveluja sekä medioiden viestintäpalveluja on saatavilla kuuroille saavutettavasti myös viittomakielillä ja kattavasti tekstitettyinä. Se tapahtuu osallistumalla yhteistyö- ja suunnitteluverkostoihin ja lainsäädännön valmisteluun sekä antamalla lausuntoja. Tavoitteena on myös vaikuttaa siihen, että viittomakielisillä on heille hyvin soveltuvasti järjestettyä digiopastusta liiton oman ICT-ohjauksen lisäksi (yhteistyö Aspa-säätiön Digi haltuun! -projektin kanssa).

Digikehittämisessä ja viestinnän saavutettavuuden edistämisessä avainkumppaneita ja kohteita ovat Suomi.fi ja sen palvelutietovaranto, liikenne- ja viestintäministeriö, Yleisradio (TV-tekstityksen suoratekstitys, viittomakieliset ohjelmat), valtiovarainministeriö (EU:n saavutettavuusdirektiivin toimeenpano), Hätäkeskuslaitos (112-hätäpalvelut myös viittomakielillä), sisäministeriö (kriisiviestinnän kehittäminen viittomakelisille saavutettavaksi). Myös soten digitaalisten palvelujen suunnittelu edellyttää vahvaa edunvalvontaa, jotta palvelut ovat viittomakielisille kuuroille saavutettavia ja soveltuvia.

Tavoitteena on myös jatkaa kustannustehokkaiden digitaalisten toiminta- ja vuorovaikutusympäristöjen kehittämistä, joissa viittomakieliset ja heidän verkostonsa sekä Kuurojen Liitto toimivat ja välittävät tietoa. AUTA-hankkeelle ja STEA:lle aiemmin esitetylle digitaaliselle viittomakieliselle etäpalveluhankkeelle (ei saatu rahoitusta) etsitään uusia toteutusmahdollisuuksia. Tähän liittyy esim. viittomakielinen järjestökioski -hanke, jossa on tavoitteena kehittää digitaalinen järjestölähtöinen etäpalvelun ja järjestölähtöisen neuvonnan kanava yhdistysten ja asiakkaiden käyttöön. Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan prosessi koordinoi järjestökioskin suppean mallin toteuttamista. Hankkeen edistyessä selvitetään yllä mainittuja jatkokehittämisen mahdollisuuksia ja uusia kumppanuuksia palvelun laajentamiseksi kattavaksi innovatiiviseksi etäpalveluksi.

Liiton sisäinen digiloikka painottuu jo käyttöönotettujen digitaalisten ratkaisujen (Office 365, kollaboraatiotyökalut, intra, IMS, Sympa ja talousjärjestelmät) mahdollistamaan toiminta- ja työkäytäntöjen sekä toiminnanohjauksen ja arvioinnin tehostamiseen. Toimintavuoden aikana jatkuu Windows 10 käyttöönotto. Liiton tiedonhallinnan kehittämistä jatketaan vastaamaan EU-tietosuojasäädösten vaatimuksiin. Samassa yhteydessä pyritään kehittämään sopimushallintaa ja asiakasrekistereitä.

Viestintä

Sisäisen viestinnän osalta ylläpidetään, kehitetään ja tuotetaan sisältöä intraan ja IMS:iin yhteistyössä HR-koordinaattorin kanssa. Tavoitteena on edelleen kehittää liiton sisäistä vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviä kanavia ja malleja: esimerkiksi Yammerilla (yhteisöpalvelu) ja yhteisillä tilaisuuksilla (tiedotus- ja koulutustilaisuudet). Viestinnän omia sisäisiä prosesseja, kuten videotuotantoprosessia, kehitetään ja sujuvoitetaan. Viestinnän kehittämishankkeen kautta saaduilla toimenpide-ehdotuksilla parannetaan yhteistyötä liiton eri prosessien, kuten edunvalvonnan, aluetyön, nuorisotyön ja kulttuurin kanssa, sekä kehitetään arviointimenetelmiä.

