Vuosikirja 2016

  • Toiminnanjohtaja Markku Jokinen

Toiminnan perustuksia luotaavaa aikaa

Kuurojen Liiton organisaatio uusiutui vuoden 2016 alusta lukien. Siirryimme yhä vahvemmin asiakaskeskeiseen toimintamalliin, jossa viittomakieliset henkilöt, heidän tarpeensa ja elinympäristönsä kehittäminen ovat toiminnan perustana. Tämän lisäksi liittokokouksen vahvistamat strategiset tavoitteet vuosille 2016–2020 ovat ohjanneet liiton toimintaa.
Ladattavat tiedostot

Viittomakielisten matka europarlamenttiin

Syyskuussa 2016 matkusti neljäntoista viittomakielisen ryhmä Brysseliin tutustumaan vaikuttamistyöhön Euroopan parlamentissa. Matka oli ensimmäinen lajissaan, ja se sai osallistujilta innostuneen vastaanoton.

Vierailun aikana ryhmäläiset pääsivät tutustumaan niin europarlamentaarikkojen arkeen kuin Brysselin järjestöelämäänkin. Matkan sykähdyttävin hetki oli monelle belgialaisen europarlamentaarikko Helga Stevensin järjestämä konferenssi. Viittomakielisten kielellisiä oikeuksia käsitelleessä tapahtumassa oli osallistujia 28 maasta ja tilaisuudessa käytettiin 31 viittomakieltä. Istuntosali siis konkreettisesti täyttyi viittomisesta!

Seminaarimatkan mahdollisti neljän suomalaisen EU-meppin järjestämä rahoitus sekä Kuurojen Liiton taustatuki. Europarlamentaarikoista mukana olivat Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner sekä Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen. Ryhmäläiset oli valittu hakemusten perusteella ja matkanjohtajana toimi Kuurojen Liiton puheenjohtaja Jaana Aaltonen.

Uudessa toimintamallissa työntekijöiden piti tarkastella omaa työtään asiakkaan, eli viittomakielisen ihmisen tarpeiden näkökulmasta. Kuinka Liitossa tehty työ edesauttaa viittomakielisen hyvinvointia elämän eri osa-alueilla? Näistä kuvauksista syntyy kartta, joka osoittaa ne kohdat, joissa Kuurojen Liiton asiantuntemus ja sen tuottamat palvelut  kiinnittyvät viittomakielisen elämään. Työtä ei saatu valmiiksi vielä vuoden 2016 aikana, vaan sitä jatketaan yhteistyönä toimintaamme osallistuvien ihmisten kanssa. Työtä selkeyttämään hankittiin Liitolle uusi sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä.

Monen taloudellisesti vaikean vuoden jälkeen Liiton kannattavuus saatiin kääntymään selkeästi positiiviseksi. Liiton taloushallinto ulkoistettiin vuoden alussa Rantalainen oy:lle, jonka kanssa rakennettiin toimivaa yhteistyötä koko vuoden ajan. Tiukasta talouslinjasta ja raportoinnin ongelmista seurasi, että vuoden lopussa avustusrahaa olikin jäljellä arvioitua enemmän, ja tämän vuoksi siirtyvien avustusten määrä kohosi verraten suureksi.

Vuoden 2016 aikana aloitettu järjestöpoliittisen ohjelman valmistelu on askel kohti jäsenyhdistysten elinvoimaisempaa tulevaisuutta. Järjestökoulutuksen ja -ohjauksen rinnalla Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan vahvistamisenpäivät olivat yksi keino rohkaista yhdistyksiä uudistumaan.

Vaikuttamistoiminta jatkui edelleen vahvana monella rintamalla. Vaikuttamistoiminnan vuoden merkkipaaluna voikin pitää, sitä että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus astui Suomessa voimaan kesäkuussa 2016. Vaikuttamistyötä on taustalla tehty kymmenen vuoden ajan. Henkilökohtaisten tapaamisten, vapaampien verkostojen, mutta myös nimitettyjen neuvottelukuntien ja komiteoiden jäsenyyksien kautta on vuoden aikana päästy tapaamaan valtava määrä ihmisiä sekä vaikuttamaan muun muassa lainsäädännön valmisteluun. Liiton vaikuttamistoimintaa arvostetaan, ja sen merkitys tunnustetaan eri viranomaisissa, ministeriöissä ja kansanedustajien viittomakielten verkostossa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä maakuntauudistuksen moniin käänteisiin ja mutkiin osallistuminen ja vaikuttaminen olivat hyvin haasteellisia. Liiton tavoitteena on, että viittomakielellä tuotettuja sosiaali- ja terveyspalveluja olisi saatavilla koko maassa. Vuoden aikana käynnistyi myös viittomakielisiä palveluja kartoittava hanke yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön ja Suomen Kuurosokeat ry:n kanssa. Hankkeen tavoitteena on saada ajankohtaista tietoa palveluiden saatavuudesta  ja toisaalta myös asiakkaiden toiveista.

