18.9.2019

Poimintoja Vammaisfoorumin kyselystä viittomakielisten osalta

Vammaisfoorumi teki vuonna 2018 kyselyn YK:n vammaissopimuksen toteutumisesta Suomessa. Kyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, joista viittomakielisiä vastaajia oli 49. Kuurojen Liiton erityisasiantuntija Marika Rönnberg on koostanut yhteenvedon kyselyyn vastanneiden viittomakielisten osalta.

Yhteenvedosta nousi esille kolme teemaa, joihin viittomakieliset reagoivat selvästi: ihmisarvon kunnioitus ja ennakkoluulot, esteettömyys ja saavutettavuus sekä tulkkaus. Alta näet poimintoja.

Vammaisten ihmisten ihmisarvon kunnioitus ja ennakkoluulot

Viittomakielisistä 67% kokee, että vammaisten ihmisten ihmisarvon kunnioittaminen ei ole lisääntynyt vaan on vähentynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Lisäksi 59% viittomakielisistä on sitä mieltä, että vammaisiin kohdistuvat ennakkoluulot eivät ole vähentyneet vaan ovat lisääntyneet.

Tietämättömyys vammaisista henkilöistä ja heidän tarpeistaan on yhä kovin suurta. Tulkin järjestäminen monissa paikoissa ei vieläkään ole itsestäänselvä asia. Yhä kuulee sanonnan: Teidän ei tarvitse tietää kaikkea.

Esteettömyys ja saavutettavuus 

Näiden osalta suurimmat ongelmat ovat tiedotuksessa ja viestinnässä, 66% vastanneista viittomakielisistä kokee tiedotuksen jatkuvasti tai melko usein esteellisenä. Syrjinnän kokeminen tiedonsaannissa ja/tai kommunikoinnissa on viittomakielisten vastaajien parissa hälyttävän yleistä. Viimeisen kahden vuoden aikana 82% vastaajista on kokenut näissä asiossa syrjintää.

Eniten syrjintää koetaan terveyspalveluissa (55%), muissa viranomaisasioissa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa (48%), työelämässä (38%) ja sosiaalipalveluissa (28%). Tiedottamisen puutteellisuudesta kertoo hyvin se, että vastaajista 51% ei tiedä, miten toimia yleisessä vaaratilanteessa (esim. vesi- ja sähkökatkokset, luonnonkatastrofit).​

Viranomaiset käyttävät sellaista kieltä, että sitä on vaikea lukea ja ymmärtää.

Tulkkaus

Viittomakielisistä vastaajista 41% kokee jatkuvasti tai melko usein ongelmia tulkkauksen kanssa, mutta toisaalta kolmanneksella vastaajista ei ole lainkaan ongelmia tulkkauksen kanssa.

Kuulevien tapahtumiin osallistuessa kommunikaatio on rajoitteena. Mikäli en saa viittomakielentulkkia esimerkiksi politiikkaan tai julkisten asioiden hoitoon, osallistuminen on miltei mahdotonta.

Lähes jokaisessa avoimessa vastauksessa nousivat esille tulkkauspalvelun ongelmat erityisesti viimeisimmän kilpailutuksen (v.2017) jälkeen. Esimerkiksi suomenruotsalaista viittomakieltä hallitsevia tulkkeja on niin vähän, ettei palvelu käytännössä järjesty. Tulkkeja – erityisesti englantia ja ruotsia kirjoittavia tulkkeja – on liian vähän saatavilla päiväaikaan työelämän tarpeisiin. Tulkkauspalvelun toimimattomuus aiheuttaa voimakasta ulkopuolisuutta ja vaikeuttaa elämää kaikkinensa. Jotkut vastaajat kertoivat jättävänsä joskus tulkkitilauksen tekemättä, koska eivät jaksa tapella Kelan kanssa. 

Jatkotoimenpiteitä

Näitten lisäksi viittomakielisten vastaajien avoimissa vastauksissa käsiteltiin monia muita elämänalueita, kuten viittomakielisten ja kuulovammaisten lasten opetusjärjestelyjä, työelämää, perhe-elämää, terveydenhuoltoa. yhteiskunnan palveluja ja kulttuuria. Vastauksista nousi tärkeitä näkökohtia, joita Kuurojen Liiton vaikuttamistyössä tullaan ottamaan huomioon.

Nämä tulokset pohjautuvat Vammaisfoorumin keväällä 2018 toteuttamaan kyselyyn, jossa selvitettiin vammaisten kokemuksia vuosilta 2017-2018 siitä, miten YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista toteutuu Suomessa. Tähän yhteenvetoon on poimittu kyselyyn vastanneista ne, jotka ilmoittivat äidinkielekseen suomalaisen, suomenruotsalaisen tai muun viittomakielen. Kyselyn tuloksia laajemmin voi lukea Vammaisfoorumin sivuilta www.vammaisfoorumi.fi.

Nyttiga länkar