Ulkoisen viestinnän painopisteinä ovat edunvalvonta ja erilaiset kampanjat sekä eri kohderyhmien tiedonsaanti. Tavoitteena on, että a) liiton viestit tavoittavat viranomaiset ja päättäjät, b) vaikuttaa myönteisesti suuren yleisön asenteisiin sekä tunnettuuden lisääminen, c) että yhteistyöverkostot ja media tarttuvat liiton tarjoamiin aiheisiin ja d) viittomakielisten tiedonsaannin parantuminen. Jalkaudutaan suuren yleisön tapahtumiin, joissa em. tavoitteet voidaan saavuttaa; esim. SuomiAreenaan. Tapahtumiin suunnitellaan oma konsepti/strategia.

Yhteisön tarpeet ja erityispiirteet huomioon ottava viestintä on kuurojen tiedonsaannin kehittämisen ydinasia. Kulttuurisesti ja kielellisesti toimitetun aineiston avulla kuurot saavat syventävää tietoa, joka on helppo omaksua ja joka vahvistaa yhteisöllistä identiteettiä. Yhteiskunnallisten muutosten ymmärtäminen ja tietotulvan jäsentäminen oman kielen ja kulttuurin kautta vahvistaa kuurojen elämänhallintataitoja ja parantaa heidän toimintaedellytyksiään

Kuurojen tiedonsaannin kehittämisessä tuleva vuosi painottuu verkkosivujen uudistukseen. Verkkouudistuksen tuloksena on erilaisten käyttäjäryhmien tarpeisiin vastaava sivusto, jossa on huomioitu erityisesti kuuron käyttäjäryhmän tarpeet, ja jonka liiton työntekijät kokevat hyödylliseksi työkalukseen. Tähän päästään osallistamalla asiakkaat ja liiton työntekijät uudistusprosessiin jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Uudistuksen yhteydessä verkkosivujen olemassa olevat sisällöt käydään läpi ja päivitetään.  Sisällöntuotantoa, kuten verkkouutisia ajantasaistetaan. Samalla arvioidaan verkkosivustolla olevien kanavien roolit (blogi, uutiset, kalenteri) ja kehitetään tarvittaessa uusia kanavia tai luovutaan vanhoista. Uudistuksessa huomioidaan myös aiempaa paremmin Kuurojen lehden, Kuurojen Videon ja Viittomakielisen kirjaston näkyvyys. Tavoitteena on se, että asiakas pääsisi verkkosivun kautta helposti liiton eri medioiden ääreen.

Somen käyttöä ylläpidetään ja kehitetään edelleen toimintaympäristöä luodaten. Vahvistetaan liiton some-osaamista ja -osallistumista some-strategialla ja henkilöstön koulutuksella.

Yhdistysviestinnän tavoitteena on, että jäsenyhdistyksillä ja yhteisöllä on ajantasainen tieto liiton toiminnasta. Viestintä myös tukee liiton ja yhdistysten välistä verkostotoimintaa. Liiton verkkopalveluita (Yhdistyshuone ja Yhdistyshuone-FB) kehitetään verkkosivu-uudistuksen myötä vastaamaan paremmin yhdistysten tiedonsaannin tarpeita ja liiton jäsenpalveluita. Vahvistetaan edelleen järjestöohjaajien ja tiedotuksen välistä yhteistyötä.

Toimintakaudella kehitetään Kuurojen lehden sisältöjä niin että ne vastaavat entistä paremmin lukijoiden toiveita. Lukijoita sitoutetaan lehteen uudella tavalla osallistamalla heitä aiheiden ja haastateltavien valintoihin mm. Facebook-kyselyillä. Digitaalisia sisältöjä kehitetään liiton verkkosivustolla ja sosiaalisessa mediassa. Lehden Facebook-ryhmän tavoitteena on muodostaa vilkas yhteisöllinen keskustelufoorumi lukijoille ja muille yhteisön jäsenille. Kuurojen lehdellä on edelleen merkittävä rooli tiedonsaannin lähteenä, ja printtilehden erityisenä tavoitteena on turvata niiden kuurojen tiedonsaanti, joita verkkoviestintä tai viittomakielinen viestintä ei tavoita. Lehti myös ohjaa liiton digitaalisiin palveluihin.

Kuurojen tiedonsaannin kehittämistä tehdään myös konsultoimalla viranomaisia tai muita palveluntarjoajia viittomakielisessä sisällöntuotannossa. Jatketaan yhteistyötä esimerkiksi Suomi.fi -toimituksen kanssa.

