27.7.2019

Sign language rights for all - mitä se merkitsee?

Pariisin maailmankongressin teemana on "Sign language rights for all" - mitä se merkitsee käytännössä ja mitä voimme tehdä ajaaksemme viittomakielisiä oikeuksiamme?

Haastattelimme Kuurojen maailmanliiton WFD:n väistyvää puheenjohtajaa Colin Allenia, tutkijatohtori Maartje De Meulderia ja Albanian kuurojen liiton ANADin puheenjohtajaa Florjan Rojbaa. Jokainen oli sitä mieltä, että tämänvuotinen maailmankongressin teema on todella hyvä ja erityisen tärkeä.

- Sign language rights for all - teema korostaa sitä, että se koskee kaikkia ihmisiä, niin kuuroja, kuin heidän perheitään, yhteisöään ja niin edelleen. Meillä on oikeus olla osa kansalaisyhteiskuntaa ja kokea olevamme tasa-arvoisia muiden ihmisten kanssa, tiivistää Colin Allen teeman idean.

Sign language rights for all tarkoittaa, että kaikilla on oikeus saada kieli, koulutus ja informaatio sekä mahdollisuus kommunikointiin. - Florjan Rojba

- Yli 177 maata on ratifioinut YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimuksen. Näistä maista vain noin 46 on tunnustanut kansallisen viittomakielen. Ero on suuri. Tämän kongressin teema on myös muistutus, että kaikkien tulee jatkaa edunvalvontatyötä jotta kaikki viittomakielet tunnustettaisiin, toteaa Allen.

Uusia näkökulmia 

Sign language rights for all, and for ever? oli De Meulderin luennon aihe maailmankongressissa. Luennossaan hän kyseenalaisti mielikuvamme viittomakielisistä oikeuksista. 

- Kuvittelemme, että kun olemme saaneet oikeudet, ne kestävät ikuisesti. Mutta oikeudet voivat muuttua tai ne voidaan riistää. Kun ihmiset tai tilanteet muuttuvat, silloin oikeudet muuttuvat myös, selittää De Meulder.

De Meulder on luennossaan koonnut seitsemän uutta argumenttia viittomakielestä. Ne ovat vastineita usein käytetyille argumenteille, kuten "kuurot ihmiset tarvitsevat viittomakieltä" ja "viittomakieli on ainoa kieli, jolla kuurot voivat ilmaista itseään täydellisesti". Hänen vastineitaan näille ovat: "viittomakielet ovat kuurojen käyttämiä kieliä (eivät ainoita kieliä)" ja "kuuroilla on oltava tilaisuus/motivaatio/kannustin viittomiseen". De Meulder haluaa kehottaa meitä pohtimaan ovatko argumenttimme viittomakielten puolesta vanhentuneet ja olisiko niitä syytä päivittää. Hänen mukaansa meidän olisi syytä pysähtyä pohtimaan mitkä ovat tavoitteitamme viittomakielten suhteen.

Viittomakielet ovat osa inhimillistä ja kielellistä monimuotoisuutta. - Maartje De Meulder

De Meulderin luennosta voit lukea tarkemmin alla olevasta linkistä, josta pääsee hänen luentomateriaaliinsa.

Viittomakieli eheyttää

Florjan Rojba on nähnyt läheltä, mitä viittomakieliset oikeudet merkitsevät maan kuurojen yhteisölle. 

- Viittomakielisten oikeuksien myötä meillä on viittomakielen tutkimusta, kuurojen yhteisön oma kieli, viittomakielistä opetusta ja informaatiota. Aikoinaan Albaniassa ei ollut mitään. Kuurot kommunikoivat vaillinnaisesti. Nyt olemme ihan toinen maa. Olemme ymmärtäneet, ettei kuurous ole ongelma ja että viittomakieli ja puhuttu kieli ovat tasavertaisia, kuvailee Florjan Rojba.

Colin Allen kehottaa meitä tukemaan toisiamme ja niitä maita, joissa viittomakieltä ei ole vielä tunnustettu. Vaikka meillä Suomessa viittomakieli on tunnustettu, voimme kuitenkin tarkastella kielellisiä oikeuksiamme ja pohtia olisiko niitä syytä päivittää. Suomessa voitte ottaa oppia maan muiden vähemmistökielten oikeuksista ja lainsäädännöstä sekä verrata niitä viittomakielen oikeuksiin ja lainsäädäntöön, vihjaa Maartje De Meulder.

Nyttiga länkar