6.2.2019

Pohjoismaiden ensimmäinen kuuro professori

Suomalaisen viittomakielisen yhteisön hyvin tuntema ja syntyjään suomalainen Johanna Mesch on valittu Tukholman yliopiston viittomakielen professoriksi. Samalla hänestä tuli Pohjoismaiden ensimmäinen kuuro professori.

Professori on saanut tuhansia onnitteluja ja yllättynyt saamastaan huomiosta. Ei ihme, että onnitteluja satelee, sillä tämä on virstanpylväs Pohjoismaiselle kuurojen yhteisölle. 

Mesch muistaa 1980-luvun kuurotietoisuuskurssilta Malminharjulta seuraavan tilanteen:
- Meillä oli ryhmäkeskustelu, jossa jokaisen piti käydä kirjoittamassa taululle jokin kuurojen asemaan liittyvä kysymys. Mietin kovasti, mikä olisi minun kysymykseni. Lopulta kävin kirjoittamassa kysymyksen, voiko kuuro olla professori. Kaikki osallistujat totesivat, että ei voi olla, vaikka tiesimme, että Amerikassa on joitakin kuuroja professoreita. Mutta se onkin Amerikka.

- Ja nyt olen professori. Ei se ollutkaan mahdotonta, hymyilee Mesch.

Viittomakieli johdattelemassa

Tukholman yliopiston viittomakielen professori Mesch haluaa työssään vahvistaa viittomakielen asemaa, edistää viittomakielen tutkimuksen mainetta, palkata lisää osaajia tiimiin ja edistää viittomakielisen opetuksen tasoa.

Meschin mukaan tänä päivänä viittomakieli nähdään monella eri tavalla. Toisaalla viittomakieltä pidetään hienona ja se on paljon esillä televisiossa tai teattereissa. Toisaalla taas kuurojen lasten vanhemmat ovat yhä epätietoisia siitä, pitäisikö heidän lapselleen tarjota viittomakieltä. Sama ilmiö oli jo 1960–70-luvuilla. Historia toistaa itseään, toteaa Mesch. 

Viittomakielen asemaa pitää tarkkailla ja edistää positiivisella tavalla.

Johanna Meschin päätymistä viittomakielen professoriksi voidaan kiittää viittomakieltä itseään. Se on johdattanut Meschin elämän käänteitä tähän päivään asti. Kuulevat vanhemmat valitsivat viittomakielen perheen yhdeksi kieleksi, ja Mesch kävi peruskoulun kuurojen koulussa. Meschin lapsuudessa ja nuoruudessa kuurot eivät opiskelleet yliopistoissa tai edes lukioissa. Mutta onnekseen Mesch luki Kuurojen lehdestä, että Ruotsiin oli suunnitteilla kuurojen yliopisto. Hän oivalsi, että yliopisto-opiskelu on mahdollista myös kuuroille. 

Loppu on historiaa

Lukion käytyään Mesch mieli yliopistoon, mutta Suomessa ei ole kuurojen yliopistoa. Onneksi 1980-luvun alussa Jyväskylän yliopistossa alkoi opiskelutulkkaus ja sen myötä Meschille tarjoutui mahdollisuus opiskella opiskelutulkin välityksellä Helsingin yliopistossa. Yliopisto-opintojen aikana hän sai tilaisuuden lähteä Ruotsiin opiskelemaan. Sillä tiellä Mesch on edelleenkin, sillä yliopisto-opinnot jatkuivat tohtoriksi asti ja sittemmin ne johdattivat professoriksi.

Tieni ei ole ollut suora, niin kuin moottoritie, vaan olen tarponut kivisiä polkuja päästäkseni tänne.

Nyttiga länkar