Liiton viittomakielisten uutisten ja ajankohtaisten sisältöjen katsojamäärien kasvattaminen on pysyvänä tavoitteena. Tähän pyritään paitsi tuottamalla laadukkaita sisältöjä, myös tiedottamalla palveluista esimerkiksi esittelemällä viestinnän palveluita erilaisissa liiton järjestämissä tilaisuuksissa tai yhdistyskäynneillä.

Ohjelmatuotannossa viittomakieltä äidinkielenään käyttäville tuotetaan omakielistä, viittomakielistä, ohjelmaa Kuurojen Videon kanavalle. Ohjelmatuotantoa toteutetaan monipuolisin tavoin sisältäen esimerkiksi tallenteita tapahtumista, ja ohjelmia kielipoliittisen edunvalvonnan, sote- ja maakuntauudistuksen, syrjinnän ja kansainvälisen toiminnan tiimoilta. Lisäksi toteutetaan suoria verkkolähetyksiä sekä liiton tärkeistä tapahtumista (esim. liittokokous, verkkobileet) että tarpeen mukaan myös tilaustöinä. Ohjelmatuotanto palvelee myös liiton muiden toimintojen tarpeita. Näin voidaan paremmin turvata asiakkaiden omakielistä tiedonsaantia.

Rahoitus: STEA (AY1 ja AK14), kuntien maksusitoumukset

Varainhankinta

Varainhankinnan perusta on Kuurojen Liiton strategian toteuttaminen sekä arvojen edistäminen. Tavoitteena on kerätä varoja liiton toiminnan rahoittamiseen ja kehittämiseen.

Lahjoitusten saaminen rakentuu liiton yleiselle maineelle, toiminnan korkeatasoiselle laadulle sekä aktiiviselle viestinnälle. Lahjoittamista tukevaa varainviestintää tehdään useaa kanavaa käyttäen. Keinoja ovat mm. osallistuminen erilaisiin tapahtumiin, aktiivinen näkyvyys liiton verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa sekä varainhankinnan kampanjat.

Varojen keräämisen osalta varainhankinnan vuosi 2019 tukeutuu vahvasti suoramarkkinointivetoomuksiin. Suurimmat panostukset tehdään kuukausilahjoittajien rekrytoinnissa sekä verkkokampanjoinnissa. Vakiintuneiden tulonlähteiden rinnalle pyritään löytämään myös uusia varainhankinnan muotoja.

Keskeinen vuodelle 2019 asetettu haaste on kehittää vuorovaikutusta nykyisten ja potentiaalisten lahjoittajien kanssa. Onnistuessaan toiminta tukee pitkäjänteisten lahjoittajasuhteiden luomista ja niiden ylläpitämistä sekä mahdollistaa säännöllisen tuen ohjautumisen liiton toimintaan.

Rahoitus: STEA (AY ja Ak14), kunnat, UM ja oma rahoitus

Liittokokous 2018 esitys 1 ja hallituksen vastaus

Huom! Yllä oleva video on soittolista, joka sisältää 2 videota. Videot saat näkyviin klikkaamalla alatunnisteen filmiruutu-kuvaketta.

Kuurojen Liitto ry / Liittokokous 2018   
Hallitus 21.4.2018

Esitys nro 1
Yhdistys: Turun Kuurojenyhdistys ry

Esityksen aihe: Kuurojen Liitto ry:n nimen muuttaminen Viittomakielinen Liitto ry:ksi

Turun Kuurojenyhdistys ry esittää liiton nimen muuttamista Viittomakielinen Liitto ry:ksi, koska liiton mahdollisuus saada avustuksia saattaisi parantua uuden nimen myötä. Liiton uusi nimi vaikuttaisi niin, että kuulevien käsitys kuuroista ihmisistä ja liitosta myös muuttuisi kieliryhmän ja kielellisten oikeuksien suuntaan. Yhdistys toteaa, että aiemmin asiaa oli käsitelty liittokokouksessa, mutta termi ”viittomakieli” oli tuolloin niin uusi yhteisölle, että asia ei saanut kannatusta.

Kuurojen Liitto ry:n hallitus esittää

Kuurojen liiton hallitus kiittää Turun Kuurojenyhdistys ry:tä siitä, että on hyvä nyt arvioida tarvetta liiton nimenmuutokseen, koska siitä on käyty keskustelua aiemmin liittokokouksessa.