Lasten ja nuorten oikeutta viittomakielisyyteen on vahvistettu edunvalvonnan, verkostoyhteistyön ja neuvonnan lisäksi lukuisten tapahtumien, leirien sekä matkojen avulla. Omakielisten ikätovereiden tapaaminen kurssilla tai tapahtumassa vahvistaa viittomakielistä identiteettiä. Nuorisotoiminta on kunnostautunut myös sosiaalisen median käytössä ja sitä on hyödynnetty myös tapahtumiin osallistumisen kanavana.

Muutosta kuurojen työllistymistilanteeseen haettiin uusilla yhteistyökontakteilla, vahvalla asiakasohjauksella sekä Invalidiliiton hallinnoimalla Yritystä! –hankkeen avulla.

Kirjaimellisesti toiminnan perustuksilla ollaan, kun pian 30 vuotta täyttävän Valkean Talon tulevaisuutta pohditaan. Talon omistajajärjestöt ovat selvitelleet miten tiloja voitaisiin käyttää tehokkaammin, pienemmin käyttökustannuksin ja saada taloon myös uusia toimijoita. Kyse on perustusten ja seinien lisäksi myös talon identiteetistä ja symbolisesta merkityksestä, sekä talossa toimiville yhteisölle, mutta myös muulle yhteiskunnalle. Talolla voi olla ihmisten näkökulmasta suuri sosiaalinen, kielellinen ja kulttuurinen merkitys, jota ei saa unohtaa.Valkea Talon tulevaisuustyö on vielä kesken.

Strategisiin tavoitteisiin suoraan liittyvän toiminnan lisäksi toteutettiin laajasti muuta toimintaa, jota esitellään tämän vuosikirjan muissa kappaleissa.

Elämä on liikettä. Liikettä aikaansaaviin perusasioihin ja niiden dynamiikkaan uppouduttiin vuoden 2016 aikana. Se teki hyvää.

Markku Jokinen
toiminnanjohtaja
Kuurojen Liitto

 

Kuurojen Liitto ry

Perustettu vuonna 1905

Jäsenyhdistyksiä 39
Jäseniä yhdistyksissä 3744

Julkaisu
Kuurojen lehti - Dövas tidskrift

Toimipaikat
Keskustoimisto: Valkea talo, Helsinki
Aluetoimistot:  Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa

Arvomme
Ihmisarvon kunnioittaminen
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
Asiakaslähtöisyys
Luotettavuus
Yhteisöllisyys
Dynaamisuus

Missiomme
Kuurojen Liiton tehtävä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen.

Visiomme
Viittomakieli elää vahvana moniarvoisessa, monikielisessä ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kuurojen Liitto on alansa johtava etu- ja palvelujärjestö sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Kuurojen Liiton strategiset tavoitteet 2016 - 2020
  1. JÄSENYHDISTYKSET OVAT UUDISTUNEITA, ELINVOIMAISIA JA VERKOTTUNEITA 

    Liitto ja jäsenyhdistykset ovat aktiivisia ja avoimia kansalais- ja vertaistoiminnan foorumeita. Toiminta sisältää uudenlaisia osallisuutta tukevia ja tekniikkaa hyödyntäviä toimintamuotoja. 

     
  2. LIITTO ON VAHVA VAIKUTTAJA

    Viranomaiset, päättäjät ja eri alojen ammattilaiset huomioivat kuurojen tarpeet. 

     
  3. VIITTOMAKIELELLÄ TUOTETTUJA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUITA ON SAATAVISSA 

    Käytössä on ohjeistukset ja mittarit, joiden avulla voidaan arvioida, milloin tarvitaan suoraan viittomakielellä tuotettuja palveluita, ja milloin riittää tulkkauspalvelun käyttö. 

     
  4. LASTEN JA NUORTEN OIKEUS VIITTOMAKIELISYYTEEN ON TURVATTU 

    Lapsilla ja nuorilla on viittomakielinen oppimisympäristö. Viittomakielinen kielipesä- ja vertaistoiminta on toiminnassa koko maassa. 

     
  5. KUUROJEN ASEMA TYÖMARKKINOILLA ON PARANTUNUT 

    Työelämässä osataan ennakkoluulottomasti soveltaa kuurojen työn tekemisen mahdollistavia toimintamalleja. Itsensä työllistäminen yritystoiminnalla on kuuroille varteenotettava vaihtoehto. 

Sivu päivitetty 31.1.2018