Kuurojen Liiton 40 jäsenyhdistyksestä 7:llä on nimessään termi ”viittomakielinen”. Valtaosa jäsenyhdistysten nimistä sisältää edelleen termin ”kuuro”. 

Termi ”viittomakielinen” on näyttänyt vakiintuneen osaksi viittomakielialan ammattiterminologiaa ja sitä käytetään myös laajasti mediassa, asiantuntijateksteissä ja muussa yhteiskunnallisessa viestinnässä. Se on myös oleellinen osa kieli- ja kulttuuri-identiteettikeskustelua termien ”kuuro”, ”kuurojen yhteisö”, ”kuurojen kulttuuri” ja ”kuurojen historia” ohella. Se kuuluu myös kotimaisten viittomakielten kielipolitiikan avainkäsitteisiin. Toinen läheinen käsite on ”viittomakieltä käyttävä” (perustuslaki), jota on käytetty myös melko laajasti eri yhteyksissä. 

Näyttää siltä, että termiä ”viittomakielinen” käytetään kielipoliittisessa vaikuttamistyössä, alan koulutuksessa, kouluopetuksessa, tiedottamisessa ja alan kirjallisuudessa, kun taas termiä kuuro käytetään kuvaamaan kuurona olemista, samaistumista, yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja yhdistyselämään liittyviä asioita (sosiaalipsykologinen ulottuvuus).

Mielikuva ja tunnettuus Kuurojen Liitosta ja sen brändi ovat myös tärkeitä näkökulmia, joita kannattaa pohtia huolellisesti. Liiton nimi on tunnettu ja sillä on ollut hyvä maine viranomaisten ja yhteistyökumppanien piirissä. Kuurojen Liitto on toiminut huomattavan pitkään muihin järjestöihin verrattuna. Se on toiminut jo kauan ennen saamelaisten ja romanien omia järjestöjä. Tämän lisäksi liitto on myös vanhin vammaisjärjestö Suomessa. Onkin hyvä punnita tarkkaan sitä vähentäisikö nimen muuttaminen liiton tunnettuutta ja kenties sen arvostusta, koska nimi kantaa sisällään historiaa ja erilaisia arvolatauksia, joita on kertynyt yli 110 vuoden ajan.

Nimen muuttamisella on myös suuri strateginen merkitys, joten jäsenyhdistyksillä ja kuurojen/viittomakielisten yhteisöllä tulee olla selkeä kuva halutusta tilasta, johon pääsemiseksi tarvitaan nimenmuutosta. Lisäksi on huomioitava se, että vaikuttamistyössä on hyvä pitää mielessä vammais- ja kieliryhmänäkökulmien rinnakkainen käyttö, koska kuuroja pidetään edelleen vammaisryhmänä mm. lainsäädännössä (esimerkiksi tulkkauspalvelujen saanti pohjautuu vammaisnäkökulmaan). Avustusten saaminen pohjautuu myös usein vammaisnäkökulmaan. On vaikeaa tarkkaan arvioida miten kieliryhmänäkökulman korostaminen vaikuttaisi avustusten saantiin. On mahdollista, että se heikentäisi sitä ainakin jossain määrin.

On myös hyvä huomioida muutokseen liittyvät kustannusvaikutukset (esitteet, verkkosivut, muu kirjallinen materiaali, tiedottaminen) ja se, että uuden nimen omaksumiseen menee yleensä paljon aikaa.

Liiton hallitus esittää, että jos asia saa liittokokouksessa kannatusta, tarvetta nimenmuutokseen voitaisiin selvittää jäsenyhdistysten ja yhteistyökumppaneitten kanssa silloin, kun liiton uutta strategiaa vuodesta 2020 eteenpäin valmistellaan vuoden 2019 liittokokousta varten. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tarvetta nimenmuutokseen voitaisiin selvittää jäsenyhdistyskyselyllä syksyn 2018 aikana. Kyselyn tulosten pohjalta asiasta voitaisiin käydä laajempaa keskustelua vuoden 2019 neuvottelupäivillä osana liiton strategian päivitysprosessia.

Sivu päivitetty 5.7.2018